Kansalliskirjaston aineistojen jatkokäyttö tutkijakyselyssä

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.23978/inf.99425

Avainsanat:

tutkimusaineisto [http://www.yso.fi/onto/yso/p16752], ihmistieteet [http://www.yso.fi/onto/yso/p3494], menetelmät [http://www.yso.fi/onto/yso/p1913], avoimuus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10569], kansalliskirjastot [http://www.yso.fi/onto/yso/p11657], avoin tiede, avoin data

Abstrakti

This paper examines the practices of data preservation and data sharing among the customers of the National Library of Finland (NLF). The research is based on a survey, which was made to gather information for developing the research services of the NLF. The focus of the survey was on the users of digital material. Among many other questions, respondents were asked how they preserved their data during the research and what they did with their data after the research. The respondents were given an opportunity to comment on their willingness to share their data and to discuss the questions that affected their choices with their data. Mostly, the respondents preserved the data on their own personal use even though they were usually willing to share the data with others either from the beginning of the research or whenever there was a change for sharing. The results found in this survey indicated that the practices of data sharing among the customers of the NLF were quite similar to the practices found in studies concerning social sciences and humanities scholars internationally: only approximately 20 per cent of researchers deposited their material to a data repository after their research. Verbal answers and comments gave valuable information on the obstacles of data sharing, e.g. that the traditional methods of humanities studies produced data which was understandable only to the researchers themselves, or that the data was gathered from many different sources which were difficult to combine. The survey indicated that there is an obvious need to provide more concrete support for the researchers who are working with the digital data collected from the NLF services.

Lähdeviitteet

Abele-Brehm, A. E., Gollwitzer, M., Steinberg, U., & Schönbrodt, F. D. (2019). Attitudes toward Open Science and public data sharing: A survey among members of the German Psychological Society. Social Psychology, 50(4), 252–260. https://doi.org/10.1027/1864-9335/a000384

Antell, K., Bales Foote, J., Turner, J., & Shults, B. (2014). Dealing with Data: Science Librarians’ Participation in Data Management at Association of Research Libraries Institutions. College & Research Libraries, 75(4), 557–574. https://doi.org/10.5860/crl.75.4.557

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020-2025 (2020). Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. https://avointiede.fi/sites/default/files/2020-08/2020_1_avoimentieteenjatutkimuksenjulistus_FIN.pdf [Viitattu 4.10.2020].

Bardyn, T. P., Resnick, T., & Camina, S. K. (2012). Translational Researchers’ Perceptions of Data Management Practices and Data Curation Needs: Findings from a Focus Group in an Academic Health Sciences Library, Journal of Web Librarianship, 6(4), 274–287. https://doi.org/10.1080/19322909.2012.730375

Borg, S., & Kuula, A. (2007). Julkisrahoitteisen tutkimusdatan avoin saatavuus ja elinkaari. Valmisteluraportti OECD:n datasuosituksen toimeenpanomahdollisuuksista Suomessa. Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja, 6. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6999-2

Borgman, C. (2015). Big Data, Little Data, No Data: Scholarship in the Networked World. The MIT Press.

Corrall, S., Kennan, M. A., & Afzal, W. (2013). Bibliometrics and research data management services: Emerging trends in library support for research. Library Trends, 61(3), 636–674. https://doi.org/10.1353/lib.2013.0005

https://creativecommons.fi/lisenssit/ [Viitattu 7.1.2021]

Enwald, H. (2018). Tutkimusaineiston avoin jakaminen – tutkimusorganisaatioiden jäsenten käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Informaatiotutkimus, 4(37), 26–47. https://doi.org/10.23978/inf.77411

EU-neuvoston linjaus (2016). http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9526-2016-INIT/en/pdf [Viitattu 16.6.2020].

Féret, R., & Cros, M. (2019). The embedded research librarian: a project partner. LIBER Quarterly, 29(1), 1–20. http://doi.org/10.18352/lq.10304

Frederick, D. E. (2016). Data, Open Science and libraries – The Data Deluge Column. Library Hi Tech News, 33(8), 11–16. https://doi.org/10.1108/LHTN-09-2016-0040

Fält, K. (2016). Tutkijoiden digitaaliset tutkimusaineistot ja datan avoin jakaminen digitaalisen humanismin kontekstissa. Teoksessa Kimmo Elo (toim.), Digitaalinen humanismi ja historiatieteet (s. 39-67). Turun Historiallinen yhdistys.

Hakkarainen, J.-P. (2019). Lehtiaineistojen tutkimuskäyttö laajenee Tutkain-hankkeessa. Tietolinja, 2019(2). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019120445611

Hazlett, D. R. (2016). Libraries develop open data training program. Library Journal, 141(4), 24–26.

