Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kuvaukset vaativan monialaisen tuen toimijaverkostosta lapsen tukea koskevassa yhteistyössä
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.141554Keywords:
significant support, interprofessional support, early childhood special education teachers, method of empathy-based stories, discourse analysis, positionsAbstract
This study examines the early childhood special education teachers views about significant interprofessional support and related collaboration. Significant interprofessional support as a practice arouses discussions in the context of early childhood education and there is no joint definition of the concept. The material, which has been collected using the method of empathy-based stories (MEBS), consists of the writings of early childhood education special teachers (N = 128). The frame stories to which the participants responded were about a positive or negative situation related to the context of significant interprofessional support. The target of support was either a behaviorally reactive child or a child with intellectual or developmental disabilities and autism. The data was analyzed using discourse analysis, to find out which actors early childhood special education teachers associate with significant interprofessional support, and how early childhood special education teachers position themselves and others in the collaboration. Ten different actors were found, which were positioned in eleven different ways. Four position categories were formulated: active supporters, experts, enablers and recipients. Based on the results, the practices of significant interprofessional support should be clarified. The results help in the planning of significant interprofessional support practices and collaboration.
References
Anning, A., Cottrell, D., Frost, N., Green, J., & Robinson, M. (2010). Developing multi-professional teamwork for integrated children’s services: Research, policy and practice (2. painos). Open University Press.
Aira, A. (2012). Toimiva yhteistyö: Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylä studies in humanities, 179.
Alila, K. (2022). Lainsäädännöllinen kehys tuen uudistukselle varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Heiskanen, N. & Syrjämäki, M. (Toim.), Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt (s. 14–37). PS-kustannus.
Barnes, C. (2007). Disability, higher education and the inclusive society. British Journal of Sociology of Education, 28(1), 135–145. https://doi.org/10.1080/01425690600996832
Caine, V., Estefan, A., & Clandinin, D. J. (2013). A return to methodological commitment: Reflections on narrative inquiry. Scandinavian Journal of Educational Research, 57(6), 574–586. https://doi.org/10.1080/00313831.2013.798833
Curran, H., & Boddison, A. (2021). “It’s the best job in the world, but one of the hardest, loneliest, most misunderstood roles in a school”. Understanding the complexity of the SENCO role post-SEND reform. Journal of Research in Special Educational Needs, 21(1), 39–48. https://doi.org/10.1111/1471-3802.12497
D'Amour, D., Ferrada-Videla, M., San Martin-Rodriguez, L., & Beaulieu, M. (2005). The conceptual basis for interprofessional collaboration: Core concepts and theoretical frameworks. Journal of Interprofessional Care, 19(1), 116–131. https://doi.org/10.1080/13561820500082529
Davies, B., & Harré, R. (2001). Positioning: The discursive production of selves. Journal for the Theory of Social Behaviour, 20(1), 43–63. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-5914.1990.tb00174.x
Denzin, N. K. (1978). The research act: A theoretical introduction to sociological methods (2. Painos). Mcgraw-Hill.
Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017). Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Eskelinen, M., Paananen, M., Suhonen, E., & Alijoki, A. (2018). Kuntaryhmäkohtaiset ja alueelliset erot tuen järjestelyissä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Teoksessa M.-P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, M. Jahnukainen, H. Thuneberg, M. Asikainen, E. Suhonen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J. Reunamo, H. L. Keskinen & R. Hotulainen (Toim.), Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 55/2018) (s.46–51). Valtioneuvoston kanslia.
Fairclough, N. (1992). Discourse and social change. Polity.
Harré, R., & van Langenhove, L. (1999). The dynamics of social episodes. In R. Harré & L. van Langenhove (Toim.), Positioning theory (s. 1–13). Blackwell.
Harré, R., & Moghaddam, F. (Toim.). (2003). The self and others: Positioning individuals and groups in personal, political, and cultural contexts. Praeger Publishers/Greenwood Publishing Group.
