Teemanumero 4/2018: Avoin tiede ja avoin tieto
Viittaaminen
Copyright (c) 2017 Mikael Laakso
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Copyright (c) 2017 Mikael Laakso
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Teemanumero kohdistuu käsittelemään avointa tiedettä ja avointa tietoa laajasta informaatiotutkimuksellisesta tarkastelukulmasta. Tiede on käynyt läpi hitaan murroksen, jossa internetin mahdollistama tiedonvälitys on vähitellen muuttanut niin tutkimusprosesseja kuin tieteellistä kommunikaatiota. Tieteessä avoimuuden nykytila on muovautunut ja jatkaa muovautumistaan monen vahvan intressin seurauksena. Se, millaiset asetelmat nykyinen tieteen avoimuus luo informaatiotutkimuksen kentälle, on vielä pitkälti tutkimatta niin kotimaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Julkinen sektori tuottaa toiminnallaan paljon sellaista tietoaineistoa, josta voi olla suurta yhteiskunnallista hyötyä. Avoin tieto lisää yhteiskunnassa läpinäkyvyyttä, toimii tutkimusaineistona ja jopa synnyttää uutta liiketoimintaa. Aineistojen avoimuus pitää kuitenkin toteuttaa harkiten, sillä esimerkiksi tietosuoja ja anonyymisyys ovat usein esteenä, jos data käsittelee henkilötietoja.
Tässä on mainittu joitakin esimerkkejä mahdollisista aiheista:
Avoin julkaiseminen
Avoin data
Avoimet menetelmät (sis. ohjelmistot ja lähdekoodi)
Avoimet tutkimusinfrastruktuurit
Avoin data yhteiskunnassa
Avoin vertaisarviointi
Datan anonymisointi ja yksityisyys
Avoimuuden mahdollistamat uudet tutkimusasetelmat
Tiedepoliittiset linjaukset ja niiden vaikutukset
Tekijänoikeus ja avoimuus
Kaupalliset intressit ja avoimuus
Avoimuuden kannustimet
Avoimuuden hidasteet ja haasteet
Avoimuuden mittaaminen ja seuranta
Aineistojen lisensointi
Myös muut tarkastelukulmat ovat tervetulleita, avoimuuden vaikutukset ulottuvat laajalle. Jos epäilet käsikirjoituksesi sopivuutta on suositeltavaa olla yhteydessä vierailevaan toimittajaan (mikael.laakso@hanken.fi) ennen käsikirjoituksen laatimista. Käsikirjoitukset voivat olla tutkimusartikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä. Tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Informaatiotutkimus lehden linjan mukaisesti käsikirjoitusten kieli voi olla joko suomi, ruotsi tai englanti.
Tietoa lehdestä ja kirjoittajaohjeet: https://journal.fi/inf/about
15.6.2018 – Käsikirjoitukset lähetetty lehdelle
15.8.2018 – Käsikirjoitusten vertaisarviointi suoritettu
15.10.2018 – Mahdolliset pyydetyt muutokset käsikirjoituksiin suoritettu
1.11.2018 – Julkaisupäätökset tehty
Joulukuu 2018 – Teemanumero julkaistaan Informaatiotutkimus-lehden 4/2018 numerona
Teemanumeron vieraileva toimittaja: Mikael Laakso, Yliopistonlehtori, Hanken Svenska Handelshögskolan
Informaatiotutkimus (vuoteen 1995 Kirjastotiede ja informatiikka) on Informaatiotutkimuksen yhdistyksen kustantama tieteellinen aikakausjulkaisu, joka on ilmestynyt vuodesta 1981 lähtien. Lehti julkaisee tieteenalaansa ja siihen läheisesti liittyvien tieteenalojen kirjoituksia, kuten artikkeleita, katsauksia, kirjallisuusesittelyitä ja -arviointeja sekä tiivistelmiä opinnäytteistä.
Informaatiotutkimus on alan ainoa suomalainen vertaisarvioitu tieteellinen aikakausjulkaisu.
ISSN 1797-9129 (Verkkojulkaisu)
ISSN 1797-9137 (Painettu julkaisu)