Tietokäsityksen käsite ammattikorkeakouluun liittyvissä väitöstutkimuksissa

Avainsanat: käsiteanalyysi [http://www.yso.fi/onto/yso/p19406], tiedonkäsitys [http://www.yso.fi/onto/yso/p16981], ammattikorkeakoulut [http://www.yso.fi/onto/yso/p10564]

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee tietokäsitys-käsitteen käyttöä ammattikorkeakoulua tarkastelevissa väitöskirjoissa strukturaalis-funktionaaliseen kielikäsitykseen perustuvan siirtoanalyysin ja retorisen rakenteen teorian avulla. Tarkastelu on ajankohtaista yhteiskunnallisen osaamiskeskustelun osana. Epistemologian piiriin kuuluvaa käsitettä ei määritellä tai lähteistetä selkeästi. Käsitteelle annetaan runsaasti määreitä, joista osa on vahvasti arvottavia. Käsite liitetään etenkin opiskelijoihin ja ammattikorkeakouluun sekä tutkimusten taustaoletuksiin. Käyttö kytkeytyy opiskelijoiden episteemisten uskomusten tarkasteluun, joka puolestaan voidaan nähdä osana oppimisvalmius-, opintomenestys- ja asiantuntijuuskeskustelua. Näiden kautta muodostuu yhteyksiä informaatiolukutaitokeskusteluun.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille

Lähdeviitteet

Annala, J. (2007). Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta: toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa (väitöskirja, Tampereen yliopisto). Noudettu osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6912-1

Antikainen, E. (2005). Kasvuorientoitunut ilmapiiri esimiestyön tavoitteena: tapaustutkimus ammattikorkeakoulussa (väitöskirja, Tampereen yliopisto). Noudettu osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6325-0.

Auvinen, P. (2004). Ammatillisen käytännön toistajasta monipuoliseksi aluekehittäjäksi?: ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajan työn muutos vuosina 1992-2010 (väitöskirja, Joensuun yliopisto). Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:952-458-536-7.

Eteläpelto, A. (1992). Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen. Teoksessa J. Ekola (toim.), Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan (s. 19-42). Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.

Frilander-Paavilainen, E., 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa (väitöskirja, Helsingin yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1632-9.

Friman, M. (2004). Ammatillisen asiantuntijan etiikka ammattikorkeakoulutuksessa (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto). Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-1723-1.

Havukainen, P. (2003). Terveysalan opiskelijoiden hoitotyön oppiminen esseevastausten perusteella arvioituna (väitöskirja, Helsingin yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-0796-6.

Heikkinen, H.L. (2002). Whatever is narrative research. Teoksessa R. Huttunen, H.L.T. Heikkinen & L. Syrjälä (toim.), Narrative research: Voices from teachers and philosophers (s. 13-25). Jyväskylä: SoPhi.

Heinonen, J.E.A. (2006). Suomalaisten tiede- ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ohjaajien silmin (väitöskirja, Tampereen yliopisto). Noudettu osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6726-4.

Herranen, J. (2003). Ammattikorkeakoulu diskursiivisena tilana: järjestystä, konflikteja ja kaaosta (väitöskirja, Joensuun yliopisto).

Heylighen, F. (1997). Objective, subjective and intersubjective selectors of knowledge. Evolution and Cognition, 3(1), 63-67.

Hooper, M.D.W. & Scharf, E. (2017). Connecting and reflecting: Transformative learning in academic libraries. Journal of Transformative Education, 15(1), 79-94. https://doi.org/10.1177/1541344616670033

Hoppe, A., Seising, R., Nürnberger, A. & Wenzel, C. (2011). Wisdom - the blurry top of human cognition in the DIKW-model? Teoksessa S. Galichet, J. Montero & G. Mauris (toim.), Proceedings of the EUSFLAT conference July 18th - 22nd 2011, Aix-Les-Bains, France (pp. 584-591). Atlantis Press. https://dx.doi.org/10.2991/eusflat.2011.91

Hutchins, W.J. (1977). On the problem of ‘aboutness’ in document analysis. Journal of informatics, 1(1), 17-35.

Häkämies, A. (2007). Metodilla on merkitys – muodolla on mieli: draamatyöskentely mielenterveyshoitotyön ammattikorkeakouluopinnoissa (väitöskirja, Tampereen yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7068-4

Immonen-Orpana, P. (2009). Onnistuneen ikääntymisen ymmärrystä rakentamassa: fysioterapeuttiopiskelijoiden oppiminen kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen kehyksessä (väitöskirja, Helsingin yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4973-6

Jämsä, U. (2014). Kuntoutuksen muutosagentit: tutkimus työelämälähtöisestä oppimisesta ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa (väitöskirja, Oulun yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:9789526204987

Kaaresvirta, P. (2004). Oppiminen työelämäprojekteissa: ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemukset työelämäprojekteissa oppimisesta (väitöskirja, Oulun yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:9514273478

Kaartinen, T. (2005). Itsesäätelyvalmiudet musiikin opiskelussa (väitöskirja, Tampereen yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6487-7

Karttunen, P. (1999). Tietoa hoitotyön toimintaan: sairaanhoidon opiskelijoiden käsityksiä tiedosta ja tiedon suhteista toimintaan (väitöskirja, Tampereen yliopisto).

