Varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia tukevat ja haastavat tekijät pandemia-aikana
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.135907Avainsanat:
COVID-19 pandemia, johtajat, työhyvinvointi, varhaiskasvatusAbstrakti
Tutkimuksessa kartoitettiin varhaiskasvatuksen johtajien työhyvinvointia koronapandemian (COVID-19) aikana. Aineistona olivat johtajien (N = 476) avokysymysvastukset, joissa he kuvailivat kokemuksiaan omaa työhyvinvointia tukevista ja haastavista tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2021 ja se on osa laajempaa Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimusta. Avovastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja luokittelussa käytettiin voimavaroihin perustuvaa työhyvinvoinnin mallia. Tulokset osoittavat, että työn määrän lisääntyminen ja henkilöstöjohtamisen haasteet kuormittivat useimmin johtajien työhyvinvointia. Työyhteisön ja kollegojen vertaistuki koettiin useimmin työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Myös varhaiskasvatuksen järjestäjän toimet työn tekemiseen liittyvien resurssien järjestämiseen ja selkeiden toimintaohjeiden laatimiseen tukivat usein johtajien hyvinvointia. Työhyvinvointia haastavista tekijöistä puhuttaessa nousivat esille yhteiskunnassa vallitsevat pandemia-ajasta johtuvat epävarmat olosuhteet, jotka heijastuivat johtajien kokemuksiin omasta työhyvinvoinnistaan. Yhteiskunnalliset olosuhteet luokittelevana osatekijänä on uusi ulottuvuus suhteessa käytettyyn työhyvinvointimalliin. Koronapandemian kaltainen tilanne vaatii työn uudelleen suunnittelua. Tutkimuksen tulosten perusteella suunnittelun painopisteiden tulisi olla työn sisällöissä, vertaistuen käytännöissä ja organisaation tarjoamissa resursseissa.
Lähdeviitteet
Ahtiainen, R., Asikainen, M., Heikonen, L., Hienonen, N., Hotulainen, R., Lindfors, P., Lindgren, E., Lintuvuori, M., Oinas, S., Rimpelä, A., & Vainikainen, M-P. (2020). Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: Ensitulokset. Helsingin yliopisto.
Aubrey, C., Godfrey, R., & Harris, A. (2013). How do they manage? An investigation of early childhood leadership. Educational Management, Administration & Leadership, 41(1), 5–29. https://doi.org/10.1177/1741143212462702
Bakker, A. B., & Demerouti, E. (2017). Job demands–resources theory: Taking stock and looking forward. Journal of occupational health psychology, 22(3), 273–285. https://psycnet.apa.org/doi/10.1037/ocp0000056
Bennis, W. (2015). Managing the dream: Leadership in the 21st century. Antioch Review, 73(2), 364–370. https://doi.org/10.7723/antiochreview.73.2.0364
Chan, M. K., Sharkey, J. D., Lawrie, S. I., Arch, D. A. N., & Nylund-Gibson, K. (2021). Elementary school teacher well-being and supportive measures amid COVID-19: An exploratory study. School Psychology, 36(6), 533–545. https://doi.org/10.1037/spq0000441
Chen, J. J. (2022). Self-compassion as key to stress resilience among first-year early childhood teachers during COVID-19: An interpretative phenomenological analysis. Teaching and Teacher Education, 111, 103627. https://doi.org/10.1016/j.tate.2021.103627
Clarke, S. (2016). School leadership in turbulent times and the value of negative capability. Professional Development in Education, 42(1), 5–18. https://doi.org/10.1080/19415257.2015.1010692
Cumming, T. (2017). Early childhood educators’ well-being: An updated review of the literature. Early Childhood Education Journal, 45(5), 583–593. https://doi.org/10.1007/s10643-016-0818-6
Eadie, P., Levickis, P., Murray, L., Page, J., Elek, C., & Church, A. (2021). Early childhood educators’ wellbeing during the COVID-19 pandemic. Early Childhood Education Journal, 49(5), 903–913. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01203-3
Elomaa, M., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., Halttunen, L., Von Suchodoletz, A., & Lerkkanen, M. K. (2020). Directors' stress in day care centers: related factors and coping strategies. International Journal of Educational Management, 34(6), 1079–1091. https://doi.org/10.1108/IJEM-10-2019-0383
Fernandez, A., & Shaw, G. (2020). Academic leadership in a time of crisis: The coronavirus and COVID‐19. Journal of Leadership Studies, 14(1), 39–45. https://doi.org/10.1002/jls.21684
Fogarty, L. (2020). Leading in the early childhood education and care sector in England during a pandemic: Reality, relationships and ruminations. International Studies in Educational Administration, 48(3), 45–51.
