Suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen – Temaattinen synteesi
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.126173Avainsanat:
varhaiskasvatus, varhaiset matemaattiset taidot, monikielisyysAbstrakti
Tämän temaattisen synteesin tavoitteena on yhdistää ja analysoida aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiteltyjä suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen. Aineisto koostuu viidestä suosituksia sisältävästä artikkelista, jotka on julkaistu aikavälillä 2011–2020. Temaattisen synteesin analyysivaiheita noudattaen ensin artikkelien sisältämät suositukset koodattiin. Toisessa vaiheessa koodauksen perusteella suosituksista muodostettiin 12 deskriptiivistä teemaa, jotka ryhmiteltiin neljään kategoriaan: (1) Matemaattisen toimijuuden vahvistaminen kulttuurisesti vastuullisin menetelmin, (2) Matematiikkapuheen mahdollistaminen (3) Matemaattisen oppimisympäristön tekeminen arjessa näkyväksi sekä (4) Matemaattisen ja akateemisen kielitaidon vahvistaminen. Deskriptiivisten teemojen pohjalta luodun analyyttisen mallin mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea monikielisten lasten matemaattisia taitoja tekemällä matemaattisesta toiminnasta kulttuurisesti merkityksellistä, tiedostamalla omat ennakkokäsityksensä matematiikan ja kielen oppimisesta ja siirtämällä näkökulman puutteista vahvuuksiin sekä mahdollistamalla monipuoliset tavat osallistua matematiikkapuheeseen säännöllisesti. Suositusten kokoaminen yhteen täydentää vielä vähäistä suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta. Tutkimuksessa suosituksia peilataan suomalaiseen varhaiskasvatukseen, joten sen tulokset voivat toimia myös pedagogisen toiminnan suunnittelun tukena varhaiskasvatuksen arjessa.
Lähdeviitteet
Temaattisen synteesin aineistoon kuuluvat lähteet on merkitty asteriskilla*.
Aerila, J.-A., Gyekye, M., Haapanen, K., Kekki, N., Peltola, K., Peltola, M., Ruokonen, I., Thurin, N., & Tyrer, M. (Toim.). (2022). KieliVertailu-työväline. https://sites.utu.fi/kielivertailu/tyovaline/
Alisaari, J., & Rakkolainen-Sossa, S. (2022). Kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka opettajan ja oppijoiden tukena. Kielikukko, 3, 1–2.
Arvola, O. (2021). Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana. [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis, B539. https://www.utupub.fi/handle/10024/152202
Arvola, O., Reunamo, J., & Kyttälä, M. (2017). Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: Kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta. Kasvatus, 3, 161–173.
Bandura, A. (1986). Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Prentice-Hall, Inc.
Banse, H. W. (2021). Dual language learners and four areas of early childhood learning and development: What do we know and what do we need to learn? Early Child Development and Care, 191(9), 1347–1360. https://doi.org/10.1080/03004430.2019.1658086
Banse, H. W., Palacios, N. A., Merritt, E. G., & Rimm-Kaufman, S. E. (2016). 5 strategies for discourse scaffolding ELLs. Teaching Children Mathematics, 23(2), 100–108. https://doi.org/10.5951/teacchilmath.23.2.0100
Barwell, R., Clarkson, P., Halai, A., Kazima, M., Moschkovich, J., Planas, N., Setati-Phakeng, M., Valero, P., & Villavicencio Ubillús, M. (2016). Mathematics education and language diversity: The 21st ICMI Study. Springer Nature.
*Celedón-Pattichis, S. (2018). Mathematics education and young dual language learners. board on science education and board on children, youth, and families. Division of Behavioral and Social Sciences. https://sites.nationalacademies.org/cs/groups/dbassesite/documents/webpage/dbasse_189139.pdf
Claessens, A., & Engel, M. (2013). How important is where you start? Early mathematics knowledge and later school success. Teachers College Record, 115(6), 1–29. https://doi.org/10.1177/016146811311500603
Clements, D., & Sarama, J. (2014). Learning and teaching early math: The learning trajectories approach (2. painos). Routledge.
