Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.129554Avainsanat:
varhaiskasvatuksen erityisopettaja, pedagoginen työ, sosiaalinen systeemi, systeemiälyAbstrakti
Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä.
Lähdeviitteet
Ainsworth, M.D.S., Blehar, M.C., Waters,E. & Wall, S. (1982). Patterns of attachment: A psychological study of the strange situation. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 23(1), 85–87. https://doi.org/10.1097/DBP.0000000000000286
Alvesson, M. (2002). Understanding organizational culture. Sage Publications.
von Bertalanffy, L. (1968). General systems theory: foundations, development, applications. Brazille
Braun, V., & Clarke, V. (2006). Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology, 3, 77–101. https://doi.org/10.1191/1478088706qp063oa
Bronfenbrenner, U. & Morris, P. A., (2006). The Bioecological Model of Human
Development. Teoksessa W. Damon & R. M. Lerner (Toim.), Handbook of Child Psychology, Vol.1: Theoretical models of human development (6th ed.) (s. 793–828). Wiley.
Cunliffe, A.L. (2008). Orientations to social constructionism: Relationally responsive social constructionism and its implications for knowledge and learning. Management learning, 39(2), 123–139. https://doi.org/10.1177/135050607607087578
Engdahl, I.M. (2021). Toddlers as social actors in early education. Psicología, conocimiento y sociedad, 11(1), 68–84. https://10.26864/PCS.v11.n1.5
European Agency for Special Needs and Inclusive Education, (2017). Inclusive Early Childhood Education: New Insights and Tools –Final Summary Report. (M. Kyriazopoulou, P. Bartolo, E. Björck-Åkesson, C. Giné andF. Bellour, eds.)
https://www.european-agency.org/sites/default/files/IECE-Summary-ENelectronic.pdf
Gärdeskog, P., & Lindqvist, G. (2020). Working from a distance? A study of Special Educational Needs Coordinators in Swedish preschools. Nordic Studies in Education, 40(1), 55–78. https://doi.org/10.23865/nse.v40.2128
Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 148/2021 vp). Eduskunta Riksdagen. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_148+2021.asp
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M., & Viitala, R. (2021). Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13). Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Heiskanen, N. (2019). Children’s needs for support and support measures in pedagogical documents of early childhood education and care. [Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto]. JYU Dissertations, 139.
Hrdy, S.B. (2009). Mothers and others. The evolutional origins of mutual understanding. Harvard University Press.
Hämäläinen, R.P., Kumpulainen, K.-R., Harviainen, J., & Saarinen, E. (2022). Design Gaming for Learning Systems Intelligence in Socio-Emotional Systems. Systems Research and Behavioral Science, 39(1), 163–167. https://doi.org/10.1002/sres.2750
Hämäläinen, R.P., Jones, R., & Saarinen, E. (2014). Being better, better – living with systems intelligence. Aalto University Publications.
Hämäläinen, R.P., & Saarinen, E. (2013). Systeemiäly. Teoksessa B. Walströn & M. Ollus (Toim.) Systeemiteoria ennen ja nyt – systeemit muuttuvassa maailmassa (s. 65–72). Aalto-yliopisto.
Johansson, E., & Puroila, A-M. (2021). Research perspectives on the politics of belonging in early years education. Editorial. Special Issue: Politics of belonging: Processes of Participation, Inclusion and Social Justice in Early Years Educational Settings. International Journal of Early Childhood, 53(1), 1–8 https://doi.org/10.1007/s13158-021-00288-6
Kangas, J., & Niinistö, H. (2022). Etäpedagogiikan jäsennyksiä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa COVID-19 pandemian alkaessa. Journal of Early Childhood Education Research, 11(2), 1–24.
Karlsudd, P. (2021). Promoting diversity and belonging: Preschool staff’s perspective on inclusive factors in the Swedish preschool. Education Sciences, 11(104) https://doi.org/10.3390/educsci11030104
Keeney, K.P., & Jung, Y. (2023). Hidden in plain sight: Systems intelligence in arts leadership. The Journal of Arts Management, Law, and Society, 53(1), 1–18 https://doi.org/10.1080/10632921.2022.2080138
Kenny, D.C., Bakhanova, E., Hämäläinen, R.P., & Voinov, A. (2022). Participatory modelling and systems intelligence: A systems-based and transdisciplinary partnership. Socio-economic Planning Sciences, 83, 101310. https://doi.org/ 10.1080/10632921.2022.2080138
Kokko, M., Takala, M., & Pihlaja, P. (2021). Finnish teachers´ views on co-teaching. British Journal of Special Education, 48(1), 112–132. https://doi.org/ 10.1016/j.seps.2022.101310
Koivula, M., Salminen, J., Rautamies, E., & Rutanen, N. (2022). The quality of an expert teacher’s a student teacher’s pedagogical interactions in early childhood education and care examined through the CLASS lens. Journal of Early Childhood Education Research, 11(1), 123–150. https://journal.fi/jecer/article/view/114010/67207
Koivunen, P.L., & Lehtinen, T. (2015). Kasvu kiikarissa. Havainnoinnin käsikirja varhaiskasvattajille. PS-kustannus.