Fonsén, E., Akselin, M-L., & Aronen, K. (2015). From distributed leadership towards joint leadership – a case study: the early stages of developing a new ECE leadership model for the city of Hämeenlinna. Teoksessa M. Waniganayake, J. Rodd & L. Gibbs (Toim.), Thinking and earning about leadership: Early childhood research from Australia, Finland and Norway (s. 116–130). International Leadership Research Forum (ILRF) Research Monograph #2. Community Childcare Cooperative NSW.
Fonsén, E., & Parrila, S. (2016). Johtajuuden käsitteet ja lähtökohdat. Teoksessa S. Parrila & E. Fonsén (Toim.), Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus (s. 23–41). PS-Kustannus.
Gerlander, E. M., & Launis, K. (2007). Työhyvinvoinnin tarkasteluikkunat. Työelämän tutkimus, 5(3), 202–212.
Gillberg, S., & Ruokonen, I. (2022). Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia koronapandemian aiheuttamista muutoksista työssä keväällä 2020. Kasvatus & Aika, 16(1), 42–66. https://doi.org/10.33350/ka.111295
Grint, K. (2010). Wicked problems and clumsy solutions: The role of leadership. Teoksessa S. Brookes & K. Grint (Toim.), The new public leadership challenge (s. 169–186). Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1057/9780230277953_11
Hakanen, J. (2018). Työn imu. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=
Hakanen, J. J., Peeters, M. C. W., & Schaufeli, W. B. (2018). Different types of employee well-being across time and their relationships with job crafting. Journal of Occupational Health Psychology, 23(2), 289–301. https://doi.org/10.1037/ocp0000081
Hall-Kenyon, K. M., Bullough, R. V., MacKay, K. L., & Marshall, E. E. (2014). Preschool teacher well-being: A review of the literature. Early Childhood Education Journal, 42(3), 153–162. https://doi.org/10.1007/s10643-013-0595-4
Halttunen, L. (2009). Päivähoitotyö ja johtajuus hajautetussa organisaatiossa [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 375.
Hargreaves, A., & Fink, D. (2004). The seven principles of sustainable leadership. Educational leadership, 61(7), 8–13.
Heikka, J. (2017). Jaettu pedagoginen johtajuus ja opettajajohtajuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa S. Parrila & E. Fonsén (Toim.), Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön (2. painos) (s. 43–57). PS-kustannus.
Heikkinen, K-M., Fonsén, E., Heikonen, L., Ahtiainen, R., Strehmel, P., & Tamir, E. (2023). Stress, coping strategies and resources of early childhood education leaders during corona crisis in Finland, Germany and Israel. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, L. Heikonen, P. Strehmel, K-M. Heikkinen & E. Tamir (Toim.), Early childhood education leadership in times of crises. International studies during the COVID -19 pandemic (s. 229–246). Verlag Barbara Budrich.
Hsieh, H. F., & Shannon, S. E. (2005). Three approaches to qualitative content analysis. Qualitative health research, 15(9), 1277–1288. https://doi.org/10.1177/1049732305276687
Hujala, E. (2004). Dimension of leadership in the childcare context. Scandinavian Journal of Educational Research, 48(1), 53–71. https://doi.org/10.1080/0031383032000149841
Ilmarinen, J. (2006). Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa. Työterveyslaitos.
