Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opettajien käsityksiä viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen eroista
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.131857Keywords:
two-year pre-primary education trial, pre-primary education, early childhood education and care, teachersAbstract
We examined the extent to which the teachers of the national two-year pre-primary education trial see differences between the early childhood education and care (ECEC) and pre-primary education of five-year-old children. It was also investigated whether teachers' views differ regarding certain ECEC and pre-primary education structural measures. Questionnaire responses of 363 teachers were analyzed through mixed-method approach. Majority of teachers saw differences between the ECEC and pre-primary education for five-year-olds. However, also a significant number of teachers did not see any differences. Two main themes emerged from the responses: organizing and conducting pre-primary education and practicing children's skills. Especially, pre-primary education for five-year-olds was perceived as a more goal-oriented and planned function compared to ECEC for five-year-olds. Teachers' views concerning certain sub-themes differed regarding their work experience, the number of personnel in the child group, the age distribution of the child group and the size of the municipality.
References
Aina, O. E. (2001). Maximizing learning in early childhood multiage classrooms: Child, teacher, and parent perceptions. Early Childhood Education Journal, 28, 219–224. https://doi.org/10.1023/A:1009590724987
Broström, S. (2006). Curriculum in preschool. International Journal of Early Childhood, 38(1), 65–77. https://doi.org/10.1007/BF03165978
Broström, S. (2012). Curriculum in preschool: Adjustment or a possible liberation? Nordisk barnehageforskning, 5. https://doi.org/10.7577/nbf.419
Broström, S. (2017). A dynamic learning concept in early years’ education: A possible way to prevent schoolification. International Journal of Early Years Education 25(1), 3–15. https://doi.org/10.1080/09669760.2016.1270196
Camilli, G., Vargas, S., Ryan, S. & Barnett, W. S. (2010). Meta-analysis of the effects of early education interventions on cognitive and social development. The Teachers College Record, 112(3), 579–620. https://doi.org/10.1177/0161468110112003
Cigala, A., Venturelli, E. & Bassetti, M. (2019). Reflective practice: A method to improve teachers’ well-being. A longitudinal training in early childhood education and care centers. Frontiers in Psychology 10, 2574. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.02574
Cohen, D. K. & Hill, H. C. (2000). Instructional policy and classroom performance: The mathematics reform in California. Teachers College Record, 102(2), 294–343. https://doi.org/10.1111/0161-4681.00057
Edwards, S., Blaise, M. & Hammer, M. (2009). Beyond developmentalism? Early childhood teachers’ understandings of multiage grouping in early childhood education and care. Australasian Journal of Early Childhood 34(4), 55–63. https://doi.org/10.1177/183693910903400408
Einarsdottir, J., Purola, A-M., Johansson, E. M., Broström, S. & Emilson, A. (2015). Democracy, caring and competence: Values perspectives in ECEC curricula in the Nordic countries. International Journal of Early Years Education, 23(1), 97–114. https://doi.org/10.1080/09669760.2014.970521
Elo, S. & Kyngäs, H. A. (2008). The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing, 62(1), 107–15. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2007.04569.x
Feldman, A. 2000. Decision making in the practical domain: A model of practical conceptual change. Science Education, 84(5), 606–623. https://doi.org/10.1002/1098-237X(200009)84:5<606::AID-SCE4>3.0.CO;2-R
Fullan, M. (2016). The NEW meaning of educational change (5th ed.). Teachers College Press.
Gordon, A. M. & Browne, K. W. (2014). Types of programs. Teoksessa L. Ganster (toim.), Beginnings and beyond: Foundations in early childhood education (9. painos, s. 39–63). Wadsworth - Cengage Learning.
Guskey, T. R. (2002). Professional development and teacher change. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 8(3), 381–391. https://doi.org/10.1080/135406002100000512
Huberman, M. (1992). Teacher development and instructional mastery. Teoksessa A. Hargreaves & M. Fullan (toim.), Understanding teacher development (s. 216-241). Longman Publishers.