Kultti, A. (2015). Adding learning resources: A study of two toddlers’ modes and trajectories of participation in early childhood education. International Journal of Early Years Education, 23(2), 209–221. https://doi.org/ 10.1080/09669760.2015.1018147
Kumpulainen, K.-R., Sajaniemi, N., Suhonen, E., & Pitkäniemi, H. (2023). Occupational well-being and teamwork in Finnish early childhood education. Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 71–97. https://journal.fi/jecer/article/view/119784
Kuutti, T., Kahila, S., & Sajaniemi, N. (2021). Pedagogiikkaa poikkeusaikana - päiväkotien varhaiskasvatushenkilöstönkokemuksia pedagogiikan toteuttamisesta COVID-19-pandemian aikana. Journal of Early Childhood Education Research, 10(3), 217–239.
Neitola, M. (2022). Varhaiskasvatukseen erityisopettajan palvelut. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytänteet (s. 114–132). PS-kustannus.
Nislin, M. (2016). Nerve-wracking or rewarding?: A multidisciplinary approach to investigating work-related well-being, stress regulation and quality of pedagogical work among early childhood professionals [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Kasvatustieteellinen tiedekunta, Tutkimusraportti 386.
Opetushallitus [OPH]. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2022: 2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf
Pakarinen, E., Lerkkanen, M-K., & Poikkeus, A-M. (2012). Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen alkuopetuksessa. NMI-Bulletin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 2012, 22(2). https://bulletin.nmi.fi/2012/04/25/ohjausvuorovaikutuksen-laadun-yhteys-lasten-taitojen-ja-motivaation-kehitykseen-esiopetuksessa/
Peitso, S., & Närhi, V. (2015). KUMMI 13. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Konsultaatiomalli päiväkoteihin - jäsentynyttä tukea levottomille lapsille. Niilo Mäki Instituutti.
Pianta, R. C., & Hamre, B. K. (2009). Conceptualization, measurement, and improvement of classroom processes: Standardized observation can leverage capacity. Educational Researcher, 38(2), 109–119. https://doi.org/10.3102/0013189X09332374
Ranta, S., Harju-Luukkainen, H., Kahila, S., & Korkeaniemi, E. (2022). ”At worst it leads to madness.” A phenomenographic approach on how early childhood professionals experience emotions in teamwork. Nordisk Barnehageforskning, 19(3). https://doi.org/10.23865/nbf.v19.313
Ranta, S., & Uusiautti, S. (2022). Functional teamwork as the foundation of positive outcomes and flourishing in early childhood education and care settings. Teoksessa S. Hyvärinen, T. Äärelä & S. Uusiautti (Toim.), Positive education and work: less struggling, more flourishing (s. 195–219). Cambridge Scholars.
Repo, L., Hjelt, H., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., & Kivistö, A. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Julkaisut 15:2019). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/publication/varhaiskasvatuksen-laatu-arjessa-varhaiskasvatussuunnitelmien-toteutuminen-paivakodeissa-ja-perhepaivahoidossa
Rogoff, B. (2008). Observing sociocultural activity in three planes: Participatory appropriation, guided participation, and apprenticeship. Teoksessa K.Hall, P.Murphy & J. Soler (Toim.), Context for learning: Sociocultural dynamics in children’s development (s. 239–253). Oxford University Press.
Ryan, R.M., & Deci, E.L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of the intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), 68–78. https://doi.org/10.1037110003-066X.55.1.68
Saarinen E., & Hämäläinen, R. (2004). Systems intelligence: Connecting engineering thinking with human sensitivity. Teoksessa E. Saarinen & R. Hämäläinen (Toim.), Systems intelligence. Discovering a hidden competence in human action and organizational life (s. 9–37). Helsinki University of Technology.
Saarinen, E., & Hämäläinen, R.P. (2010). The originality of systems intelligence. Teoksessa R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (Toim.) Essays on Systems Intelligence, (s. 9–26). Aalto University.
