Viranomaisten velvollisuus ja mahdollisuudet oikaista virheellistä tietoa

Kirjoittajat

• Pekka Koistinen Maanpuolustuskorkeakoulu https://orcid.org/0009-0004-7105-1881
• Silvia Sommarberg Maanpuolustuskorkeakoulu https://orcid.org/0009-0008-4786-3491
• Teija Sederholm Maanpuolustuskorkeakoulu https://orcid.org/0000-0001-7362-2570

DOI: https://doi.org/10.23978/inf.129129

Avainsanat:

informaatioympäristö, virheellinen tieto, disinformaatio [http://www.yso.fi/onto/yso/p29444], lainsäädäntö [http://www.yso.fi/onto/yso/p13854], viranomaiset [http://www.yso.fi/onto/yso/p6946]

Abstrakti

Artikkelissamme selvitämme, millainen velvollisuus ja millaiset mahdollisuudet viranomaisilla on oikaista virheellistä tietoa. Perustelemme lisäksi, miksi virheellisen tiedon oikaiseminen on merkityksellistä viranomaistoiminnassa ja millaisia käytännön mahdollisuuksia oikaisemiseen on olemassa. Tutkimuksessamme käytämme käsitettä virheellinen tieto kuvaamaan harhaanjohtavaksi tiedoksi tarkoitettua tietoa sekä informaatiovaikuttamisen tuloksena syntynyttä tietoa.

Suomessa viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus jakaa oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, virheellisen tiedon leviämisen estämiseksi. Tutkimusaineiston perusteella viranomaisilla on haasteita tunnistaa virheellinen tieto ja muodostaa yhteinen tilannekuva informaatioympäristöstä organisaatioiden välillä. Lainsäädäntö ei Suomessa merkittävästi rajoita virheellisen tiedon levittämistä muutoin kuin lainvastaisen sisällön osalta. Siitä huolimatta virheellisen tiedon oikaiseminen on välttämätöntä viranomaisten uskottavuuden ja luottamuksen ylläpitämiseksi muuttuvassa informaatioympäristössä. Keräsimme tutkimusaineiston eri puolilla Suomea järjestetyillä turvallisuuskahviloilla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.