”Siellä on ylimääräistä resurssia, jota mä voin tarvittaessa siirtää” - Talous ja päiväkodin johtajien työ
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.127459Avainsanat:
johtaminen, ohjaus, sosiomateriaalisuus, varhaiskasvatusAbstrakti
Artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen ohjausta päiväkodin johtajien arkipäivän työssä. Perinteisesti varhaiskasvatuksen ohjausta on lähestytty sektorikohtaisesti varhaiskasvatuslaista ja eri tasoisista varhaiskasvatussuunnitelmista käsin. Sektorikohtaisen ohjauksen tarkastelu ei kuitenkaan auta ymmärtämään arjen tilanteissa syntyvää ristivetoa sektorikohtaisen ohjauksen ja muun ohjauksen välillä. Tutkimuksessamme huomio kiinnitetään ohjausvälineisiin ja niiden välisiä suhteita järjestelevien päiväkodin johtajien työhön. Hyödynnämme tässä kehkeymän käsitettä. Keskitymme siihen, millaisia kehkeymiä institutionaaliset dokumentit ja niihin kytkeytyvät rationaliteetit muodostavat päiväkodin johtajien työssä. Analysoimme valtion ja kunnan ohjausasiakirjoissa, kuten talous-, suunnitelma- ja päätösasiakirjoissa sekä päiväkodin johtajien kalenterimerkintöihin tukeutuvassa haastattelupuheessa muodostuvia sosiomateriaalisia suhteita ja niiden seurauksia. Artikkelissa kehkeymän käsite tekee näkyväksi, kuinka varhaiskasvatussuunnitelma väistyy taloudellisen ohjauksen tieltä ja työhyvinvointi lokeroituu työolosuhteista irralliseksi asiaksi päiväkotiympäristön ulkopuolelle.
Lähdeviitteet
Alexiadou, N., Hjelmér, C., Laiho, A., & Pihlaja, P. (2022). Early childhood education and care policy change: Comparing goals, governance, and ideas in Nordic contexts. A Journal of Comparative and International Education, 1–18. https://doi.org/10.1080/03057925.2022.2092451
Alila, K. (2013). Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu: Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972–2012 [Väitöskirja, Tampereen yliopisto]. Acta Universitatis Tamperensis, 1824.
Alila, K., Eskelinen, M., Estola, E., Kahiluoto, T., & Kinos, J. (2014). Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat: Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi (Työryhmämuistioita ja selvityksiä, 2014:12). Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75258
Ashton, E. (2014). I’ve got my EYE on you: Schooled readiness, standardized testing, and developmental surveillance. Canadian Children, 39(1), 3–24. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.18357/jcs.v39i1.15243
Belli, R., & Callegaro, M. (2009). The emergence of calendar interviewing: A theoretical and empirical rationale. Teoksessa R. F. Belli, F. P. Stafford & D. F. Alwin (Toim.), Calendar and time diary (s. 31–52). Sage. https://doi.org/10.4135/9781412990295.d5
Braun, A., Maguire, M., & Ball, S. J. (2010). Policy enactments in the UK secondary school: Examining policy, practice, and school positioning. Journal of Education Policy, 25(4), 547–560. https://doi.org/10.1080/02680931003698544
Buchanan, I. (2021). Assemblage theory and method. Bloomsbury Academic.
Creswell, J. W. (2005). Educational research: Planning, conducting, and evaluating quantitative and qualitative research. Merrill.
Dean, M. (1999). Governmentality: Power and rule in modern society. Sage.
DeLanda, M. (2006). A new philosophy of society assemblage theory and social complexity. Continuum.
DeLanda, M. (2016). Assemblage theory. Edinburgh University Press.
Deleuze, G., & Guattari, F. (1988). A thousand plateaus: Capitalism and schizophrenia. Athlone Press.
Ecclestone, K., & Brunila, K. (2015). Governing emotionally vulnerable subjects and ”therapisation” of social justice. Pedagogy, Culture & Society, 23(4), 485–506. https://doi.org/10.1080/14681366.2015.1015152
Eerola-Pennanen, P., Vuorisalo, M., & Raittila, R. (2017). Johdatus varhaiskasvatukseen. Teoksessa M. Koivula, A. Siippainen & P. Eerola-Pennanen (Toim.), Valloittava varhaiskasvatus. Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia (s. 21–35). Vastapaino.
Ferraris, M. (2013). Documentality. Why is it necessary to leave traces? Fordham University Press.
Gorur, R. (2018). Escaping numbers? Intimate accounting, informed publics and the uncertain assemblages of authority and non-authority. Science and Technology Studies, 31(4), 89–108. https://doi.org/10.23987/sts.56745
Harjula, H., & Prättälä, K. (2015). Kuntalaki: Tausta ja tulkinnat. Talentum.
Herranen, O. (2015). Uusi julkisjohtaminen ja valtion tuottavuusohjelman kova ydin. Hallinnon tutkimus, 34(1), 27–42.
Hjelt, H., & Karila, K. (2021). Varhaiskasvatustyön johtamisen paradoksit. Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 97–119.
Hujala, E., & Alila, K. (2022). Leadership in the changing context of Finnish early childhood education. Teoksessa H. Harju-Luukkainen, J. Kangas & S. Garvis (Toim.), Finnish early childhood education and care: A multi-theoretical perspective on research and practice (s. 227–239). Springer. https://ebookcentral.proquest.com/lib/tampere/reader.action?docID=7008474&ppg=234
Jackson, A. Y., & Mazzei, L. A. (2013). Plugging one text into another: Thinking with theory in qualitative research. Qualitative Inquiry, 19(4), 261–271. https://doi.org/10.1177/1077800412471510
Kaisto, J. (2010). Kääntämisen sosiologia hallinnan analytiikan työkaluna. Teoksessa J. Kaisto & M. Pyykkönen (Toim.), Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä (s. 7–24). Gaudeamus.
