ECE teachers' discourses about the pedagogical leadership in a team of educators
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.146385Keywords:
early childhood education and care, pedagogical leadership, teacher leadership, teamAbstract
Early childhood education teacher is responsible for leading team's pedagogical activities, as he or she has overall responsibility for planning, implementing, evaluating and developing childgroup's goal-oriented activities. This study examines pedagogical leadership of an ECE teachers in a team of educators. The theoretical framework of the study is built through three concepts: pedagogical leadership, distributed pedagogical leadership and teacher leadership. The data consists of interviews with 11 early childhood education teachers (bachelor’s or master’s degree in education). The data was analysed using discourse analysis. Pedagogical responsibility, interaction and participation, orientation and guidance, and tensioned distributed pedagogical leadership discourses were identified. In addition, two interactional positions produced by ECE teacher in relation to the team member were identified from the data. These positions are those of the conversational diplomat and the firm last word. The study contributes to our understanding of team pedagogical leadership and provides evidence for the development of both practice and ECE teacher education programmes.
References
Aaltio, I., & Puusa, A. (2020). Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (Toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (s. 177–188). Gaudeamus.
Ahtiainen, R., Fonsén, E., & Kiuru, L. (2021). Finnish early childhood education and care leaders' perceptions of pedagogical leadership and assessment of the implementation of the national core curriculum in times of change. Australasian journal of early childhood, 46(2), 126–138. https://doi.org/10.1177/18369391211010971
Alila, K., & Eskelinen, M. (2021). Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset asiantuntijuuden kehittämisen kehyksenä. Teoksessa E. Fonsén, M. Koivula, R. Korhonen & T. Ukkonen-Mikkola (Toim.), Varhaiskasvatuksen asiantuntijat - Yhteistyössä eteenpäin (s.229–237). Suomen varhaiskasvatus ry.
Bamberg, M., De Fina, A., & Schiffin, D. (2011). Discourse and identity construction. Teoksessa S. Schwartz, K. Luyckx & V. Vignoles (Toim.), Handbook of Identity Theory and Research (s. 177–200). Springer.
Bamberg, M. (2020). Narrative analysis: An integrative approach. Teoksessa M. Järvinen & N. Mik-Meyer (Toim.), Qualitative analysis. Eight approaches for the social sciences (s. 243–264). SAGE Publications.
Berger, P., & Luckmann, T. (1994). Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (suom. V. Raiskila). Gaudeamus.
Burr, V. (2003) Social constructionism. New York: Routledge
Bøe, M., &, K. (2014). Knowledge development through hybrid leadership practices. Nordic early childhood education research journal, 8(6), 1–14. https://doi.org/10.7577/nbf.492
Bøe, M., & Hognestad; K. (2017). Directing and facilitating distributed pedagogical leadership: best practices in early childhood education. International Journal of Leadership in Education, 20(2), 133–148. https://doi.org/10.1080/13603124.2015.1059488
Cheung, A., Keung, C., Kwan, P., & Cheung, L. (2019). Teachers’ perceptions of the effect of selected leadership practices on pre-primary children’s learning in Hong Kong. Early Child Development and Care, 189(14), 2265–2283. https://doi.org/10.1080/03004430.2018.1448394
Douglass, A. (2019). Leadership for Quality Early Childhood Education and Care. OECD Education Working Paper No. 211, 1–31. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/6e563bae-en.pdf?expires=1718350493&id=id&accname=guest&checksum=2DB4110190664A42C04837973028E4BB
Fonsén, E. (2014). Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1398. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95050/978-951-44-9397-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Fonsén, E., & Parrila, S. (2016). Johtajuuden käsitteet ja lähtökohdat. Teoksessa S. Parrila & E. Fonsén (Toim.), Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus (s. 23–24). PS-kustannus.
