Kirjasto osallisuuden ja yhteistyösuhteiden solmukohtana

Avainsanat: kirjastot [http://www.yso.fi/onto/yso/p2787], vuorovaikutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10591], nuoret aikuiset [http://www.yso.fi/onto/yso/p15979], syrjäytyminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p8917], taidelähtöiset menetelmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p27744], osallisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p5164]

Abstrakti

Vuoden 2017 alussa voimaan astunut yleisiä kirjastoja koskeva lainsäädäntö (1492/2016) näyttäisi laajentavan kirjaston yhteiskunnallista toimintasädettä ja kasvattavan sen yhteisöllistä vastuuta. Lakiin on kirjattu, että yleisen kirjaston tehtävä on muun muassa tukea monimuotoista yhteiskuntaa, demokratiakehitystä sekä yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta. Kirjastoilta odotetaan entistä parempaa yhteisön tarpeiden tuntemusta ja kykyä tavoittaa myös ne, jotka eivät koe kirjastopalveluita omikseen. Yhden haastavan kohderyhmän muodostavat yhteiskunnan marginaaliin ajautumassa olevat nuoret aikuiset, joita kirjasto ei juuri tunne. Mistä nämä nuoret aikuiset voisi löytää ja miten käynnistää vuoropuhelu heidän kanssaan? Näkymättömät -- Nuorten digitarinat -hankkeessa on luotu toimintamalli, joka auttaa juuri näissä kysymyksissä. Toimintamallin tärkeä osa ovat taide- ja medialähtöiset työpajat, jotka toimivat vuorovaikutteisina kohtaamispaikkoina nuorille, kirjastoille sekä eri nuorisotoimijoiden sektoreille. Toimintamallin tavoite on kannustaa yhteiskunnan toimijoita voimaannuttamaan erityisesti niitä nuoria aikuisia, joiden mahdollisuudet toimia yhteisöissä ovat kaventuneet lähes olemattomiin.

Lähdeviitteet

Allianssi. (2016). Nuorista Suomessa 2016: tietoa nuorista, heidän elinoloistaan sekä nuorisotyöstä. Helsinki: Suomen Nuorisoyhteistyö. http://www.alli.fi/binary/file/-/id/665/fid/5195/

Anttila, E., Pohjola, H., & Löytönen, T. (2017). Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa (Vsk. 58). Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 58. http://hdl.handle.net/10138/185061

Burns, E. A., Howard, J. K., & Kimmel, S. C. (2016). Development of communities of practice in school library education. Journal of Education for Library and Information Science, 57(2), 101–111. https://eric.ed.gov/?id=EJ1096674

Dijk, T. A. van. (2008). Discourse and power. New York, N.Y: Palgrave Macmillan.

Eggins, S. (1994). An introduction to systemic functional linguistics (2. p.). London: Continuum.

Eurostat. (2016). Education, employment, both or neither? What are young people doing in the EU? Eurostat News Release 155/2016 (3-11082016-AP). http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-press-releases/-/3-11082016-AP

Fairclough, N. (1997). Miten media puhuu. (V. Blom & K. Hazard, käänt.). Tampere: Vastapaino.

Fairclough, N. (2010). Critical discourse analysis: the critical study of language (2. p.). Pearson education.

FINLEX. (2016). Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160238

FINLEX 1492/2016. (ei pvm.). Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492

Gutsche, B., & Hough, B. (2014). Competency index for the library field. OCLC WebJunction. https://www.webjunction.org/documents/webjunction/Competency_Index_for_the_Library_Field.html

Hacking, I. (2004). Historical ontology. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.

Hacking, I. (2009). Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? (I. Koskinen, käänt.). Tampere: Vastapaino.

Harju, A. (2003). Yhteisellä asialla: kansalaistoiminta ja sen haasteet. [Helsinki]: Kansanvalistusseura.

Harju, A. (2018). Kansalaisyhteiskunnan määritelmä ja sisältö - Kansalaisyhteiskunta.fi. Kansalaisyhteiskunta.fi. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/kansalaisyhteiskunta/kansalaisyhteiskunnan_maaritelma_ja_sisalto

Heikkinen, V. (1999). Ideologinen merkitys: kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Janks, H., & Ivanič, R. (1992). Critical language awareness and emancipatory discourse. Teoksessa N. Fairclough (toim.), Critical language awareness (ss. 305–331). London; New York: Longman.

Järvelin, K. (1989). Tiedontarpeet ja hankinta tutkimuskohteena. Kirjastotiede ja informatiikka, 8(2), 55–59. https://journal.fi/inf/article/view/1372

Joy, E. E., & Vijayakumar, K. P. (2016). The relevance of communities of practice (Cop) in university libraries: a knowledge management perspective. SRELS Journal of Information Management, 53(5), 359–365. https://doi.org/10.17821/srels/2016/v53i5/91105

Juhila, K. (1999). Tutkijan positiot. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila, & E. Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi liikkeessä (ss. 201–232). Tampere: Vastapaino.

Junttila, N. (2015). Kavereita nolla: lasten ja nuorten yksinäisyys. Helsinki: Tammi.