Clements, D., & Sarama, J. (2018). Myths of early math. Education Sciences, 8(2), 71. https://doi.org/10.3390/educsci8020071
Clements, D., & Sarama, J. (2020). Learning and teaching early math: The learning trajectories approach (3. painos). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003083528
*Clements, D., Sarama, J., Kutaka, T., & Banse, H. (2018). Supporting dual language learners (DLLs) and English learners (ELs) in early math—Reserach-based tips for teachers. Marsico Institute. https://learningtrajectories.org/documents/1571674858177.pdf
Coggins, D. (2014). English learners in the mathematics classroom. Corwin Press.
Cummins, J. (1979). Cognitive/academic language proficiency, linguistic interdependence, the optimum age question and some other matters. Working Papers on Bilingualism, 19, 121–129.
Cummins, J., & Yee-Fun, E. M. (2007). Academic language. What is it and how do we acquire it? Teoksessa J. Cummins & C. Davison (Toim.), International Handbook of English Language Teaching (s. 797–810). Springer US. https://doi.org/10.1007/978-0-387-46301-8_53
Duncan, G. J., Dowsett, C. J., Claessens, A., Magnuson, K., Huston, A. C., Klebanov, P., Pagani, L. S., Feinstein, L., Engel, M., Brooks-Gunn, J., Sexton, H., Duckworth, K., & Japel, C. (2007). School readiness and later achievement. Developmental Psychology, 43(6), 1428–1446. https://doi.org/10.1037/0012-1649.43.6.1428
Espinosa, L. M. (2018). Encouraging the development and achievement of dual language learners in early childhood. American Educator, 42(3), 10.
Francis, D., Rivera, M., Lesaux, M., Kieffer, M., & Rivera, H. (2006). Practical guidelines for the education of English language learners. Research-based recommendations for instruction and academic interventions Book 1 of 3. Center on Instruction. https://www.centeroninstruction.org/files/ELL1-Interventions.pdf
Fuson, K. (1988). Children’s counting and concepts of number. Springer Verlag.
Fuson, K., Clements, D., & Sarama, J. (2015). Making early math education work for all children. Phi Delta Kappan, 97, 63–68. https://doi.org/10.1177/0031721715614831
Goldenberg, C., Hicks, J., & Lit, I. (2013). Dual language learners: Effective instruction in early childhood. American Educator, 37(2), 26–29.
Grosjean, F. (2010). Bilingual: Life and reality. Harvard University Press. https://doi.org/10.4159/9780674056459
Grosjean, F. (2013). Bilingualism: A short introduction. Teoksessa F. Grosjean & P. Li (Toim.), The Psycholinguistics of Bilingualism (s. 5–25). Wiley-Blackwell.
Hannula, M. M., & Lehtinen, E. (2005). Spontaneous focusing on numerosity and mathematical skills of young children. Learning and Instruction, 15(3), 237–256. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2005.04.005
Hannula-Sormunen, M., Nanu, C., Luomaniemi, K., Heinonen, M., Sorariutta, A., Södervik, I. & Mattinen, A. (2020) Promoting spontaneous focusing on numerosity and cardinality-related skills at day care with one, two, how many and count, how many programs, Mathematical Thinking and Learning, 22(4), 312–331. https://doi.org/10.1080/10986065.2020.1818470
Hannula-Sormunen, M., Ruusuvirta, T., Räsänen, P., & Mattinen, A. (2018). Varhaisten matemaattisten taitojen perusta: Synnynnäiset valmiudet, tietoinen toiminta ja vuorovaikutus. Teoksessa J. Joutsenlahti, H. Silfverberg & P. Räsänen (Toim.), Matematiikan opetus ja oppiminen (s. 158–183). Niilo Mäki Instituutti.
Harju-Luukkainen, H., Thurin, N., Gyekye, M., & Tyrer, M. (2020). Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. KieliPeda-työväline. Turun yliopisto.
Honko, M., & Mustonen, S. (2021). Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus. Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 28–44.