Fonsén, E., & Ukkonen-Mikkola, T. (2019). Early childhood education teachers' professional development towards pedagogical leadership. Educational research (Windsor), 61(2), 181–196. https://doi.org/10.1080/00131881.2019.1600377
Fonsén, E., Szecsi,T., Kupila,P., Liinamaa, T., Halpern, C., & Repo, M. (2022). Teachers’ pedagogical leadership in early childhood education. Educational Research, 65(1), 1–23. https://doi.org/10.1080/00131881.2022.2147855
Fonsén, E, Ahtainen, R., & Heikkinen, K-M. (2023). Finnish Early Childhood Education and Care Leaders’ Conceptualisations and Understandings of Pedagogical Leadership. Teoksessa M. Modise, E. Fonsén, J. Heikka, N. Phatudi, M. Bøe & P. Thembi (Toim.), Global Perspectives on Leadership in Early Childhood Education (s. 11–26). Helsinki University Press. https://doi.org/10.33134/HUP-20-2
Fonsén, E., Ruohola, V., Modise, M. R., Mampane, S. T., Phatudi, N. C., Kupila, P., Liinamaa, T., & Elhassan, H. A. M. (2024). Leadership discourses in early childhood education during the COVID-19 pandemic in South Africa and Finland. South African journal of childhood education, 14(1), 1–12. https://doi.org/10.4102/sajce.v14i1.1456
Halttunen, L, Waniganayake, M., & Heikka, J. (2019). Teacher leadership repertoires in the context of early childhood education team meetings in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 8(1), 143–161. https://journal.fi/jecer/article/view/114109/67308
Harris, A. (2003). Teacher leadership as distributed leadership: Heresy, fantasy or possibility. School Leadership & Management, 23, 313–324. https://doi.org/10.1080/1363243032000112801
Heikka, J. (2014). Distributed pedagogical leadership in early childhood education. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1392. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95016/978-951-44-9381-2.pdf
Heikka, J. (2016). Jaettu pedagoginen johtajuus ja opettajajohtajuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa S. Parrila & E. Fonsén (Toim.), Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus (s. 43–58). PS-kustannus.
Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2016). Investigating Teacher Leadership in ECE Centres in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 5(2), 289–309. https://journal.fi/jecer/article/view/114062
Heikka, J., Pitkäniemi, H., Kettukangas, T., & Hyttinen, T. (2021). Distributed pedagogical leadership and teacher leadership in early childhood education contexts. International Journal of Leadership in Education, 24(3), 333–348. https://doi.org/10.1080/13603124.2019.1623923
Heikka, J., Kahila, S., & Suhonen, K. (2022). Shadowing teachers as pedagogical leaders in early childhood education settingsin Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 11(2), 151–173. https://journal.fi/jecer/article/view/119667/71137
Horila, T., & Valo, M. (2016). Yhteinen vuorovaikutusosaaminen tiimissä. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2016, 12(1),46–58. https://doi.org/10.33352/prlg.95912
Jokinen, A. (2016). Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 337–368). Vastapaino.
Jokinen, A., & Juhila, K. (2016). Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 267–310). Vastapaino.
Jokinen, A., Juhila. K., & Suoninen, E. (2016). Diskursiivinen maailma: Teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 25–50). Vastapaino.
Juhila, K., & Suoninen, E. (2016). Kymmenen kysymystä diskurssianalyysistä. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 445–463). Vastapaino.
Jyväskylän ylipisto. (2024). Tutkijan tietosuojaohjeet. https://www.jyu.fi/fi/tietosuoja/tutkijan-tietosuojaohjeet
Kahila, S., Heikka, J., & Sajaniemi, N. (2024). Familiar and comfortable vs. unfamiliar and demanding – Students’ discourses on teachers’ responsibility and leadership in Finnish early childhood education. Teaching and Teacher Education, 140. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104495
Kangas, J., & Harju-Luukkainen, H. (2023). Varhaiskasvatuksen opettajuuden tulevaisuutta rakentamassa. Sisällönanalyysi ohjausasiakirjojen tulevaisuusnäkökulmasta. Teoksessa S. Havu-Nuutinen, R. Korhonen & R. Rouvinen (Toim.), Tutkimuksesta ja kokemusta vahvuutta varhaiskasvatukseen (s. 106–119). Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology.
Karila, K., & Kupila, P. (2010). Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen eri ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa. Työsuojelurahaston hanke 108267. Loppuraportti. https://docplayer.fi/23223576-Varhaiskasvatuksen-tyoidentiteettien-muotoutuminen-eri-ammattilaissukupolvien-ja-ammattiryhmien-kohtaamisissa-kirsti-karila-paivi-kupila.html
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S., & Hirvonen, J. (2019). Moniammatillisuus käsitteinä ja käytäntöinä. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (Toim.), Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla (s. 15–46). Gaudeamus.