Kilderry, A. (2015). The intensification of performativity in early childhood education. Journal of curriculum studies, 47(5), 633–652. https://doi.org/10.1080/00220272.2015.1052850
Kim, K. (2016). Teaching to the data collection? (Un)intended consequences of online child assessment system,” teaching strategies GOLD.” Global Studies of Childhood, 6(1), 98–112. https://doi.org/10.1177/2043610615627925
Kinnari, H. (2020). Elinikäinen oppiminen ihmistä määrittämässä: Genealoginen analyysi EU:n, OECD:n ja UNESCOn politiikasta [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Kasvatusalan tutkimuksia, 81. Suomen kasvatustieteellinen seura.
Kuntalaki. (410/2015). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410
Lundqvist, L. (1992). Förvaltning, stat och samhälle. Studentlitteratur.
Miller, P., & Rose, N. (2010). Miten meitä hallitaan. (Suom. R. Suikkanen.) Vastapaino.
Oikarinen, T., Voutilainen, T., Mutanen, A., & Muukkonen, M. (2018). Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa (Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu, 107). Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Ojala, S., Koskinen-Sandberg, P., & Mustosmäki, A. (2019). Ilkka Insinöörille yli 13 000 euroa Sari Sairaanhoitajaa enemmän? Sukupuolten ansioerojen kaventaminen vaatii aktiivista ohjausta. Yhteiskuntapolitiikka, 84(5–6), 640–646.
Opetushallitus. (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet, 2016: 1). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet, 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Oulasvirta, L., Ohtonen, J., & Stenvall, J. (2002). Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2002:19). Sosiaali- ja terveysministeriö.
Paananen, M. (2017). Imaginaries of early childhood education: Societal roles of early childhood education in an era of accountability [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helsinki Studies in Education.
Paananen, M. (2019). Fluctuating child-staff ratio: Governing by numbers in Finnish early childhood education. International Studies in Sociology of Education, 29(1–2), 158–176. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1080/09620214.2019.1692688
Paananen, M., & Grieshaber, S. (2022). Policies of interlude and interruption: Stories of governance as an assemblage. Journal of Education Policy, 1–19. https://doi.org/10.1080/02680939.2021.2021296
Paananen, M., & Tammi, T. (2017). Työn kuormittavuuden kokemusten, työn tehostamisen ja sairauspoissaolojen moniulotteiset yhteydet lastentarhanopettajan työssä. Journal of Early Childhood Education Research, 6(1), 43–60.
Paakkari, A. (2020). Entangled devices: An ethnographic study of students, mobile phones and capitalism [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helsinki Studies in Education.
Palkoaho, M. (2022, 8. syyskuuta). Helsingin päiväkodit vajosivat syvään kriisiin: ”Ei ole tarjota muuta kuin tilat”. Helsingin Sanomat.
Perusopetuslaki. (628/1998). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Reimer, M., & Matthes, B. (2007). Collecting event histories with truetales: Techniques to improve autobiographical recall problems in standardized interviews. Quality & Quantity, 41(5), 711–735. https://doi.org/10.1007/s11135-006-9021-y
Roberts-Holmes, G. (2015). The” datafication” of early years pedagogy: ”If the teaching is good, the data should be good and if there’s bad teaching, there is bad data”. Journal of Education Policy, 30(3), 302–315. https://doi.org/10.1080/02680939.2014.924561
Rogers, M., Dovigo, F., & Doan, L. (2020). Educator identity in a neoliberal context: Recognising and supporting early childhood education and care educators. European Early Childhood Education Research Journal, 28(6), 806–822. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1080/1350293X.2020.1836583
Siippainen, A. (2018). Sukupolvisuhteet, hallinta ja subjektifikaatio. Etnografinen tutkimus lasten ja aikuisten suhteista vuoropäiväkodissa [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. JYU Dissertations 4.
Toiviainen, S., & Brunila, K. (2021). Emerging multi-professional assemblages of precision guidance producing the resilient and future-oriented citizen. Nordic Journal of Transitions, Careers, and Guidance, 2(1), 1–13. https://doi.org/10.16993/njtcg.28
Varhaiskasvatusasetus. (753/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180753
Varhaiskasvatuslaki. (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Vedung, E. (1998). Policy instruments. Typologies and theories. Teoksessa M.-L. Bemelmans-Videc, R. C. Rist & E. Vedung (Toim.), Carrots, sticks and sermons (s. 21–58). Transaction.
Watson, K., Millei, Z., & Petersen, E. B. (2015). ”Special” non-human actors in the ”inclusive” early childhood classroom: The wrist band, the lock, and the scooter board. Global Studies of Childhood, 5(3), 266–278. https://doi.org/10.1177/2043610615597141
Yazejian, N., & Iruka, I. U. (2015). Associations among tiered quality rating and improvement system supports and quality improvement. Early Childhood Research Quarterly, 30, 255–265. https://doi.org/10.1016/j.ecresq.2014.05.005
Ylitapio-Mäntylä, O., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2012). Critical viewpoint to early childhood education teachers' well-being at work. Journal of New Results in Science, 9, 458–483.
