Toipumisorientaation merkityksellistyminen toivon diskursseina psyykkisesti sairastuneiden nuorten haastattelupuheessa
Abstract
Artikkelissa tarkastellaan 1) Minkälaisia toivon diskursseja nuoret tuottavat haastattelupuheessa psyykkisen toipumisen suhteen, 2) miten kyseiset diskurssit ilmentävät kulttuurista kontekstia ja 3) millainen käsitys nuorelle mahdollistuu itsestänsä toipujana eri diskursseissa. Aineisto muodostuu 25 nuoren mielenterveyskuntoutusjaksolla toteutetuista haastatteluista. Tutkimuksessa haastattelupuheesta paikannettiin kolme erilaista toivon diskurssia: toivottomuuden diskurssi, varovaisen toivon diskurssi ja vahvan toivon diskurssi. Toivottomuuden diskurssissa toivo toipumisen suhteen määrittyi mahdottomaksi ja nuorten käsitys itsestään toipujana näyttäytyy sairautensa armoilla olevana. Varovaisen toivon diskurssissa psyykkiseen toipumiseen suhtauduttiin varauksellisesti, mahdollistaen nuorelle käsityksen itsestään varovaisen toiveikkaana toipujana, johon kohdistetaan kulttuurisen kontekstin odotuksia nuorten kuntoutumisesta. Nuoret, jotka tuottivat vahvan toivon diskurssin, suhtautuivat psyykkiseen toipumiseen luottavaisesti ja ilmensivät itseään aktiivisina toipujina.
How to Cite
Copyright (c) 2022 Janus
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License.