Jennings, P. A. (2015). Early childhood teachers’ well-being, mindfulness, and self-compassion in relation to classroom quality and attitudes towards challenging students. Mindfulness, 6(4), 732–743. https://doi.org/10.1007/s12671-014-0312-4
Jennings, P. A., & Greenberg, M. (2009). The prosocial classroom: Teacher social and emotional competence in relation to child and classroom outcomes. Review of Educational Research, 79(1), 491–525. https://doi.org/10.3102%2F0034654308325693
Kalicki, B., Fackler, S., Grgic, M., Maly-Motta, H., Neuberger, F., & Kuger, S. (2023). Leading early childhood education centres under the conditions of the pandemic: The German case. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, K-M. Heikkinen, L. Heikonen, P. Strehmel & E. Tamir (Toim.), Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis. International Studies During the COVID-19 Pandemic (s. 67–83). Verlag Barbara Budrich.
Keiski, R., Hämäläinen K., Karhunen, M., Löfström, E., Näreaho S., Varantola, K., Spoof, S-K., Tarkiainen, T., Kaila, E., & Aittasalo, M. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa: tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf
Korhonen, T., Fonsén, E., & Ahtiainen, R. (2023). Pedagogical leadership in early childhood education in the time of COVID-19 pandemic. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, L. Heikonen, P. Strehmel, K-M. Heikkinen & E. Tamir (Toim.), Early childhood education leadership in times of crises. International studies during the COVID -19 pandemic (s. 15–30). Verlag Barbara Budrich.
Korstjens, I., & Moser, A. (2018). Series: Practical guidance to qualitative research. Part 4: Trustworthiness and publishing. European Journal of General Practice, 24(1), 120–124. https://doi.org/10.1080/13814788.2017.1375092
Kossek, E. E., Valcour, M., & Lirio, P. (2014). Organizational strategies for promoting work–life balance and wellbeing. Teoksessa P. Y. Chen & C. L. Cooper (Toim.), Work and wellbeing. Wellbeing: A complete reference guide (3. painos) (s. 295–319). John Wiley & Sons.
Kuusiholma-Linnamäki, J., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., Mäkelä, M., & Siippainen, A. (2023). Päiväkodin johtajan työ: Johtamiskokonaisuudet, varajohtamisen rakenteet ja johtajan työhön kohdistuvat odotukset (Julkaisut 29:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Karvi_2923.pdf
Laakso, P., Pihlaja, P., & Laakkonen, E. (2020). Inklusiivisen pedagogiikan johtaminen varhaiskasvatuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 373–398.
Laine, P. (2013). Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis C 372. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/93684/annales%20c%20372%20laine%20vk.pdf?sequence=4
Laine, T. (2018). Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (Toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (s. 29–50). PS-kustannus.
Larjovuori, R-L., Manka, M-L., & Nuutinen, S. (2015). Inhimillinen pääoma - Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5). Sosiaali- ja terveysministeriö.
Manka, M. L. (1999). Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia: toimintatutkimus broileritehtaan transformaatioprosessista-tiikerinloikalla ja kukonaskelin. Tampere University Press.
Manka, M. L. (2012). Työnilo (1.–3. painos). WSOYpro Oy.
Manka, M. L. (2008). Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen (2. painos). Talentum Oy.
Marshall, J., Roache, D., & Moody-Marshall, R. (2020). Crisis leadership: A critical examination of educational leadership in higher education in the midst of the COVID-19 Pandemic. International Studies in Educational Administration. Journal of the Commonwealth Council for Educational Administration & Management, 48(3), 30–37.
McMullen, M. B., Lee, M. S. C., McCormick, K. I., & Choi, J. (2020). Early childhood professional well-being as a predictor of the risk of turnover in child care: A matter of quality. Journal of Research in Childhood Education, 34(3), 331–345. https://doi.org/10.1080/02568543.2019.1705446
Mäkiniemi, J.-P., Bordi, L., Heikkilä-Tammi, K., Seppänen, S. & Laine, N. (2014). Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010–2013 (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:18). Sosiaali- ja terveysministeriö.
Nislin, M. (2016). Hermoja raastavaa vai palkitsevaa työtä päiväkodissa? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 53(3), 218–222.