Heidorn, P. B. (2011). The Emerging Role of Libraries in Data Curation and E-science. Journal of Library Administration, 51(7-8), 662–672. https://doi.org/10.1080/01930826.2011.601269

Hyvönen, N. (2015). Kansalliskirjasto avaa dataansa. Tietolinja, 2015(1). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029972

Häyrinen, A. (2012). Open sourcing digital heritage: digital surrogates, museums and knowledge management in the age of open networks. University of Jyväskylä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4908-2

Järviluoma, H., & Ruotsalainen, J. (2018). Betoniporsaita avoimen tiedon valtatiellä: SENSOTRA-hanke tietosuojalainsäädännön murroksessa. Elore, 25(2), 141–151. https://doi.org/10.30666/elore.77216

Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun lehdet asiakaskäyttöön. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-avasi-1930-luvun-digitoidut-lehdet-asiakaskayttoon (viitattu 17.1.2021)

Kansalliskirjaston strategia 2021-2030 (2020). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040210186

Kokko, H. (2019). Suomenkielisen lehdistön paikalliskirjekulttuuria tallentava digitaalinen Translocalis-tietokanta. Ennen ja nyt, 2019(2). https://www.ennenjanyt.net/2019/08/suomenkielisen-lehdiston-paikalliskirjekulttuuria-tallentava-digitaalinen-translocalis-tietokanta/ [Viitattu 2.7.2020].

Laney D. (2001). 3D data management: Controlling data volume, velocity and variety. META Group. http://blogs.gartner.com/doug-laney/files/2012/01/ad949-3D-Data-Management-Controlling-Data-Volume-Velocity-and-Variety.pdf [Viitattu 1.7.2020].

Lilja, J., & Pääkkönen, T. (2019). Sisältöä verkossa kirjan ystäville, tutkijoille ja historian harrastajille. Bibliophilos, 78(3).

Lönnqvist, H. (2003). Humanistiska forskningsprocesser och informationssökare. Typologier för informationssökande forskare. Tampere University Press. Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 921. http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5630-0

Masson, E. (2017). Humanistic data research – An encounter between epistemic traditions. Teoksessa Mirko Tobias Schäfer & Karin van Es. (toim.), The datafied society: Studying culture through data (s. 25–37). Amsterdam University Press.

Moore, E. (2020). Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher Education. Journal of Academic Ethics, 18(2), 207–222. https://doi.org/10.1007/s10805-020-09366-1

Open data service. http://data.nationallibrary.fi/ [Viitattu 5.7.2020].

Perrier, L., Blondal, E., Ayala, A. P., Dearborn, D., Kenny, T., Lightfoot, D., . . . MacDonald, H. (2017). Research data management in academic institutions: A scoping review. PLoS ONE, 12(5), 1–14. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0178261

Pinfield, S., Cox, A. M., & Smith, J. (2014). Research Data Management and Libraries: Relationships, Activities, Drivers and Influences. PLoS ONE, 9(12), 1–28. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0114734

Plan S: Making Full and Immediate Open Access a Reality. Principles and Implementation. https://www.coalition-s.org/addendum-to-the-coalition-s-guidance-on-the-implementation-of-plan-s/principles-and-implementation/ [Viitattu 4.10.2020].

Pääkkönen, T. (2019). Digi.kansalliskirjasto.fi - Käyttäjäkysely 2019. Kansalliskirjaston sisäinen julkaisu.

Pääkkönen T., & Lilja, J. (2018). Hieno palvelu, mutta sisältöä lisää – Kansalliskirjasto kyseli Digi-palvelun käyttökokemuksia. Tietolinja, 2018(2). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092336401

Pääkkönen, T., & Lilja, J. (2019). Digitaalisten aineistojen sisältökäyttötoiveita tutkijoilta. Teoksessa M. Kosonen (toim.), Ratkaisuja digitaalisten aineistojen käytettävyyden parantamiseen (s. 40-45). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. (XAMK Kehittää; Vuosikerta 80).

Rantala, H., Salmi, H., Nivala, A., Paju, P., Sippola, R., Vesanto, A., & Ginter, F. (2019). Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771–1920. Historiallinen Aikakausikirja, 117(1), 53–67.