Joanna Briggs Institute. (2019). Arviointikriteerit asiantuntijoiden näkemykselle ja narratiiviselle tekstille. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/jbi-kriteerit-ja-selosteosa-asiantuntijoiden-nakemys-ja-narratiivinen-teksti.pdf
Khisty, L. (1995). Making inequality: Issues of language and meaning in mathematics teaching with Hispanic students. Teoksessa W. Secada, E. Fennema & L. Adajain (Toim.), New Directions for Equity in Mathematics Education (s. 279–297). Cambridge.
*Lee, J., Lee, Y. A., & Amaro-Jiménez, C. (2011). Teaching English language learners (ELLs) mathematics in early childhood. Childhood Education, 87(4), 253–260. https://doi.org/10.1080/00094056.2011.10523187
Lehtinen, E., Hannula-Sormunen, M., McMullen, J., & Gruber, H. (2017). Cultivating mathematical skills: From drill-and-practice to deliberate practice. ZDM - International Journal on Mathematics Education 49, 625–636. https://doi.org/10.1007/s11858-017-0856-6
Lehtinen, E., Hannula-Sormunen, M., McMullen, J., & Määttä, S. (2022). Matematiikan osaaminen murtumassa—Kansallinen ohjelma tarpeen (Politiikkasuositus). Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/22_09_matematiikan-osaamisen-tukemiseen-tarvitaan-kansallinen-toimenpideohjelma.pdf
*Lewis, B., King, M. S., & Schiess, J. O. (2020). Language counts: Supporting early math development for dual language learners. Bellwether Education Partners.
Luomaniemi, K., Gegenfurtner, A., Kankaanpää, S., McMullen, J., & Hannula-Sormunen, M. (2023) Early Mathematical Interventions for Multilingual Children – A meta-analytic review [Käsikirjoitus tekeillä]. Turun yliopisto.
Luomaniemi, K., Mattinen, A., Mcmullen, J., Sorariutta, A., Hannula-Sormunen, M., McMullen, J., Sorariutta, A., & Hannula-Sormunen, M. (2021). The effects of a SFON-based early numeracy program on multilingual children’s early numeracy and oral language skills. Journal of Cognitive Education and Psychology, 20, 138–160. https://doi.org/10.1891/JCEP-D-20-00006
McArthur, A., Klugárová, J., Yan, H., & Florescu, S. (2015). Innovations in the systematic review of text and opinion. JBI Evidence Implementation, 13(3), 188. https://doi.org/10.1097/XEB.0000000000000060
Metsämuuronen, J., & Nousiainen, S. (2021). Matematiikkaa covid-19-pandemian varjossa – Matematiikan osaaminen 9. Luokan lopussa keväällä 2021 (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 27:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/publication/matematiikkaa-covid-19-pandemian-varjossa-matematiikan-osaaminen-9-luokan-lopussa-kevaalla-2021/
Moschkovich, J. (2013). Principles and guidelines for equitable mathematics teaching practices and materials for English language learners. Journal of Urban Mathematics Education, 4557. https://doi.org/10.21423/JUME-V6I1A204
*Murphey, D., Madill, R., & Guzman, L. (2017). Making math count more for young Latino children. Child Trends, Inc. http://www.childtrends.org/wp-content/uploads/2017/02/Early-Math-Report-2.8.pdf
Musanti, S., & Celedón-Pattichis, S. (2013). Promising pedagogical practices for emergent bilinguals in kindergarten: Towards a mathematics discourse community. Journal of Multilingual Education Research, 4(1).
National Association for the Education of Young Children. (2002). Early childhood mathematics: Promoting good beginnings. A joint position statement of the National Council of Teachers of Mathematics (NCTM) and the National Association for the Education of Young Children (NAEYC). National Association for the Education of Young Children. Adopted in 2002. Updated in 2010. http://www.naeyc.org/files/naeyc/file/positions/psmath.pdf
National Research Council. (1997). Improving schooling for language-minority children: A research agenda. National Academy Press. https://doi.org/10.17226/5286.
NCES. (2017). NAEP Mathematics: National Student Group Scores and Score Gaps. NCES. https://www.nationsreportcard.gov/math_2017/nation/gaps?grade=4
OECD. (2016). Immigrant background, student performance and students’ attitudes towards science. Teoksessa PISA 2015 Results (Volume I): Excellence and Equity in Education (s. 241–262). OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/9789264266490-en.
