Lämmön merkitys varhaiskasvatuksessa: Kysymyksiä ja ehdotuksia opettajankoulutukselle
Keywords:
warmth, caring, interaction, teacher trainingAbstract
In this article, we highlight the theme of warmth, specifically examining its relevance to the professionalism of early childhood education teachers and teacher training in early childhood education. We explore what research literature from recent decades reveals about warmth, particularly in relation to the interactions of early childhood education teachers and how the learning environment in early childhood education supports the experience of warmth in the teacher-child interaction. We use the term "warmth" to comprehensively describe the interactive nature of early childhood education teaching and the warmth within it, as well as the significance of the learning environment in shaping the experience of warmth.
References
Ahonen, L. (2015). Varhaiskasvattajan toiminta päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 2115. Tampere University Press.
Ailwood, J. (2017). Exploring the care in early childhood education and care. Global Studies of Childhood, 7(4), 305–310. https://doi.org/10.1177/2043610617747977
Alila, K., & Ukkonen-Mikkola, T. (2018). Käsiteanalyysistä varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelyyn. Kasvatus, 49(1), 75–81.
Ballet, K., & Kelchtermans, G. (2009). Struggling with workload: Primary teachers’ experience of intensification. Teaching and Teacher Education, 25(8), 1150–1157. https://doi.org/10.1016/j.tate.2009.02.012
Batson, C. D. (1990). How social is an animal? The human capacity for caring. American Psychologist, 45(3), 336–346. https://doi.org/10.1037/0003-066X.45.3.336
Berris, R., & Miller, E. (2011). How design of the physical environment impacts on early learning: Educators’ and parents’ perspectives. Australasian Journal of Early Childhood, 36(4), 102–110.https://doi.org/10.1177/183693911103600414
Buber, M. (1995). Minä ja Sinä. Teoksesta Ich und Du [1923]. Suom. J. Pietilä. WSOY.
Bucholz, J. L., & Sheffler, J. L. (2009). Creating a warm and inclusive classroom environment: Planning for all children to feel welcome. Electronic Journal for Inclusive Education, 2(4).
Gilligan, C. (1982). In a different voice: Psychological theory and women’s development. Harvard University Press.
Goldstein, J. H. (1998). Why we watch: The Attractions of Violent Entertainment. Oxford University Press.
Goldstein, L. S., & Lake, V. E. (2000). ”Love, love and more love for children:” Exploring preservice teachers´ understanding of caring. Teaching and Teacher Education, 16(8), 861–872. https://doi.org/10.1016/S0742-051X(00)00031-7
Hamre, B. K., & Pianta, R. C. (2006). Student-teacher relationships. Teoksessa G. G. Bear & K. M. Minke (Toim.), Children's needs III: Development, prevention, and intervention (s. 59–71). National Association of School Psychologists.
Hargreaves, A., & Fullan, M. (1992). Understanding teacher development. Teachers College Press.
Haslip, M. J., Allen-Handy, A., & Donaldson, L. (2019). How do children and teachers demonstrate love, kindness and forgiveness? Findings from an early childhood strength-spotting intervention. Early Childhood Education Journal, 47, 531–547. https://doi.org/10.1007/s10643-019-00951-7
Havu-Nuutinen, S., & Niikko, A. (2014). Finnish primary school as a learning environment for six-year-old preschool children. European Early Childhood Education Research Journal, 22(5), 621−636.https://doi.org/10.1080/1350293X.2014.969084
Husu, J., & Tirri, K. (2001). Teachers' ethical choices in socio-moral settings. Journal of Moral Education, 30(4), 361–375. https://doi.org/10.1080/03057240120094850
Jännetyinen, J. (2017). Vanhempien ja oppilaanohjauksen yhteistoiminta ja huolenpito oppilaasta: Etnografinen tapaustutkimus perheohjausmenetelmän toteutuksesta yläkoulun oppilaanohjauksessa. [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Turun yliopiston julkaisuja C451.
Jännetyinen, J., & Husu, J. (2012). Yhteistoiminta ja huolenpito oppilaasta – tapaustutkimus perheohjausmenetelmän käytöstä oppilaanohjauksessa. Teoksessa P. Atjonen (Toim.), Oppiminen ajassa – katsaus tulevaisuuteen (s. 126–139). Kasvatusalan tutkimuksia. Jyväskylän Yliopistopaino.
Kalliala, M. (2008). Kato mua! kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Gaudeamus.
Kalliala, M. (2009). Aikuisten ja lasten vuorovaikutus. Teoksessa M. Hilllilä & P. Räihä (Toim.), Samalta viivalta 3: Kasvatusalan valintayhteistyöhankkeen (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2009 (s. 45–78). Opetus 2000. PS-kustannus.
Karila, K., Kosonen, T., & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030: Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 30). Opetus- ja Kulttuuriministeriö.
Karila, K., & Puroila, A-M. (2001). Bronfenbrennerin ekologinen teoria. Teoksessa K. Karila, J. Kinos & J. Virtanen (Toim.), Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia (s. 204–226). PS-kustannus.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus). (2008). Lämpö. Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi). Luettu 18.12.2023.
