Johtajien arvioinnit varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöistä ja niiden yhteys lasten toimintaan sitoutuneisuuteen

Kirjoittajat

• Vivianne Ruohola Helsingin yliopisto, Finland https://orcid.org/0000-0003-2152-5984
• Elina Fonsén Helsingin yliopisto, Finland https://orcid.org/0000-0002-2547-905X
• Leena Lahtinen Reunamo Education Research Oy
• Petra Salomaa Reunamo Education Research Oy
• Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, Finland https://orcid.org/0000-0002-4605-8000

Avainsanat:

Quality indicators for early childhood education and care, varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit, early education centre directors, päiväkodin johtajat, observation, observointi, involvement, lasten toimintaan sitoutuneisuus

Abstrakti

Yksi varhaiskasvatuksen keskeisistä kehityssuunnista 2000-luvulla on ollut arvioinnin nousu varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen tueksi. Laadunhallinnan avuksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on jäsennellyt varhaiskasvatuksen laadun tekijöitä kuvaavat indikaattorit. Näihin laatukuvauksiin pohjautuvalla arvioinnilla saadaan tietoa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Aiempien tutkimusten mukaan laadukkaalla pedagogisella johtajuudella on yhteyttä varhaiskasvatuksen keskeisten päämäärien edistämiseen. Oikein kohdennettua kehittämistä varten tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mihin johtajan tulee panostaa edistääkseen toiminnan laatua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan johtajien arviointeja varhaiskasvatuksen laadun prosessitekijöitä ja näiden yhteyttä lasten toimintaan sitoutuneisuuteen. Tutkimukseen osallistui 258 päiväkotia 15 kunnasta. Vuosina 2019-2020 toteutetussa aineistonkeruussa käytettiin kahta toisistaan riippumatonta mittaria: johtajien itsearviointeja varhaiskasvatuksen laadun prosessi-indikaattorien toteutumisesta sekä observointeja lasten toimintaan sitoutuneisuudesta. Aineisto koostuu johtajien itsearvioihin kytketystä observoinnista, joita on kaikkiaan 14 306. Analyysimenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen. Tulosten mukaan tärkeitä painopisteitä johtajuudessa lasten toimintaan sitoutuneisuuden näkökulmasta ovat etenkin henkilöstön paneutuminen varhaiskasvatussuunnitelmiin, opetuksen laadukkuus, työyhteisön hyvinvointi, huoltajien osallisuus ja kasvattajatiimien suunnittelu lasten vuorovaikutussuhteiden pysyvyyden näkökulmasta.D159