Nislin, M. A., Sajaniemi, N. K., Sims, M., Suhonen, E., Maldonado Montero, E. F., Hirvonen, A., & Hyttinen, S. (2016). Pedagogical work, stress regulation and work-related well-being among early childhood professionals in integrated special day-care groups. European Journal of Special Needs Education, 31(1), 27–43. https://doi.org/10.1080/08856257.2015.1087127
Nislin, M., Sajaniemi, N., Suhonen, E, Sims, M., Hotulainen, R., Hyttinen, S., & Hirvonen, A. (2015). Work demands and resources, stress regulation and quality of pedagogical work among professionals in Finnish early childhood education settings. Journal of Early Childhood Education Research, 4(1), 42–66.
Nurhonen, L., Chydenius, H., & Lipponen, L. (2021). Korona tuli kylään-tutkimushankkeen loppuraportti: Koronakriisin vaikutuksia varhaiskasvatukseen. Helsingin yliopisto.
O’Connell, A., & Clarke, S. (2020). A school in the grip of Covid-19: Musings from the principal’s office. International Studies in Educational Administration, 48(2), 4–11.
Onnismaa, J. (2010). Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004–2009 (Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2010:1). Opetushallitus. https://www.researchgate.net/publication/314259763_Opettajien_tyohyvinvointi_Opetushallitus
Opetushallitus. (2019). OSAAMINEN 2035: Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia (Raportit ja selvitykset 2019:3). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2020a). Valtioneuvoston linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi [Tiedote 16.3.2020]. https://okm.fi/-/valtioneuvoston-linjaus-suosituksista-varhaiskasvatuksen-esiopetuksen-perusopetuksen-lukio-ja-ammatillisen-koulutuksen-korkeakoulutuksen-vapaan-sivist
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2020b). Kuntakysely: Poikkeusolojen opetus ja varhaiskasvatus sujui kuntien mukaan hyvin – oppimisen tukeen kiinnitettävä huomiota [Tiedote 2.7.2020]. https://okm.fi/-/kuntakysely-poikkeusolojen-opetus-ja-varhaiskasvatus-sujui-kuntien-mukaan-hyvin-oppimisen-tukeen-kiinnitettava-huomiota
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021a). Varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen hygienia- ja väljyyssuositukset päivitettiin – perusopetuksessa ja toisella asteella lähtökohtana lähiopetus [Tiedote 5.8.2021]. https://okm.fi/-/varhaiskasvatuksen-koulujen-oppilaitosten-ja-korkeakoulujen-hygienia-ja-valjyyssuositukset-paivitettiin-perusopetuksessa-ja-toisella-asteella-lahtokohtana-lahiopetus
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021b). Päivitetyt suositukset varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen koronaepidemian ehkäisemiseksi [Tiedote 22.12.2021]. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/paivitetyt-suositukset-varhaiskasvatukseen-opetukseen-ja-koulutukseen-koronaepidemian-ehkaisemiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen koronaepidemiaan liittyviä suosituksia päivitettiin [Tiedote 1.3.2022]. https://okm.fi/-/varhaiskasvatuksen-opetuksen-ja-koulutuksen-koronaepidemiaan-liittyvia-suosituksia-paivitettiin
Pahkinen, E. (2012). Kyselytutkimusten otantamenetelmät ja aineistoanalyysi. Julpu.
Parker, S. K., Wall, T. D., & Cordery, J. L. (2001). Future work design research and practice: Towards an elaborated model of work design. Journal of occupational and organizational psychology, 74(4), 413–440. https://doi.org/10.1348/096317901167460
Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. (2016). Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Microsoft Word - Työhyvinvointi_paremmaksi_15062016.docx (julkari.fi)
Rytkönen, K. (2019). Palveleva johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampere University Press.
Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., & Hietajärvi, L. (2020). Suomalaisten rehtorien ja opettajien työhyvinvointiprofiilit koronakeväänä. Psykologia, 55(6), 426–443.
Saranko, L., Alasuutari, M., & Sulkanen, M. (2021). Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana. Jyu Reports, (2). https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/2
Saxena, A., & Yau B. (2021). ECE leadership: Developing resilience during periods of uncertainty in Hong Kong. The European Conference on Education 2021: Official Conference Proceedings https://doi.org/10.22492/issn.2188-1162.2021.10
Seeck, H. (2012). Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin (3. painos). Gaudeamus Oy.
Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., & Mäkelä, M. (2021). Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään” Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen (Julkaisut 23:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https:// karvi.fi/wp-content/uploads/2021/11/KARVI_2321.pdf
Smith, L., & Riley, D. (2012). School leadership in times of crisis. School Leadership & Management, 32(1), 57–71. https://doi.org/10.1080/13632434.2011.614941
Soukainen, U., & Fonsén, E. (2018). Will the leadership last? Sustainable leadership in early childhood education. Teoksessa E. Rogulj, A.V. Jevtić & A. Jurčević-Lozančić (Toim.), Early Childhood Relationships: The foundation for Sustainable Future (s. 312–329). Proceedings. International Scientifical and Professional Conference OMEP 2017.
Strehmel, P. (2016). Leadership in early childhood education–Theoretical and empirical approaches. Journal of Early Childhood Education Research, 5(2), 344–355.
Strehmel, P., Tamir, E., Fonsén, E., Heikkinen, K-M., Heikonen, L., & Ahtiainen, R. (2023). Conclusion: Lessons Learnt for Crises Leadership and Organizational Resilience. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, K-M. Heikkinen, L. Heikonen, P. Strehmel & E. Tamir (Toim.), Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis. International Studies During the COVID-19 Pandemic (s. 247–254). Verlag Barbara Budrich.
Styf, M., & Arvidsson, C. (2023). Leadership in early childhood education during a time of crisis: The case of Sweden. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, K-M. Heikkinen, L. Heikonen, P. Strehmel & E. Tamir (Toim.), Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis. International Studies During the COVID-19 Pandemic (s. 31–48). Verlag Barbara Budrich.
Susman-Stillman, A., Lim, S., Meuwissen, A., & Watson, C. (2020). Reflective supervision/consultation and early childhood professionals' well-being: A qualitative analysis of supervisors' perspectives. Early Education and Development, 31(7), 1151–1168. https://doi.org/10.1080/10409289.2020.1793654
Tamir, E. (2023). Change or inertia? Plans for the day after the Corona crisis: ECE leadersʼ concepts in Israel. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, K-M. Heikkinen, L. Heikonen, P. Strehmel & E. Tamir (Toim.), Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis. International Studies During the COVID-19 Pandemic (s. 103–118). Verlag Barbara Budrich.
Tims, M., Bakker, A. B., & Derks, D. (2013). The impact of job crafting on job demands, job resources, and well-being. Journal of occupational health psychology, 18(2), 230–240. http://dx.doi.org/10.1037/a0032141
Trinidad, J. E. (2021). Teacher satisfaction and burnout during COVID-19: what organizational factors help? International Journal of Leadership in Education, 1–19. https://doi.org/10.1080/13603124.2021.2006795
Tuomi, J. S., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Valli, R. (2018). Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (Toim.), Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (s. 92–116). PS-kustannus.
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Virolainen, H. (2012). Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Books on Demand.
Wang, B., Liu, Y., Qian, J., & Parker, S. K. (2021). Achieving effective remote working during the COVID‐19 pandemic: A work design perspective. Applied psychology, 70(1), 16– 59. https://doi.org/10.1111/apps.12290
Wong, S., Sadow, L., Waniganayake, M., Zurynski, Y., Amin, J., Bull, R., Dahm, M. R., Degotardi, S., Donovan, M. J., Hadley, F., & Harrison, L. J. (2023). The leadership role of Australian early childhood education organisations in communicating health information during COVID-19: Lessons from elite interviews. Teoksessa E. Fonsén, R. Ahtiainen, K-M. Heikkinen, L. Heikonen, P. Strehmel & E. Tamir (Toim.), Early Childhood Education Leadership in Times of Crisis. International Studies During the COVID-19 Pandemic (s. 135–150). Verlag Barbara Budrich.
Yarnell, A. M., & Grunberg, N. E. (2017). Developing “allostatic leaders”: A psychobiological perspective. Teoksessa M. Clark & C. Gruber (Toim.), Leader development deconstructed (s. 23–50). Springer International Publishing. https://doi.org/10.1007/978-3-319-64740-1_2
Ylitapio-Mäntylä, O., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2012). Critical viewpoint to early childhood education teachers’ well-being at work. Journal of Human Sciences, 9(1), 458–483.
