Kahden sukupolven kattava perintöoikeus tekijänoikeuden keston perusteluna

Avainsanat: tekijänoikeus [http://www.yso.fi/onto/yso/p2346], tekijänoikeusdirektiivi, perinnöt [http://www.yso.fi/onto/yso/p6827], lainsäädäntö [http://www.yso.fi/onto/yso/p13854], digitaalinen musiikki, immateriaalioikeus [http://www.yso.fi/onto/yso/p3068], luovat toimialat [http://www.yso.fi/onto/yso/p22123], musiikkiteollisuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p14669]

Abstrakti

This article addresses one of the most common justifications of the optimal duration of copyright in music business in Finland. The research material consists of half-structured theme interviews and the method used is theory-based content analysis. The interpretational theory used is the model of justification of copyright by Laura Leppämäki. Thirty-one informants representing a wide spectrum of expertise in Finnish music business were interviewed during March-October 2016. The results state the following: Copyright is often seen as a natural item of ownership, claimed by work, and especially as a subject of inheritance, preferably for two subsequent generations. However, simple arithmetic discloses the current duration lasts longer than the average life expectancy of the grandchildren of the author. If two generations are seen as an optimal duration, copyright should last 60 years after authors death. The member states of EU have until June 7th 2021 to introduce the new Directive on Copyright in the Digital Single Market – in which the duration remains the current 70 years – within their countries. This article argues that if the duration is justified as a subject of inheritance, it should be shortened. Another possibility is to alter the justification entirely.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille

Lähdeviitteet

Eskola, Jari & Vastamäki, Jussi (2010). Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltoja, Juhani & Valli, Raine (toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle, 26-32. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/709.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2011/77.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EY) 2006/116.

Euroopan parlamentti (2019). Euroopan parlamentti hyväksyi uudet digitaaliset tekijänoikeussäännöt. Lehdistötiedote, 26.3.2019. Bryssel: Euroopan parlamentti. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20190321IPR32110/euroopan-parlamentti-hyvaksyi-uudet-digitaaliset-tekijanoikeussaannot.

Haarmann, Pirkko-Liisa (2014). Immateriaalioikeus. (5. uud. p.). Helsinki: Talentum.

Halminen, Laura (2019). Kuka saa jakaa musiikkia, miten käy meemeille? Tätä kaikkea uudet digi-tekijänoikeudet tarkoittavat. Helsingin Sanomat 27.3.2019. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006049981.html.

Katainen, Antti, Lintunen, Jenni & Neuvonen, Samuli (2019). Nykyiset kolmekymppiset opiskelevat – edellinen sukupolvi oli 30-vuotiaana työelämässä. Artikkeli. Tieto & Trendit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/nykyiset-kolmekymppiset-opiskelevat-edellinen-sukupolvi-oli-30-vuotiaana-tyoelamassa/.

Leppämäki, Laura (2007). Tekijänoikeudeton alue: public domain. Teoksessa Mylly, Tuomas, Lavapuro, Juho & Karo, Marko (toim), Tekemisen vapaus. Luovuuden ehdot ja tekijänoikeus. Helsinki: Gaudeamus.

Leppämäki, Laura (2006). Tekijänoikeuden oikeuttaminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 284. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.

Myrskylä, Pekka (2014). Milloin työura alkaa ja loppuu? Tieto & Trendit. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2014/milloin-tyoura-alkaa-ja-loppuu/.

Nordgård, Daniel (2018). Henkilökohtainen tiedonanto 14.12.2018. Music, Digitalisation and Democracy Study Day. Åbo Akademi, Turku.

Perintökaari 1965/40. Annettu Helsingissä 5.2.1965. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#V5.

Raivio, Petri (2019). Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisesti uuden tekijänoikeuslain – Tekijöille lisää oikeuksia, ilmaiset uutislinkit uhan alle. Yleisradio, 26.3.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10707635.

Rytinki, Markus (2018). Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä. Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora 169. Oulu: Oulun yliopisto. Väitöskirja. http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182

Tekijänoikeuslaki 1961/404. Annettu Helsingissä 8.7.1961. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L5.

Teosto (2019). EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksytty: parannus sisällöntekijöiden neuvotteluasemaan. Uutinen. Helsinki: Teosto. https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/eu-tekijanoikeusdirektiivi-hyvaksytty.

Teosto (2019). EU:n tekijänoikeusuudistus ja artikla 13 – mistä on kyse? Helsinki: Teosto. https://www.teosto.fi/teosto/uutiset/eu-tekijanoikeusuudistus-mista-kyse.

Tilastokeskus (2018). Elinajanodote. Päivitetty 26.10.2018. https://findikaattori.fi/fi/table/46.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli (2013). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Julkaistu
2019-12-20
Viittaaminen
Rytinki, M. (2019). Kahden sukupolven kattava perintöoikeus tekijänoikeuden keston perusteluna. Informaatiotutkimus, 38(3–4), 45–58. https://doi.org/10.23978/inf.88228
Osasto
Artikkelit