Heinonen, H., Iivonen, E., Korhonen, M., Lahtinen, N., Muuronen, K., Semi, R., & Siimes, U. (2016). Lasten oikeudet ja aikuisten vastuut varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162927
Holst, T., & Pihlaja, P. (2011). Teachers’perceptions of their personal early childhood special education competence in day care. Teacher Development, 15(3), 349–362. https://doi.org/10.1080/13664530.2011.608517
Honkasilta, J., Pihlaja, P., & Pesonen, H. (2024). The state of inclusion in the state of inclusion? Inclusion as principled practice in Finnish basic education. Teoksessa H. Katsui & M. Laitinen (Toim.), Disability, happiness and the welfare state. Finland and the Nordic model (s. 83–110). Routledge. https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/the-state-of-inclusion-in-the-state-of-inclusion-inclusion-as-pri
Isoherranen, K. (2012). Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18.
Isoherranen, K. (2008). Yhteistyön uusi haaste – Moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa K. Isoherranen, L. Rekola & R. Nurminen (Toim.), Enemmän yhdessä: Moniammatillinen yhteistyö (s. 26–48). WSOY Oppimateriaalit.
Jokinen, A., Juhila, K., & Suoninen, E. (1999). Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino.
Katsui, H., Mietola, R., Laitinen, M., Honkasilta, J. & Ritvaniemi, A. (2023). Epävarmuutta ja vaihtelevaa osallisuutta: Selvitys ihmisoikeuksien toteutumisesta vammaisten henkilöiden arjessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta. http://hdl.handle.net/10138/568669
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S., & Hirvonen. J. (2019). Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa K. Mönkkönen, T. Kekoni & A. Pehkonen (Toim.), Moniammatillinen yhteistyö: Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla (s. 15–46). Gaudeamus.
Kohonen, I., Kuula-Luumi, A., & Spoof, S-K. (Toim.) (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohje 2019 (TENK julkaisuja 3/2019). https://tenk.fi/sites/default/files/2021-01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Kontio, M. (2010). Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-hanke. http://www.oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/Moniammatillinen-julkaisu.pdf
Kontu, E., Ojala, T., Pesonen, H., Kokko, T. & Pirttimaa, R. (2017). Vaativan erityisen tuen käsite ja tutkimustuloksia (VETURI-hanke 2011–2015). Teoksessa Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa: Kehittämisryhmän loppuraportti (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017) (s. 34–37). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80629/OKM_34_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kärnä, E., Poikola, M., Mannerkoski, M., Iisakka, R., Kontu, E., Koski, J., Laamanen, P., Ojala, T., Peltomäki, S., Pesonen, H., Pirttimaa, R., Rautiainen, V., Rönkkö, E., Talja, E., & Äikäs, A. (2021). Vaativaa tukea tutkimusperusteisesti. TUVET-hankkeesta tukea opettajille ja opettajaksi opiskeleville. Punamusta Oy.
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531#L3P27
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519
Mannerkoski, M., Ng, K., Poikola, M., & Kärnä, E. (2023). Vaativa erityinen tuki. Kuinka vaativan erityisen tuen teemoja käsitelleisiin täydennyskoulutuksiin osallistuneet opettajat ymmärsivät käsitteen ja mitä ajatuksia heillä oli sen sisällöstä ja merkityksestä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä? NMI-Bulletin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 33(1), 12–34.
Melasalmi, A., & Husu, J. (2016). The content and implementation of shared knowledge in early childhood education. Early Years: An International Journal of Research and Development, 36(4), 426–439. https://doi.org/10.1080/09575146.2016.1149692
Määttä, P., & Rantala, A. (2016). Tavallisen erityinen lapsi: Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa. PS-kustannus.
Mönkkönen, K., & Kekoni, T. (2020) Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (Toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (s. 215–240). Tampere University Press.
Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (2019). Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus.
Nislin, M., Paananen, M., Repo, L., Sajaniemi, N., & Sims, M. (2016). Working with children with special needs in Finnish kindergartens: Professionals and/or specialists?. South African Journal of Childhood Education, 5(3). https://doi.org/10.4102/sajce.v5i3.368
Opetushallitus (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022: 2a). Opetushallitus.
