Vihapuhe tiedontarpeiden virittäjänä

Avainsanat: vihapuhe, tiedontarve, tiedonhankinta, tunteet

Lähdeviitteet

Bergman, M. (1998). Viestintä, tulkinta ja toiminta: Peircen semiotiikka viestinnän tutkimuksessa. Tiedotustutkimus, 21(4). https://doi.org/10.23983/mv.61400

Choo, C. W. (2002). Information management for intelligent organization : the art of scanning the environment. New Jersey: Information Today.

Darwin, C. (ei pvm.). Tunteiden ilmaisu ihmisissä ja eläimissä. (A. Leikola, käänt.). Terra Cognita.

Haasio, A., Mattila, M., Ojaranta, A., & Kannasto, E. (2018a). Terrori-isku tiedontarpeiden virittäjänä: Turun puukotusten aiheuttamat tiedontarpeet. Informaatiotutkimus, 37(2). https://doi.org/10.23978/inf.71157

Haasio, A., Ojaranta, A., & Mattila, M. (2018b). Valheen jäljillä. Helsinki: Avain.

Henttonen, S., Kivinen, T., Rasila, T., Sammalmaa, J., & Vihavainen, J. (2015). Kommentaari. Teoksessa R. Neuvonen (toim.), Vihapuhe Suomessa (ss. 13–135). Helsinki: Edita.

Kuhlthau, C. C. (1993). Seeking meaning : a process approach to library and information services. New Jersey: Ablex.

Peirce, C. S. (1991). Peirce on signs : writings on semiotic. (J. Hoopes, toim.). Chapel Hill: University of North Carolina Press.

Pöyhtäri, R., Haara, P., & Raittila, P. (2013). Vihapuhe sananvapautta kaventamassa. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9249-5

Savolainen, R. (2012). Conceptualizing information need in context. Information Research, 17(4). http://www.informationr.net/ir/17-4/paper534.html

Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Julkaistu
2018-10-29
Viittaaminen
Haasio, A., Ojaranta, A., & Mattila, M. (2018). Vihapuhe tiedontarpeiden virittäjänä. Informaatiotutkimus, 37(3), 33–35. https://doi.org/10.23978/inf.76071
Osasto
Informaatiotutkimuksen päivät