OKM. (2019). Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi: Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3
OPH. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Ota koppi -käsikirja. (2020). Ota koppi – Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Helsingissä. Helsingin kaupunki.
Page, M. J., McKenzie, J. E., Bossuyt, P. M., Boutron, I., Hoffmann, T. C., Mulrow, C. D., Shamseer, L., Tetzlaff, J. M., Akl, E. A., Brennan, S. E., Chou, R., Glanville, J., Grimshaw, J. M., Hróbjartsson, A., Lalu, M. M., Li, T., Loder, E. W., Mayo-Wilson, E., McDonald, S., … Moher, D. (2021). The PRISMA 2020 statement: An updated guideline for reporting systematic reviews. Systematic Reviews, 10(1), 89. https://doi.org/10.1186/s13643-021-01626-4
Parviainen, P., Eklund, K., Koivula, M., Liinamaa, T., & Rutanen, N. (2022). Teaching early mathematical skills to 3- to 7-year-old children—Differences related to mathematical skill category, children’s age group and teachers’ characteristics. International Journal of Science and Mathematics Education. https://doi.org/10.1007/s10763-022-10341-y
Pihlava, M. (2017). Osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen – Osku-hanke Käytäntöjä, ideoita, linkkejä ja vinkkejä. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos. https://dived.fi/osku/
Polanin, J. R., Maynard, B. R., & Dell, N. A. (2017). Overviews in education research: a systematic review and analysis. Review of Educational Research, 87(1), 172–203. https://doi.org/10.3102/0034654316631117
Portin, M. (2017). Vieraskieliset perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa 2010-luvulla (Raportit ja selvitykset 2017:10). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/vieraskieliset-perusopetuksessa-ja-toisen-asteen-koulutuksessa-2010
Purpura, D. J., & Napoli, A. R. (2015). Early numeracy and literacy: Untangling the relation between specific components. Mathematical Thinking and Learning, 17, 197–218. https://doi.org/10.1080/10986065.2015.1016817
Purpura, D. J., Napoli, A. R., & King, Y. (2019). Development of mathematical language in preschool and its role in learning numeracy skills. Teoksessa D. C. Geary, D. B. Berch & K. M. Koepke (Toim.), Cognitive foundations for improving mathematical learning (s. 175–193). Elsevier Academic Press. https://doi.org/10.1016/B978-0-12-815952-1.00007-4
Sevón, E., Hautala, P., Hautakangas, M., Ranta, M., Merjovaara, O., Mustola, M., & Alasuutari, M. (2021). Lasten osallisuuden jännitteet varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 114–138.
Shin, S. J. (2010). Teaching English language learners: Recommendations for early childhood educators. Dimensions of Early Childhood, 38(2), 13–21.
Thomas, J., & Harden, A. (2008). Methods for the thematic synthesis of qualitative research in systematic reviews. BMC Medical Research Methodology, 8(1), 45. https://doi.org/10.1186/1471-2288-8-45
Thomas, J., O’Mara-Eves, A., Harden, A., & Newman, A. (2017). Synthesis methods for combining and confguring textual or mixed methods data. Teoksessa J. Gough, S. Oliver, & J. Thomas (Toim.), An introduction to systematic reviews (2. painos, s. 181–211). Sage.
Ukkola, A., & Metsämuuronen, J. (2019). Alkumittaus—Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen ensimmäisen luokan alussa (Julkaisut 17:2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2019/07/KARVI_1719.pdf
Ukkola, A., & Metsämuuronen, J. (2023). Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020 (Julkaisut 1:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2023/01/KARVI_0123.pdf
Usher, E. L., & Pajares, F. (2008). Sources of self-efficacy in school: Critical review of the literature and future directions. Review of Educational Research, 78(4), 751–796. https://doi.org/10.3102/0034654308321456
Watts, T. W., Duncan, G. J., Siegler, R. S., & Davis-Kean, P. E. (2014). What’s past is prologue: Relations between early mathematics knowledge and high school achievement. Educational Researcher, 43, 352–360. https://doi.org/10.3102/0013189X14553660