Perusopetuslaki (628/1998). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Pesonen, H., Äikäs, A., Viljamaa, E., Heiskanen, N., Syrjämäki, M., & Kärnä, E. (2023). Professionals’ stories on supporting belonging for autistic children in Finnish early childhood education and care. Contemporary Issues in Early Childhood. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/14639491231212943
Pesonen, H., Äikäs, A., Heiskanen, N., & Kärnä, E. (2023). Why we need a concept to describe collaborative support instead of labelling children as demanding: perspectives from Finland. Disability & Society. https://doi.org/10.1080/09687599.2023.229580
Philips, L., & Jørgensen, M. W. (2002). Discourse analysis as theory and method. Sage Publications.
Pihlaja, P. (2009). Erityisen tuen käytännöt varhaiskasvatuksessa inkluusion näkökulmasta. Kasvatus, 49(2), 146–157.
Pihlaja, P., & Neitola, M. (2017). Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä. Kasvatus ja aika,11(3), 70–91.
Pälli, P., & Lillqvist, E. (2020). Diskurssianalyysi. Teoksessa M. Luodonpää-Manni, M. Hamunen, R. Konstenius, M. Miestamo, U. Nikanne & K. Sinnemäki (Toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV (s. 374¬–411). Suomalaisen kirjallisuuden seura. https://www.jstor.org/stable/pdf/j.ctv1qp9hgb.14.pdf
Pärnä, K. (2012). Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis, 341.
Richards, K. A., & Hemphill, M. A. (2018). A practical guide to collaborative qualitative data analysis. Journal of Teaching in Physical Education, 37(2), 225–231. https://journals.humankinetics.com/view/journals/jtpe/37/2/article-p225.xml
Rytivaara, L., Lätti, J., Härkönen, S., & Wallin, A. (2022). Suuntaviivoja eläytymismenetelmätutkimusten luotettavuuden arviointiin. Teoksessa S. Härkönen, J. Lätti, L. Rytivaara & A. Wallin (Toim.), Kasvatuksen muuttuvat työ- ja toimintaympäristöt: 10 eläytymismenetelmätutkimusta (s. 313–338). Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/138033
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Staffans, E., & Ström, K. (2022). Mission impossible? Finnish itinerant early childhood special education teachers’ views of their work and working conditions. Journal of Early Childhood Education Reserach, 11(3). https://journal.fi/jecer/article/view/120395
Terveydenhuoltolaki (1326/2010). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
VAKA-TUVET. (2021). Vaativa tuki varhaiskasvatuksessa. Itä-Suomen yliopisto. https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/vaativa-tuki-varhaiskasvatuksessa-vaka-tuvet/
Vammaispalvelulaki (675/2023). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230675
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Wallin, A., Koro-Ljungberg, M., & Eskola, J. (2019). The method of empathy-based stories. International Journal of Research & Method in Education, 42(5), 525–535. doi:10.1080/1743727X. 2018.1533937
Willumsen, E. 2008. Interprofessional collaboration – A matter of differentiation and integration? Theoretical reflections based in the context of Norwegian childcare. Journal of Interprofessional Care, 22(4), 352–363. https://doi.org/10.1080/13561820802136866
Wong, S., & Press, F. (2017). Interprofessional work in early childhood education and care services to support children with additional needs: Two approaches. Australian Journal of Learning Difficulties, 22(1), 49–56. https://doi.org/10.1080/19404158.2017.1322994
Äikäs, A. & Pesonen, H. (2022). Vaativa erityinen tuki perusopetuksessa: Käsitteen tarkastelua design-tutkimuksen avulla. NMI-Bulletin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 32(2), 67–85.
Äikäs, A., Pesonen, H., Heiskanen, N., Syrjämäki, M., Aavikko, L., & Viljamaa, E. (2023). Approaches to collaboration and support in early childhood education and care in Finland: professionals’ narratives. European Journal of Special Needs Education, 38(4), 528–542. https://doi.org/10.1080/08856257.2022.2127081
Äikäs, A., Syrjämäki, M., & Pesonen, H. (2022). Lapsen tukeen liittyvä yhteistyö ja vaativa monialainen tuki. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva lainsäädäntö ja kehittyvä tuki (s. 174–191). PS-kustannus.