Kitchener, K.S. & King, P.M. (1998). Reflektiivisen pohdinnan malli: Tietämistä koskevien oletusten muuttaminen. Teoksessa J.E.A. Mezirow (toim.), Uudistava oppiminen: kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa (3. painos) (pp. 179-197). [Lahti]: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Komppa, J. (2012). Retorisen rakenteen teoria. Teoksessa V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä & M. Lounela (toim.), Genreanalyysi - tekstilajitutkimuksen käsikirja (pp. 186-193). Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Kuhn, D. (1991). The skills of argument. Cambridge: Cambridge University Press.

Kullaslahti, J. (2011). Ammattikorkeakoulun verkko-opettajan kompetenssi ja kehittyminen (väitöskirja, Tampereen yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8452-0

Kämäräinen, J. (2018). Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä: aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus (väitöskirja, Oulun yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:9789526217536

Lahtinen, J. (2016). Tietoasiantuntijoiden roolit ja toiminta koulutuksen ja työelämän kehittämishankkeissa: tapaustutkimus tietokäytäntöjen ja innovatiivisten tietoyhteisöjen kehittämisestä (väitöskirja, Tampereen yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0140-8

Leinonen, R. (2012). Ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäminen: opiskeluorientaatiot ja opinnäytetyön vertaistilanteet opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen tukena (väitöskirja, Oulun yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:9789514298448

Liimatainen, L. (2002). Kokemuksellisen oppimisen kautta kohti terveyden edistämisen asiantuntijuutta: hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämisen oppiminen hoitotyön harjoittelussa (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:951-39-1351-1

Mäkelä, L. (2010). Verkkokurssi opetuksen ja oppimisen kompleksisena toimintatilana (väitöskirja, Tampereen yliopisto). http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7947-2

Niiniluoto, I. (1999). Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (2. painos). Helsinki: Otava.

Nuutinen, A. (1992). Tiedonkäsitys ja tieteellisyys. Teoksessa J. Ekola (toim.), Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan (s. 57–78). Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.

Opinnäytetyön laadun tekijät ammattikorkeakoulussa: suosituksia opinnäytetyötä ohjaaville. 2006. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu; Helsinki: Opetusministeriö.

Pallas, A.M. (2001). Preparing education doctoral students for epistemological diversity. Educational researcher, 30(5), 6-11. https://doi.org/10.3102%2F0013189X030005006

Patrikainen, R. (1999). Opettajuuden laatu: ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Peltokallio, L. (2000). Nyt olisi pysähtymisen paikka: fysioterapian opettajien työhön liittyviä kokemuksia terveysalan ammatillisessa koulutuksessa (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5336-2

Perry, W.G. (1970). Forms of Intellectual and Ethical Development in the College Years. New York (N.Y.): Holt, Rinehart & Winston.

Piaget, J. (2007). The child's conception of the world. Lanham (MD): Rowman & Littlefield.

Pickering, A. (1995). Beyond constraint: The temporality of practice and the historicity of knowledge. Teoksessa Scientific practice: Theories and stories of doing physics. Chicago (Ill.): University of Chicago Press (s. 42-55).

Rautajoki, A.M. (2009). Asiantuntijuutta vakuuttamassa: opettajien työelämäsuhteen asiantuntijuuspuhe sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston työelämäprojekteissa (väitöskirja, Lapin yliopisto). http://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111141037

Rescher, N. (2012). Epistemology: An introduction to the theory of knowledge. SUNY Press.

Romppanen, M. (2011). Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset ja niistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä (väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0570-3

Rosman, T., Peter, J., Mayer, A. & Krampen, G. (2018). Conceptions of scientific knowledge influence learning of academic skills: epistemic beliefs and the efficacy of information literacy instruction. Studies in Higher Education, 43(1), 96-113. https://doi.org/10.1080/03075079.2016.1156666

Shore, S. (2012). Kieli, kielenkäyttö ja kielenkäytön lajit systeemis-funktionaalisessa teoriassa. Teoksessa V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä & M. Lounela M (toim.), Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käsikirja (s. 131–157). Helsinki: Gaudeamus.

Suhonen, L. (2008). Ammattikorkeakoulun lehtoreiden käsityksiä tutkivasta ja kehittävästä työotteesta (väitöskirja, Joensuun yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-219-175-5

Valtioneuvosto (1990). Suomen koulutusjärjestelmä, koulutuksen taso ja kehittämislinjat: valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle 22.5.1990. Helsinki: Valtioneuvosto.

Viljanen, E. (1970). Pohjakoulutustaso ja kansakoulunopettajan kehitysympäristöjen muodostuminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Voutilainen, T., Mehtäläinen, J. & Niiniluoto, I. (1990). Tiedonkäsitys. Helsinki: Kouluhallitus.

Vuorijärvi, A. (2013). Tekstilaji ja yhteisö: ammattikorkeakoulun opinnäytetyön diskussio tekstinä (väitöskirja, Helsingin yliopisto). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8928-2

Zins, C. (2007). Conceptual approaches for defining data, information, and knowledge. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 58(4), 479-493. https://doi.org/10.1002/asi.20508

Julkaistu
2020-10-28
Viittaaminen
Kämäräinen, J. (2020). Tietokäsityksen käsite ammattikorkeakouluun liittyvissä väitöstutkimuksissa. Informaatiotutkimus, 39(2–3), 4–21. https://doi.org/10.23978/inf.98617