Johdanto: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23978/inf.112005

Avainsanat:

digitalisaatio [http://www.yso.fi/onto/yso/p8692], digitaaliset ihmistieteet [http://www.yso.fi/onto/yso/p28220], informaatioteknologia, tietotekniikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p5462], tutkimusmenetelmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p415], yhteiskunta [http://www.yso.fi/onto/yso/p9778]

Abstrakti

Informaatioteknologian kehitys ja yhteiskunnan digitalisoituminen ovat kannustaneet tutkijoita eri tieteenaloilta tarkastelemaan erilaisten sosioteknisten järjestelmien ja digitalisoituvien käytäntöjen merkitystä yhteiskunnassa. Teknologiavälitteisyys muun muassa määrittää sosiaalista, poliittista ja kaupallista kanssakäymistä sekä muokkaa yhteiskunnan instituutioita kouluista mediaan. Samalla digitalisoituva yhteiskunta tuottaa uusia ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimuskohteita, aineistoja ja menetelmiä. Tämän monitieteisen teemanumeron artikkelit kartoittavat ja pohtivat digitaalisen ihmis- ja yhteiskuntatieteen nykytilaa ja tulevaisuutta erityisesti muuttuvien aineistojen luomien haasteiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Teemanumero on toimitettu yhteistyössä digitaalisen yhteiskuntatieteen tutkimuksen yhdistyksen Rajapinta ry:n kanssa.

Kirjoittajien biografiat

Salla-Maaria Laaksonen, Helsingin yliopisto

Dosentti, yliopistotutkija

Kuluttajatutkimuskeskus, Valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto

Jesse Haapoja, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto

tohtorikoulutettava

Sosiaalipsykologia, Helsingin yliopisto &
Tietotekniikan laitos, Aalto-yliopisto

Thomas Olsson, Tampereen yliopisto

Professori

Tietotekniikka, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Tampereen yliopisto

Lähdeviitteet

Bail, C. A. (2014). The cultural environment: Measuring culture with big data. Theory and Society, 43(3), 465–524. https://doi.org/10.1007/s11186-014-9216-5

Blei, D. (2012). Probabilistic topic models. Communications of the ACM, 55(4), 77–84. https://doi.org/10.1109/MSP.2010.938079

Bossetta, M. (2020). Scandalous Design: How Social Media Platforms’ Responses to Scandal Impacts Campaigns and Elections. Social Media + Society, 6(2), 205630512092477. https://doi.org/10.1177/2056305120924777

Burgess, J., & Bruns, A. (2015). Easy data, hard data: the politics and pragmatics of Twitter research after the computational turn. Teoksessa G. Langlois, J. Redden, & G. Elmer (toim.), Compromised Data: From Social Media to Big Data (s. 93-111). Bloomsbury Publishing.

boyd, d., & Crawford, K. (2012). Critical Questions for Big Data. Information, Communication & Society, 15(5), 662–679.

Elish, M. C., & boyd, d. (2018). Situating methods in the magic of Big Data and AI. Communication Monographs, 85(1), 57–80. https://doi.org/10.1080/03637751.2017.1375130

Frade, C. (2016). Social Theory and the Politics of Big Data and Method. Sociology, 50(5), 863–877. https://doi.org/10.1177/0038038515614186

Geiger, R. S., & Ribes, D. (2011). Trace ethnography: Following coordination through documentary practices. Proceedings of the 44th Hawaii International Conference on System Sciences 2011. https://doi.org/10.1109/HICSS.2011.455

Gerlitz, C., & Rieder, B. (2018). Tweets Are Not Created Equal: Investigating Twitter’s Client Ecosystem. International Journal of Communication, 12, 528–547. Retrieved from http://ijoc.org/index.php/ijoc/article/viewFile/5974/2252

Haapoja, J., Lampinen, A., & Vesala, K. M. (2021). Personalised Services in Social Situations: Principal-Agent Relationships in Account Sharing. Proceedings of the ACM on human-computer interaction 4(CSCW3), no. 219. https://doi.org/10.1145/3432918

Halford, S., & Savage, M. (2017). Speaking Sociologically with Big Data: Symphonic Social Science and the Future for Big Data Research. Sociology, 51(6), 1132–1148. https://doi.org/10.1177/0038038517698639

Halford, S., Weal, M., Tinati, R., Carr, L., & Pope, C. (2018). Understanding the production and circulation of social media data: Towards methodological principles and praxis. New Media and Society, 20(9), 3341–3358. https://doi.org/10.1177/1461444817748953

Hargittai, E. (2020). Potential Biases in Big Data: Omitted Voices on Social Media. Social Science Computer Review, 38(1), 10–24. https://doi.org/10.1177/0894439318788322

Herring, S. C. (toim.). (1996). Computer-mediated communication: Linguistic, social, and cross-cultural perspectives. John Benjamins Publishing.

Hine, C. (2000). Virtual ethnography. Sage. https://doi.org/10.4135/9780857020277

Isomäki, H., Lappi, T.-R., & Silvennoinen, J. (2013). Verkon etnografinen tutkimus. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (toim.), Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (s. 150-169). Vastapaino.

Kitchin, R. (2014). Big Data, new epistemologies and paradigm shifts. Big Data & Society, 1(1), 2053951714528481. https://doi.org/10.1177/2053951714528481

Knox, H., & Nafus, D. (2018). Ethnography for a data-saturated world. Manchester University Press. https://doi.org/10.7765/9781526127600

Kosonen, M., Rydenfelt, H., Laaksonen, S.-M., & Terkamo-Moisio, A. (2018). Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka. Media & Viestintä, 41(1). https://doi.org/10.23983/mv.69924

Laaksonen, S.-M., & Matikainen, J. (2013). Tutkimuskohteena vuorovaikutus ja keskustelu verkossa. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (toim.), Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (s. 193-215). Vastapaino.

