suomi

Authors

• Tuuli Lamponen Tampereen yliopisto
• Noora Aarnio Eteläpohjanmaan hyvinvointialue
• Minna Veistilä Päijät-Hämeen hyvinvointialue

DOI: https://doi.org/10.30668/janus.138362

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan, miten moniammatillisen yhteistyön tarvetta perustellaan arvioitaessa lapsen tilannetta lastensuojelun rajapinnalla. Vaikka arvioinnista vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilö tai virkavastuussa oleva sosiaalityöntekijä, siihen osallistuu muitakin ammattilaisia ja läheisverkostoa. Nä­kökulma moniammatillisen yhteistyön perusteluihin ja haasteisiin lapsen tilannetta arvioitaessa muo­dostui kokemusasiantuntijoiden, ammattilaisten ja esihenkilöiden haastatteluista. Moniammatillisen yhteistyön perusteluina olivat: monipuolisen tiedon kertyminen lapsen tilanteesta, osaamisen varmis­taminen oikean tulkinnan muodostamiseksi, vastuun jakaminen ja yksilöllisen arvioinnin muodostu­minen prosessin aikana. Moniammatillista yhteistyötä heikentävät arvioinnin kompleksiset rakenteet, vastuukysymysten epäselvyydet ja liian suoraviivainen pyrkimys yhteisymmärrykseen. Riittävän tiedon kertyminen, toimivat rakenteet ja koordinaatio puolestaan tukevat moniammatillista yhteistyötä, jolloin työskentely voi muodostua tiiviiksi yhdessä toimimiseksi ja arviointirakenne kokonaisvaltaisemmaksi.