Rice, R. (2019). Supporting Research Data Management and Open Science in Academic Libraries: a Data Librarian’s View. Mitteilungen der Vereinigung Österreichischer Bibliothekarinnen und Bibliothekare, 72(2), 263–273. https://doi.org/10.31263/voebm.v72i2.3303

Räisänen, S. (2016). Tieteellisten kirjastojen tulevaisuus – datanhallintaa ja avointa julkaisemista. Tietolinja, 2016(1). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105316

Saarti, J. (2019). Kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa tiedettä. Teoksessa Jarmo Saarti ja Tuulevi Ovaska (toim.), Avoin tiede - avoin mieli: Itä-Suomen yliopiston kirjaston vuosikertomus 2018 (s. 11-16). Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3084-2

Schöch, C. (2013). Big? Smart? Clean? Messy? Data in the Humanities. Journal of Digital Humanities, 2(3). http://journalofdigitalhumanities.org/2-3/big-smart-clean-messy-data-in-the-humanities/ [Viitattu 11.1.2021]

Shen, Y. (2016). Strategic Planning for a Data-Driven, Shared-Access Research Enterprise: Virginia Tech Research Data Assessment and Landscape Study. College & research libraries, 77(4), 500–519. https://doi.org/10.5860/crl.77.4.500

Smits, D. A. B., & Teperek, M. (2020). Research Data Management for Master’s Students: From Awareness to Action. Data Science Journal, 19(1), 1–11. http://doi.org/10.5334/dsj-2020-030

Southall, J., & Scutt, C. (2017). Training for Research Data Management at the Bodleian Libraries: National Contexts and Local Implementation for Researchers and Librarians. New Review of Academic Librarianship, 23,(2–3), 303–322, https://doi.org/10.1080/13614533.2017.1318766

Steinerová, J. (2019). Challenges of Information Infrastructures for Open Science and Academic Libraries. Zagadnienia Informacji Naukowej - Studia Informacyjne, 57(1), 12–27. https://doi.org/10.36702/zin.11

Suomen Akatemia. Aineistonhallintasuunnitelma. https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/hae-rahoitusta/nain-haet-rahoitusta/ohjehakemisto/aineistonhallinta/aineistonhallintasuunnitelma/ [Viitattu 18.10.2020].

Tenopir, C., Allard, S., Douglass, K., Aydinoglu, A. U., Wu, L., Read, E., . . . Frame, M. (2011). Data Sharing by Scientists: Practices and Perceptions. PLoS ONE, 6(6), 1–21. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0021101

Tenopir, C., Dalton, E. D., Allard, S., Frame, M., Pjesivac, I., Birch, B., . . . Dorsett, K. (2015). Changes in Data Sharing and Data Reuse Practices and Perceptions among Scientists Worldwide. PLoS ONE, 10(8), 1–24. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0134826

Tenopir, C., Rice. N. M., Allard, S., Baird, L., Borycz, J., Christian, L., . . . Sandusky, R. J. (2020). Data sharing, management, use, and reuse: Practices and perceptions of scientists worldwide. PLoS ONE, 15(3), 1–26. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0229003

Tolonen, M., & Lahti L. (2018). Digitaaliset ihmistieteet (”Digital Humanities”) ja historiantutkimus. Teoksessa Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (toim.), Menneisyyden rakentajat: Teoriat historiantutkimuksessa (s. 235-258). Gaudeamus.

Trace, C. B., & Karadkar, U. P. (2017). Information management in the humanities: scholarly processes, tools, and the construction of personal collections. Journal of the Association for Information science and technology, 68(2), 491-507. https://doi.org/10.1002/asi.23678

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2020). Tutkijan ansioluettelomalli. https://www.tenk.fi/tutkijan-ansioluettelomalli. [Viitattu 11.6.2020].

Volk, C. J., Lucero, Y., & Barnas, K. (2014). Why is Data Sharing in Collaborative Natural Resource Efforts so Hard and What can We Do to Improve it? Environmental Management, 53, 883–893. https://doi.org/10.1007/s00267-014-0258-2

Von Wright, G. H. (1971). Explanation and understanding. Cornell University Press.

Yu, H. H. (2017). The role of academic libraries in research data service (RDS) provision: Opportunities and challenges. The Electronic Library, 35(4), 783–797. http://dx.doi.org/10.1108/EL-10-2016-0233

Zhu, Y. (2019): Open-access policy and data-sharing practice in UK academia. Journal of Information Science, 46(1), 41–52. https://doi.org/10.1177%2F0165551518823174

Tiedostolataukset

Julkaistu

2021-02-18

Viittaaminen

Näpärä, L., & Lilja, J. (2021). Kansalliskirjaston aineistojen jatkokäyttö tutkijakyselyssä. Informaatiotutkimus, 40(1), 27–62. https://doi.org/10.23978/inf.99425

Numero

Osasto

Artikkelit