Laaksonen, S.-M., Matikainen, J., & Tikka, M. (2013). Tutkimusotteita verkosta. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (toim.), Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (s. 9-33). Vastapaino.

Laaksonen, S.-M., Nelimarkka, M., Tuokko, M., Marttila, M., Kekkonen, A., & Villi, M. (2017). Working the fields of big data: Using big-data-augmented online ethnography to study candidate–candidate interaction at election time. Journal of Information Technology and Politics, 14(2), 110–131. https://doi.org/10.1080/19331681.2016.1266981

Laitinen, K., Laaksonen, S.-M., & Koivula, M. (2021). Slacking with the Bot: Programmable Social Bot in Virtual Team Interaction. Journal of Computer-Mediated Communication. https://doi.org/10.1093/jcmc/zmab012

Lazer, D., Pentland, A., Adamic, L., Aral, S., Barabási, A. L., Brewer, D., . . . Van Alstyne, M. (2009). Social science: Computational social science. Science, 323(5915), 721-723 https://doi.org/10.1126/science.1167742

Lazer, D. M. J., Pentland, A., Watts, D. J., Aral, S., Athey, S., Contractor, N., . . . Wagner, C. (2020). Computational social science: Obstacles and opportunities. Science, 369(6507), 1060–1062. https://doi.org/10.1126/science.aaz8170

Lievrouw, L. A., & Livingstone, S. (2006). Introduction to the Updated Student Edition. Teoksessa L. A. Lievrouw & S. Livingstone (toim.), Handbook of new media (s. 35–54). Sage.

Lupton, D. (2014). Digital sociology. Routledge.

MacKenzie, D., & Wajcman, J. (1999). The social shaping of technology. Toinen painos. Open University Press.

Marres, N. (2012). The redistribution of methods: On intervention in digital social research, broadly conceived. Sociological Review, 60(SUPPL. 1), 139–165. https://doi.org/10.1111/j.1467-954X.2012.02121.x

Marres, N. (2017). Digital Sociology: The Reinvention of Social Research. Polity Press.

Marres, N., & Gerlitz, C. (2016). Interface methods: Renegotiating relations between digital social research, STS and sociology. Sociological Review, 64(1), 21–46. https://doi.org/10.1111/1467-954X.12314

Marres, N., & Weltevrede, E. (2013). SCRAPING THE SOCIAL? Issues in live social research. Journal of Cultural Economy, 6(3), 313–335. https://doi.org/10.1080/17530350.2013.772070

McMillan, D., McGregor, M., & Brown, B. (2015). From in the wild to in vivo: Video Analysis of Mobile Device Use. Proceedings of the 17th International Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and Services (s. 494-503).

Moats, D., & Borra, E. (2018). Quali-quantitative methods beyond networks: Studying information diffusion on Twitter with the Modulation Sequencer. Big Data & Society, 5(1), 205395171877213. https://doi.org/10.1177/2053951718772137

Nelimarkka, M. (2019). Aihemallinnus sekä muut ohjaamattomat koneoppimismenetelmät yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa: kriittisiä havaintoja. Politiikka, 61(1), 6-33. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/politiikka/article/view/79629

Nelimarkka, M., & Laaksonen, S.-M. (2018). Bitit ja politiikka: tervetuloa laskennallinen yhteiskuntatieteen tutkimus. Politiikka, 60(2), 130-131.

Olshannikova, E., Olsson, T., Huhtamäki, J., & Kärkkäinen, H. (2017). Conceptualizing Big Social Data. Journal of Big Data, 4(1). https://doi.org/10.1186/s40537-017-0063-x

Paasonen, S. (2013). Ihmisiä, kuvia, tekstejä ja teknologioita. Teoksessa S.-M. Laaksonen, J. Matikainen, & M. Tikka (toim.), Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (s. 34-48). Vastapaino.

Riukulehto, S., & Haasio, A. (2020) Kotiseutukokemuksia verkkoympäristössä. Teoksessa S. Riukulehto, & A. Haasio (toim.), Virtuaalinen kotiseutu (s. 7–11). Tietolipas 266. SKS.

Rogers, R. (2013). Digital Methods. MIT Press.

Ruppert, E., Law, J., & Savage, M. (2013). Reassembling Social Science Methods: The Challenge of Digital Devices. Theory, Culture & Society, 30(4), 22–46. https://doi.org/10.1177/0263276413484941

Savor, T., Douglas, M., Gentili, M., Williams, L., Beck, K., & Stumm, M. (2016). Continuous deployment at Facebook and OANDA. Proceedings - International Conference on Software Engineering (s. 21–30). https://doi.org/10.1145/2889160.2889223

Sumiala, J., & Tikka, M. (2011). Visualizing Globalized Fears: School Shooting Videos and Circulation of Violence on YouTube. Social Anthropology/Anthropologie Sociale, 19(3), 245-267.

Terras, M. M., Nyhan, J., & Vanhoutte, E. (2013). Defining digital humanities: a reader. Routledge.

Tromble, R. (2019). In Search of Meaning: Why We Still Don’t Know What Digital Data Represent. Journal of Digital Social Research, 1(1), 17–24. https://doi.org/10.33621/jdsr.v1i1.8

Zimmer, M. & Kinder-Kurlanda, K. (2017). Internet research ethics for the social age: new cases and challenges. Sage.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-11-05

Viittaaminen

Laaksonen, S.-M., Haapoja, J., & Olsson, T. (2021). Johdanto: Yhteiskuntatieteiden ja informaatioteknologian rajapinnoilla. Informaatiotutkimus, 40(3), 1–13. https://doi.org/10.23978/inf.112005