Karvonen, P. (1995). Oppikirjateksti toimintana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 632, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kide, T. (2014). Kelluntamusiikki: improvisoinnin opetusmenetelmä. Studia musica 55, Helsinki: Sibelius-Akatemia.

Kim, J.-A. (2015). Integrating communities of practice into library services. Collaborative Librarianship, 7(2). https://digitalcommons.du.edu/collaborativelibrarianship/vol7/iss2/2

Kurki, L. (2000). Sosiokulttuurinen innostaminen: muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino.

Lave, J., & Wenger, E. (1991). Situated learning : legitimate peripheral participation. Learning in doing: social, cognitive, and computational perspectives, Cambridge: Cambridge University Press.

Lloyd, A. (2005). No man (or woman) is an island: information literacy, affordances and communities of practice. Australian Library Journal, 54(3), 230–237. https://doi.org/10.1080/00049670.2005.10721760

Lukukeskus. (2017). 10 faktaa lukemisesta. http://www.lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2017/

Miettinen, Virpi. (2016). Nuoret haluavat rohkeamman kirjaston. Oodi Helsinki. http://www.oodihelsinki.fi/nuoret-haluavat-rohkeamman-kirjaston/

Mikkonen, J. (2006). Transaktioanalyysi persoonallisuus- ja vuorovaikutusteoriana, 328–344. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1348018

Oma Linja. (2016). Oma linja -infopaketti 1: eriarvoistuva peruskoulu. Omalinja. http://omalinja.fi/ajankohtaista/oma-linja-infopaketti-1-eriarvoistuva-peruskoulu/

Parkkinen, T., & Linnossuo, O. (2013). Harjoitteita nuorten taidelähtöisen ryhmäohjauksen tueksi. Teoksessa E. Sinisalo-Juha, J. Krappe, & T. Parkkinen (toim.), Tavarat taskuissa: nuorten ryhmäohjauksen taidelähtöisiä menetelmiä. MIMO-projekti 2010-2013. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja, Helsinki: Turun ammattikorkeakoulu & Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-456-156-3

Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2009). Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino.

Pusa, T. (2014). Kohtaamistaide: käsikirja ohjaajalle. (T. Pusa, toim.). Laurea julkaisut, Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-332-6

Rankanen, M. (2007). Työskentelyn eteneminen taideterapiassa. Teoksessa M. Rankanen, H. Hentinen, & M.-H. Mantere (toim.), Taideterapian perusteet (ss. 91–97). Helsinki: Duodecim.

Roponen-Lunnas, P. (2013). Kohtaamisen taide - yhteisötaiteen ideaaleja ja käytäntöjä. Tahiti, (4/2013). http://tahiti.fi/04-2013/dossier/kohtaamisen-taide-\%e2\%80\%93-yhteisotaiteen-ideaaleja-ja-kaytantoja/

Routarinne, S. (2008). Valta ja vuorovaikutus: statusilmaisun perusteet. Helsinki: Tammi.

Salonen, S. (2017). Syrjäytyminen väistää määritelmiä. Sosiaalivakuutus. https://sosiaalivakuutus.fi/syrjaytyminen-vaistaa-maaritelmia/

Scollon, R., & Scollon, S. (2004). Nexus analysis: discourse and the emerging internet. London: Routledge.

Sinisalo-Juha, E. (2013). Työskentely nuorten ryhmien kanssa. Teoksessa E. Sinisalo-Juha, J. Krappe, & T. Parkkinen (toim.), Tavarat taskuissa: nuorten ryhmäohjauksen taidelähtöisiä menetelmiä. MIMO-projekti 2010-2013. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 83, Helsinki: Turun ammattikorkeakoulu & Humanistinen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-456-156-3

Suomen Transaktioanalyysiyhdistys Fin TA ry. (2018). Mitä TA on? http://finta.net/mita-ta-on/

TA Instituutti. (2018). Mitä transaktioanalyysi eli TA on? http://www.transaktioanalyysi.fi/mika-TA/transaktioanalyysi

THL. (2017). Osallisuus. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

Turun ammattikorkeakoulu. (2018). Innovaatiopedagogiikka. https://www.turkuamk.fi/fi/turun-amk/tunne-meidat/innovaatiopedagogiikka/

UN. (2016). Leaving no one behind: the imperative of inclusive development. Report on the World Social Situation 2016. United Nations. http://www.refworld.org/docid/5840368e4.html

Välikoski, T.-R. (2016). Kuuntelemisen taito. Viestijät 15.6.2015. Viestinnän ammattilaiset ry. https://viestijat.fi/kuuntelemisen-taito/

Wenger, E. (1998). Communities of practice : learning, meaning, and identity. Learning in doing: social, cognitive, and computational perspectives, Cambridge: Cambridge University Press.
Julkaistu
2018-06-13
Viittaaminen
Hyttinen, R., & Tanskanen, I. (2018). Kirjasto osallisuuden ja yhteistyösuhteiden solmukohtana. Informaatiotutkimus, 37(2). https://doi.org/10.23978/inf.71159
Osasto
Katsaukset