Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron

Authors

  • Tuija Korpela Kelan tutkimus
  • Hanna-Mari Heinonen Kelan tutkimus
  • Markku Laatu Kelan tutkimus

Abstract

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista valtakunnallisesti toimivan Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu kattavaan rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Myös tuen saaminen yleistyi joidenkin ryhmien osalta. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset
hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin kaupungin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä ja varsinkin 65 vuotta täyttäneiden tuensaajien joukossa. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä selvästi matalampi kuin sosiaalitoimessa.

Section
Artikkelit

Published

2024-05-31

How to Cite

Korpela, T., Heinonen, H.-M., & Laatu, M. (2024). Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron. Janus, 32(2), 151–169. https://doi.org/10.30668/janus.126931