Kush, K., & Cochran, L. (1993). Enhancing a sense of agency trough career planning. Journal of Counselling Psychology, 40(4), 434–4. https://doi.org/10.1037/0022-0167.40.4.434
Laevers, F. (1994). The innovative project Experiential Education and the definition of quality in education. Teoksessa F. Laevers (Toim.), Defining and assessing quality in early childhood education (s.159–172). Studia Paedagogica. Leuven University Press.
Leskisenoja, E. M. (2017). Positiivisella kasvatuksella osallisuutta, hyvinvointia, ja iloa koulutyöhön. Teoksessa A. Toom, M. Rautiainen & J. Tähtinen (Toim.), Toiveet ja todellisuus: kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa (s. 419–447). Article 15. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Lundán, A. (2009). Kutsu dialogisuuteen. Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus kasvattajan ja lapsen haasteellisesta vuorovaikutuksesta päiväkodissa. [Väitöskirja, Tampereen yliopisto.] Acta Electronica Universitatis Tamperensis, 1463. Tampere University Press.
Merritt, E. G., Wanless, S. B., Rimm-Kaufman, S. E., Cameron, C., & Peugh, J. L. (2012). The contribution of teachers’ emotional support to children’s social behaviors and self-regulatory skills in first grade. School Psychology Review, 41(2), 141–159. https://doi.org/10.1080/02796015.2012.12087517
Minseong, K., & Shallert, D. L. (2011). Building caring relationship between a teacher and students in a teacher preparation program word-by-word, moment-by-moment. Teaching and Teacher Education, 27(7), 1059–1067. https://doi.org/10.1016/j.tate.2011.05.002
Määttä, K., & Uusiautti, S. (2012). How to raise children to be good people? Analytic Teaching and Philosophical Praxis, 33(1), 83–91.
Noddings, N. (1992). The Challenge to Care in Schools: An Alternative Approach to Education. Teachers College Press.
Noddings, N. (2002). Starting at home: Caring and social policy. University of California Press.
Noddings, N. (2003). Caring: a feminine approach to ethics and moral education. University of California Press.
Onchwari, J. A. (2010). Early childhood preservice and preservice teachers’ perceived level of preparedness to handle stress in their students. Early Childhood Education Journal, 37(5), 391–400. https://doi.org/10.1007/s10643-009-0361-9
Opetushallitus (OPH)(2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Pascal, C., & Bertram, T. (1999). The effective early learning project: The quality of adult engagement in early childhood settings in the UK [Paper presentation]. The 9th EECERA conference, Helsinki, Finland.
Pianta, R., Belsky, J., Vandergrift, N., Houts, R. & Morrison, F. (2008). Classroom effects on children’s achievement trajectories in elementary school. American educational research journal 45 (2), 365-397. https://doi.org/10.3102/0002831207308230
Pianta, R. C., & Hamre, B. K. (2009). Conceptualization, measurement, and improvement of classroom processes: Standardized observation can leverage capacity. Educational Researcher, 38(2), 109–119. https://doi.org/10.3102/0013189X0933237
Pianta, R. C., Hamre, B., & Stuhlman, M. (2003). Relationships between teachers and Children. Teoksessa W.M. Reynolds & G. E. Miller (Toim.), Comprehensive handbook of Psychology (s. 199–234). John Wiley & Sons.
Quan-McGimpsey, S., Kuczynski, L., & Brophy, K. (2011). Early education teachers’ conceptualizations and strategies for managing closeness in child care: The personal domain. Journal of Early Childhood Research, 9(3), 232–246. https://doi.org/10.1177/1476718X10389
Raittila, R. (2009). Ympäristön lapset – lasten ympäristö. Teoksessa L. Alanen & K. Karila (Toim.), Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta (s. 227−248). Vastapaino.
Salminen, J. (2017). Kasvattaja lasten kehityksen ja oppimisen tukena. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (Toim.), Valloittava varhaiskasvatus: oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (s. 163–176). Vastapaino.
Salminen, J., & Poikonen, P.-L. (2017). Opetussuunnitelma pedagogisena työvälineenä. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (Toim.), Valloittava varhaiskasvatus: oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (s. 56–74). Vastapaino.
Shussler, P., & Collins, A. (2006). An empirical exploration of the who, what, and how of school care. Teachers College Record, 108(7), 1460–1495. https://doi.org/10.1111/j.1467-9620.2006.00700.x
Skinnari, S. (2007). Pedagoginen rakkaus. PS-kustannus.
Ukkonen-Mikkola, T., & Fonsén, E. (2018). Researching Finnish early childhood teachers’ pedagogical work using Layder’s research map. Australasian Journal of Early Childhood, 43(4), 48–56. https://doi.org/10.23965/AJEC.43.4.
Velasque, A., West, E., Graham, E. W., & Osguthorpe, R. (2013). Developing caring relationships in schools: A review of the research on caring and nurturing pedagogies. Review of Education, 1(2), 191–193. https://doi.org/10.1002/rev3.3014
