Kun mies juo ja nainen kärsii. Naisten omaelämäkerralliset positiot ja toimintastrategiat suhteessa ongelmallisesti juovaan läheiseen
Abstract
Miesten juominen on Suomessa ollut naisten juomista yleisempää ja runsaampaa. Siksi naiset ovat tavallisesti olleet läheisen alkoholinkäytöstä kärsiviä osapuolia. Läheisen juomisen aiheuttamia haittoja on usein tutkittu kyselyaineistoilla, jolloin kärsimystä kokevien oma näkökulma on jäänyt tutkimusten ulkopuolelle. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten naiset itse kuvaavat elämäänsä tilanteissa, joissa läheinen käyttää ongelmallisesti alkoholia. Kysymme, millaisia toimintastrategioita naiset omaelämäkertojensa päähenkilöinä kehittävät suhteessa juovaan perheenjäseneen ja millaisia positioita he tässä prosessissa ottavat. Aineistomme koostuu 1920–1950 -luvuilla syntyneiden naisten omaelämäkerroista (N 14). Aineistosta erottuu neljä erilaista positiota ja toimintastrategiaa suhteessa juovaan läheiseen: uhri, auttaja, rajoja asettava ja taistelija. Uhripositioon asettuvat naiset toistavat negatiivista identiteettiä ja alisteista asemaa, kun taas rajoja asettavan ja taistelijan identiteetit kuvaavat avoimempia, refleksiivisempiä ja naisten omaa toimijuutta korostavia positioita. Naisten omaksumilla identiteeteillä on merkitystä läheisen juomisesta kärsivien naisten auttamisessa. Hoitopalveluilla on avainasema haitallisten identiteettien ja toimintatapojen kääntämisessä myönteisemmiksi.