Sajaniemi, N., Suhonen, E., Kontu, E., Rantanen, P., Lindholm, H., & Hirvonen, A. (2011). Children’s cortisol patterns and the quality of early learning environment. European Early Childhood Education Research journal, 19(1), 45–62. https://doi.org/10.1080/1350293X.2011.548938
Sasaki, Y. (2017). A note on systems intelligence in knowledge management. The Learning Organization, 24(4), 236–244. https://doi.org/10.1108/TLO-09-2016-0062
Schaffer, H. (2006). Key Concepts in Developmental psychology. SAGE Publications.
Salminen, J., Pakarinen, E., Poikkeus, A.-M., Laakso, M.-L., & Lerkkanen, M.-K. (2022). Teacher–child interactions as a context for developing social competence in toddler classrooms. Journal of Early Childhood Education Research, 11(1), 36–67. https://journal.fi/jecer/article/view/114006
Senge, P.M. (1990). The fifth discipline. The art & practice of the learning organization. Century Business.
Suhonen, E., Alijoki, A., Saha, M., Syrjämäki, M., Kesäläinen, J., & Sajaniemi, N. (2020). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja päiväkotiryhmissä: Erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupunki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314648/VEO_malli_yliopiston_hankeraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Syrjämäki, M. (2015). Osallisuuspuhetta integroidussa erityisryhmässä. Journal of Early Childhood Education Research, 4(1), 22–41. https://journal.fi/jecer/article/view/114040
Syrjämäki, M. (2019). Leikkien, havainnoiden, kannatellen. Vertaisvuorovaikutusta vahvistavaa pedagogiikkaa varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä [Väitöskirja. Helsingin yliopisto]. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 59.
Syrjämäki, M., Pihlaja, P., & Sajaniemi, N.K. (2019). Enhancing peer interaction in early childhood special education: Chains of children’s initiatives, adults’ responses and their consequences in play. Early Childhood Education Journal, 47(5), 559–570. https://doi.org/10.1007/s10643-019-00952-6
Syrjämäki, M., Pihlaja, P., & Sajaniemi, N.K. (2018). Enhancing peer interaction during guided play in Finnish integrated special groups. European Early Childhood Education Research Journal, 26(3), 418–431. https://doi.org/ 10.1080/1350293X.2018.1463908
Staffans, E., & Ström, K. (2022). Mission impossible? Finnish itinerant early childhood special education teachers’ views of their work and working conditions. Journal of Early Childhood Education Research, 11(3), 11–21. https://journal.fi/jecer/article/view/120395
Teräs, M., & Toiviainen, H. (2014). Kehittävä teema-analyysi kasvatustieteen tutkimusmenetelmänä. Aikuiskasvatus, 34(2), 84–95. https://doi.org/10.33336/aik.94084
Törmänen, J. (2021). Systems intelligence – Measurement and modelling [Väitöskirja. Aalto University]. Aalto university publication series. Doctoral Dissertations 105/2021.
Törmänen. J., Hämäläinen, R.P., & Saarinen, E. (2021). Systeemiäly – organisaation kehittäminen ruhonjuuritasolta ja ihmisistä käsin. Työntuuli, 2/2021. tyontuuli_022021_a4_20211203_.pdf (henry.fi)
Törmänen, J. Hämäläinen, J.P., & Saarinen, E, (2016). Systems intelligence inventory. The learning organization, 23(4), 218–231. https://doi.org/10.1108/TLO-01-2016-0006
Varhaiskasvatuslaki. (2018/540). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Watts, R., & Pattnaik, J. (2023). Perspectives of parents and teachers on the impact of the COVID-19 pandemic on children’s socio-emotional well-being. Early Childhood Education Journal, 51, 1541–1552. https://doi.org/10.1007/s10643-022-01405-3
Zigon, J., & Throop, J. (2021). “Phenomenology”. Teoksessa F. Stein (Toim.), The Cambridge Encyclopedia of Anthropology. Facsimile of the first edition in The Cambridge Encyclopedia of Anthropology. Online: http://doi.org/10.29164/21phenomenology
Äikäs, A., & Pesonen, H. (2022). Vaativa erityinen tuki perusopetuksessa: Käsitteen tarkastelua design-tutkimuksen avulla. NMI-Bulletin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 32(2), 67–86.
Äikäs, A., Syrjämäki, M., & Pesonen, H. (2022). Lapsen tukeen liittyvä yhteistyö ja vaativa monialainen tuki. Teoksessa N. Heiskanen & M. Syrjämäki (Toim.), Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytänteet (s. 174–191). PS-kustannus.
