Löytääkö tieto käyttäjänsä?
Tutkimuslaitoksen julkaisemat raportit tiedeviestinnän välineenä
Abstrakti
Valtion tutkimuslaitosten perustehtävä on tuottaa ja välittää tutkimuspohjaista tietoa päätöksentekijöille ja muille tiedon hyödyntäjille. Tässä katsauksessa arvioin tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen julkaisemien raporttien käyttöä. Katsaus perustuu tietoihin Suomen ympäristökeskuksen raporttien verkkolatauksista ja Google Scholar -viittauksista. Tietoihin liittyy lukuisia epävarmuuksia, mutta ne ovat hyödyllisiä viestinnän vaikuttavuuden yleiskuvan piirtämisessä. Lataus- ja viittausmäärien perusteella monia raportteja käytetään aktiivisesti, mutta toisaalta suuri määrä raporteista jää melko vähälle huomiolle. Viestinnän vaikuttavuutta arvioitaessa on huomioitava tapauskohtaisesti raportin tarkoitus ja kohderyhmän laajuus.
Lähdeviitteet
Antikainen, R. (2010). Elinkaarimetodiikkojen nykytila, hyvät käytännöt ja kehitystarpeet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2010. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/39822
Antikainen, R., Dalhammar, C., Hildén, M., Judl, J., Jääskeläinen, T., Kautto, P., Koskela, S., Kuisma, M., Lazarevic, D., Mäenpää, I., Ovaska, J-P., Peck, P., Rodhe, H., Temmes, A., & Thidell, Å. (2017). Renewal of forest based manufacturing towards a sustainable circular bioeconomy. Reports of the Finnish Environment Institute 13/2017. Helsinki: Finnish Environment Institute. http://hdl.handle.net/10138/186080
Doemeland, D., & Trevino, J. (2014). Which World Bank reports are widely read? Policy Research working paper no. WPS 6851. Washington, D.C.: World Bank Group. http://documents.worldbank.org/curated/en/387501468322733597/Which-World-Bank-reports-are-widely-read
Fjäder, P. (2016). Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2016. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/167421
Green, T. (2019). Maximizing dissemination and engaging readers: The other 50% of an author’s day: A case study. Learned Publishing, 32, 395–405. https://doi.org/10.1002/leap.1251
Hamilton, D. P. (1990) Publishing by – and for? – the numbers. Science, 250:1331-1132. https://doi.org/10.1126/science.2255902
Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristimäki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kotavaara, O., Antikainen, H., & Rusanen, J. (2014). Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/135861
Hjerppe, T., Väisänen, S., & Sammalkorpi, I. (2014). Vesienhoito Kauvatsan reitillä – nykytila ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2014. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/135574
Holmberg, K., Hedman, J., Bowman, T. D., Didegah, F., & Laakso, M. (2020). Do articles in open access journals have more frequent altmetric activity than articles in subscription-based journals? An investigation of the research output of Finnish universities. Scientometrics, 122, 645-659. https://doi.org/10.1007/s11192-019-03301-x
Kaljonen, M., & Lyytimäki, J. (2016). Kestävän ruokavalion edistäminen lounasruokailussa – Ilmastovalintamerkintä testissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2016. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/159951
Krogerus, K., & Pasanen, A. (2016). Management of water balance in mining areas – WaterSmart: Final Report. Reports of the Finnish Environment Institute 39/2016. Helsinki: Finnish Environment Institute. http://hdl.handle.net/10138/167759
Laita, M., Tarvainen, A., Mäkelä, A., Sammalkorpi, I., Kemppainen, E., & Laitinen, L. (2007). Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2007. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/39788
Lamberg, J. (2019). Julkaiseminen ajattelun ja kirjoittamisen jatkumona. Informaatiotutkimus, 38(2), 38-50. https://doi.org/10.23978/inf.83316
Lyytimäki, J., Gudmundsson H., & Sørensen C.H. (2014). Russian dolls and Chinese whispers: Two perspectives on the unintended effects of sustainability indicator communication. Sustainable Development, 22(2), 84-94. https://doi.org/10.1002/sd.530
Myllymaa, T., Moliis, K., Tohka, A., Rantanen, P., Ollikainen, M., & Dahlbo, H. (2008). Jätteiden kierrätyksen ja polton käsittelyketjujen ympäristökuormitus ja kustannukset. Inventaarioraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2008. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/39792
Niemistö, J., Soimakallio, S., Nissinen, A., & Salo, M. (2019). Lentomatkustuksen päästöt - Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää? Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2019. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/292417
Pendlebury, D. A. (1991). Science, citation, and funding. Science, 251, 1410–1411. https://doi.org/10.1126/science.251.5000.1410-b
Ristimäki, M., Tiitu, M., Kalenoja, H., Helminen, V., & Söderström, P. (2013). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/41574
Saarela, S-R., & Söderman, T. (2008). Ekologisesti kestävät kaupunkiseudut ja niiden ekosysteemipalvelut. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2008. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/39715
Seppänen, J., & Väliverronen, E. (2012). Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.
Strandell, A. (2017). Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2017. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. http://hdl.handle.net/10138/193009
Tolonen, J., Leka, J., Yli-Heikkilä, K., Hämäläinen, L., & Halonen, L. (2019). Pienvesiopas - Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019. http://hdl.handle.net/10138/306503
Van Noorden, R. (2017). The science that’s never been cited. Nature, 552, 162-164. https://doi.org/10.1038/d41586-017-08404-0
Copyright (c) 2020 Jari Lyytimäki

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Lehdessä julkaistut kirjoitukset on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että sen alkuperäinen julkaisuoikeus on Informaatiotutkimus-lehdellä sekä digitaalisena että painettuna vuosikirjassa. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.
Artikkelin kustantaja-PDF -version saa tallentaa lehden numeron julkaisun jälkeen julkaisuarkistoon tai muuhun vastaavaan palveluun, kunhan artikkelin alkuperäinen osoite mainitaan.