Leithwood, K., Mascall, B., Strauss, T., Sacks, R., Memon, N., & Yashkina, A. (2007). Distributing Leadership to Make Schools Smarter: Taking the Ego Out of the System. Leadership and policy in schools, 6(1), 37–67. https://doi.org/10.1080/15700760601091267
Male, T., & Palaiologou, I. (2017). Pedagogical leadership in action: Two case studies in English schools. International journal of leadership in education, 20(6), 733–748. https://doi.org/10.1080/13603124.2016.1174310
Nguyen, D., Harris, A., & Ng, D. (2020). A Review of the Empirical Research on Teacher Leadership (2003–2017): Evidence, Patterns and Implications. Journal of educational administration, 58(1), 60–80. https://doi.org/10.1108/JEA-02-2018-0023
Onnismaa, E-L., & Kalliala, M. (2010). Finnish ECEC policy: interpretations, implementations and implications. Early Years, 30(3), 267–277. https://doi.org/10.1080/09575146.2010.511604
Onnismaa, E. L., Tahkokallio, L., Reunamo, J., & Lipponen, L. (2017). Ammatin induktiovaiheessa olevien lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien arvioita työnkuvastaan, osaamisestaan ja työn kuormittavuudesta. Journal of Early Childhood Education Research, 6(2), 188–206. https://journal.fi/jecer/article/view/114078/67277
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162662/OKM_2021_3.pdf?sequence=1&isAllowe d=y.
Parrila, S., & Mäntyjärvi M. (2021). Jaettu pedagoginen johtajuus ja tiiminä kehittymisen avaintekijät. Teoksessa E. Fonsén, M. Koivula, R.Korhonen & T. Ukkonen-Mikkola (Toim.), Varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Yhteistyössä eteenpäin (s. 148–167). Suomen varhaiskasvatus ry.
Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2009). Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino.
Potter, J., & Wetherell, M. (1987). Discourse and Social Psychology. Beyond Attitudes and Behaviour. Sage.
Potter, J. (1996). Representing reality: Discourse, rhetoric and social construction. Sage Publications Ltd. https://doi.org/10.4135/9781446222119
Puusa, A. (2021). Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (Toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät (s. 103–117). Gaudeamus.
Pynnönen, A. (2013). Diskurssianalyysi: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Working Paper N:o 379. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42412/978-951-39-5471-0.pdf?se-
Roponen, H. M., Fonsén, E., Ukkonen-Mikkola, T., & Ahtiainen, R. (2024). Enhancing understanding of broad-based pedagogical leadership in Finnish early childhood education through cultural artifacts. Educational management, administration & leadership. https://doi.org/10.1177/17411432241285413
Ruusuvuori, J., & Tiittula, L. (2009). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (Toim.), Haastattelu. Tutkimus, tilanne ja vuorovaikutus (s.22–56). Vastapaino.
Sebastian, J., Allensworth, E., & Huang, H. (2016). The Role of Teacher Leadership in How Principals Influence Classroom Instruction and Student Learning. American journal of education, 123(1), 69–108. https://doi.org/10.1086/688169
Sergiovanni, T. J. (1998). Leadership as pedagogy, capital development and school effectiveness. International Journal of Leadership in Education, 1(1), 37–46. https://doi.org/10.1080/1360312980010104
Sims, M., Forrest, R., Semann, A., & Slattery, C. (2015). Conceptions of early childhood leadership: Driving new professionalism? International Journal of Leadership in Education, 18(2), 149‒166. https://doi.org/10.1080/13603124.2014.962101
Spillane, J.P., Halverson, R., & Diamond, J.B. (2001). Investigating School Leadership Practice: A Distributed Perspective. Educational Researcher, 30(3), 23–28. https://doi.org/10.3102/0013189X030003023
Spillane, J.P. (2005). Distributed leadership. The educational forum. Vol. 69. http://dx.doi.org/10.1080/00131720508984678
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2013). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi, R., & Wallin, O. (2020). Varhaiskasvatuksen työ muuttuu, muuttuuko asiantuntijuus? Työelämäntutkimus, 18(4), 323–338. https://doi.org/10.37455/tt.89217
Varhaiskasvatuslaki. (2018). 540/13.7.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S., & Sulonen, H. (2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 24:2018. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/varhaiskasvatuksen-laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset
Ylitapiola-Mäntylä, O. (2016). Opiskelijoiden näkemyksiä lastentarhanopettajan työstä uuden työn kulttuurissa. Aikuiskasvatus, 4, 258–269. https://doi.org/10.33336/aik.88511
York-Barr, J., & Duke, K. (2004). What do we know about teacher leadership? Findings from two decades of scholarship. Review of Educational Research, 74, 255–316. https://doi.org/10.3102/00346543074003255
Wang, M., & Zhang, L. (2024). Teacher leadership in professional learning communities in early childhood education: A Chinese perspective. Educational management, administration & leadership, 0(0),1–20. https://doi.org/10.1177/17411432241240604
Wenner, J. A., & Campbell, T. (2017). The Theoretical and Empirical Basis of Teacher Leadership: A Review of the Literature. Review of educational research, 87(1), 134–171. https://doi.org/10.3102/0034654316653478