Izadi, R., Sarvimäki, M. & Harjunen, O. (2022). Impact of preschool on school preparedness: Evidence from a nationwide RCT in Finland. AEA RCT Registry. https://doi.org/10.1257/rct.8061-2.1
Karila, K. (2012). A Nordic perspective on early childhood education and care policy. European Journal of Education, 47(4), 584–595. https://doi.org/10.1111/ejed.12007
Karila, K., Eerola, P., Alasuutari, M., Kuukka, A. & Siippainen, A. (2017). Varhaiskasvatuksen järjestämisen puhekehykset kunnissa. Yhteiskuntapolitiikka, 82(4), 392–403. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102450267
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf
Kirk, D. & Macdonald, D. (2001). Teacher voice and ownership of curriculum change. Journal of Curriculum Studies, 33, 551–561. http://dx.doi.org/10.1080/00220270010016874
Koivula, M., Salminen, J., Rautamies, E. & Rutanen, N. (2022). The quality of an expert teacher’s and a student teacher’s pedagogical interactions in early childhood education and care examined through the CLASS lens. Journal of Early Childhood Education Research 11(1), 123–150. https://journal.fi/jecer/article/view/114010/67207
Krokfors, L. M. (2017). Opetussuunnitelman pedagogiset mahdollisuudet – opettajat uuden edessä. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.), Opetussuunnitelmatutkimus: Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (s. 247–267). Tampereen yliopistopaino. http://hdl.handle.net/10138/308899
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta (1046/2020). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201046
Leseman, P. P. M. (2009). Integrated early childhood education and care: Combating educational disadvantages of children from low income and immigrant families. Teoksessa Eurydice/EAC Executive Agency, Early childhood education and care in Europe: Tackling social and educational inequalities (s.17–49). EURYDICE & EAC/EA. https://doi.org/10.2797/18055
Lämsä, T. (2021). Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 79–86. https://doi.org/10.33350/ka.102527
Melhuish, E., Ereky-Stevens, K., Petrogiannis, K., Ariescu, A., Penderi, E., Rentzou, K., Tawell, A., Slot, P., Broekhuizen, M. & Leseman, P. (2015). A review of research on the effects of early childhood Education and Care (ECEC) upon child development. CARE project. Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European Early Childhood Education and Care (ECEC). http://ecec-care.org/resources/publications
Mertala, P. (2020). Laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1),6–31. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002195832
Nores, M. & Barnett, W. S. (2010). Benefits of early childhood interventions across the world: (Under) investing in the very young. Economics of Education Review, 29(2), 271–282. https://doi.org/10.1016/j.econedurev.2009.09.001
Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2014 (Määräykset ja ohjeet 2014:96). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2018:3a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Opetushallitus (2021). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteet 2021 (Määräykset ja ohjeet 2021:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Kaksivuotisen_esiopetuksen_kokeilun_opetussuunnitelman_perusteet_2021.pdf
Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2021). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu 2021–2024. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041210116
Park, M. & Sung, Y. (2013). Teachers' perceptions of the recent curriculum reforms and their implementation: What can we learn from the case of Korean elementary teachers? Asia Pacific Journal of Education, 33, 15–33. https://doi.org/10.1080/02188791.2012.756391
Perusopetuslaki (21.8.1998/628). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ramey, C. T. & Ramey, S. L. (2004). Early learning and school readiness: Can early intervention make a difference? Merrill-Palmer Quarterly, 50(4), 471–491. https://doi.org/10.1353/mpq.2004.0034
Salminen, J., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Pakarinen, E., Siekkinen, M., Hännikäinen, M., Poikonen, P.-L. & Rasku-Puttonen, H. (2012). Observed classroom quality profiles of kindergarten classrooms in Finland. Early Education and Development, 23(5), 654–677. https://doi.org/10.1080/10409289.2011.574267
Sarvimäki, M., Alasuutari, M., Harjunen, O., Holvio, A., Izadi, R., Kalland, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Laakso, M.-J., Lerkkanen, M.-K., Muhonen, H., Räsänen, P., Salmela-Aro, K., Saranko, L., Sulkanen, M. & Upadyaya, K. (2023). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu –Väliraportti (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:19). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-971-4.
Siippainen, A., Repo, L., Metsämuuronen, J., Kivistö, A., Alasuutari, M., Koivisto, P. & Saarikallio-Torp, M. (2019). Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun ensimmäisen vaiheen arviointi: Varhaiskasvatukseen osallistuminen ja kokeilun järjestäminen. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut; No. 16:2019). https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1619.pdf
Slot, P., Lerkkanen, M.-K. & Leseman, P. P. (2015). The relations between structural quality and process quality in European early childhood education and care provisions: Secondary analyses of large scale studies in five countries. WP2.2 Curriculum and quality analysis impact review. CARE project. Utrecht University. https://ecec-care.org/fileadmin/careproject/Publications/reports/summaries/D2__2_Executive_summary.pdf
Spillane, J. P. (1999). External reform initiatives and teachers' efforts to reconstruct their practice: The mediating role of teachers' zones of enactment. Journal of Curriculum Studies, 31(2), 143–175. https://doi.org/10.1080/002202799183205
Sulkanen, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Alasuutari, M., Saranko, L. & Lerkkanen, M.-K. (2023a). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022: Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto (JYU Reports, 21). Jyväskylän yliopisto. https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/21
Sulkanen, M., Kuusiholma-Linnamäki, J., Alasuutari, M., Saranko, L., Muhonen, H. & Lerkkanen, M.-K. (2023b). Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022: Osaraportti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät (JYU Reports, 22). Jyväskylän yliopisto. https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/22
Tilastokeskus (2022). Tilastollinen kuntaryhmitys 2022. https://www.stat.fi/fi/luokitukset/kuntaryhmitys/kuntaryhmitys_1_20220101/0/
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.
Vaismoradi, M., Bondas. T. & Turunen, H. (2013). Content analysis and thematic analysis: Implications for conducting a qualitative descriptive study. Journal of Nursing & Health Sciences 15, 398–405. https://doi.org/10.1111/nhs.12048
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, A. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 24/2018). Suomen yliopistopaino Oy. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Perusteet-ja-suositukset_web.pdf
Waugh, R. & Godfrey, J. (1993). Teacher receptivity to system-wide change in the implementation stage. British Educational Research Journal, 19(5), 565–578. http://www.jstor.org/stable/1500664
Westbury, I., Hopmann, S. T., & Waks, L. J. (2008). Making curricula: Why do states make curricula, and how? Teoksessa F. M. Connelly, M. F. He & J. Phillion (toim.), The SAGE Handbook of Curriculum and Instruction (s. 45–65). SAGE Publishing. https://doi.org/10.4135/9781412976572.n3
Wolery, M. (2004). Assessing children’s environments. Teoksessa M. McLean, M. Wolery & D. Bailey (toim.), Assessing infants and preschoolers with special needs (3. painos, s. 204–235). Pearson Merrill Prentice Hall.
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö [UNESCO] (2021). Right to pre-primary education: A global study. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000375370
Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto [UNICEF] (2022). Pre-primary education. https://data.unicef.org/topic/education/pre-primary-education/
