Avoin kirjoittajakutsu: Pohjolan militarisaatio

Avoin kirjoittajakutsu: Pohjolan militarisaatio

Suomi ja Ruotsi jättivät yhtäaikaisesti jäsenyyshakemuksensa Pohjois-Atlantin liitto Natoon 18. toukokuuta 2022. Yhteinen hakemuspäätös merkitsi radikaalia suunnanmuutosta yhtäältä molempien maiden omissa ulkosuhteissa ja toisaalta Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa laajemmin. Aikaisemmin sotilaallista liittoutumattomuutta, ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa ja sukupuolten tasa-arvoa korostaneesta Pohjolasta tuli näin sotilaallisesti liittoutunut alue, jossa niin sanotut kovan turvallisuuden kysymykset hallitsevat yhä tiiviimmin ulkopolitiikan asialistoja. Liittoutumisprosesseja voidaankin tarkastella myös Suomen, Ruotsin ja Pohjolan militarisoitumisprosesseina.

Militarisaatiolla tarkoitetaan sotilaallisten arvojen korostumista ja vaalimista eri yhteiskunnallisissa instituutioissa ja prosesseissa (Kotilainen & Hast 2021, 28; Enloe 2000). Sotilaallisten instituutioiden ja sodankäynnin glorifioinnin lisäksi militarisoituminen voi ilmetä huomaamattomissa ja hienovaraisissa arkipäivän käytänteissä, jotka puolestaan luovat tilaa militarismille (Åhäll 2016, 162; Vastapuu ym. ilmestyy). Militarisoituneessa yhteiskunnassa uskotaan yleisesti, että sotilaallinen vaihtoehto ja asiantuntijuus tarjoavat parhaan ratkaisun useimpiin turvallisuusongelmiin, vähätellen näin rauhanomaisia ratkaisumalleja ja demokraattisia päätöksentekoprosesseja (Shepherd 2018).

Kutsumme nyt Kosmopolis-tiedejulkaisun Pohjolan militarisaatio -teemanumeroon militarisaatiota sekä sotilaallista valtaa ja käytäntöjä tarkastelevia artikkelikäsikirjoituksia, katsauksia, ja yhteiskunnallisia keskustelunavauksia sekä kirja-arvioita. Tarjotut tekstit voivat ponnistaa eri tieteenaloista tai olla lähestymistavoiltaan monitieteisiä, tarkastella militarisaatiota tietyn Pohjoismaan maakontekstin tai empiirisen aineiston kautta, tai pohtia esimerkiksi militarisaation tutkimukseen liittyviä menetelmällisiä ja tiedonhankinnallisia haasteita. Militarisaation tutkimuksen etiikka, itsereflektiivinen tutkimusote sekä luovat lähestymistavat ovat myös tervetulleita. Tematiikkaa voi tarkastella esimerkiksi analysoimalla poliittisia päätöksentekoprosesseja ja asiantuntijavaltaa turvallisuuspoliittisissa kriisitilanteissa, tai tutkimalla arkielämässä esiintyviä militarisoituneita käytänteitä.

Artikkeleiden, katsausten, puheenvuorojen ja kirja-arvioiden aihepiirit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

• Militarisaatio Suomen ja/tai Pohjolan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
• Militarisoitunut asiantuntijavalta; kuka saa ja voi puhua uskottavasti sodasta, rauhasta ja turvallisuudesta
• Feministiset ja intersektionaaliset näkökulmat militarisaatioon
• Arjen militarisaatio, mm. sosiaalinen media, kulttuuri ja muoti, vapaa-ajan harrastukset
• Kriiseihin ja/tai sotaan varautuminen militarisaation seurauksena
• Militarisaation vaikutukset demokratiaan ja demokraattisiin prosesseihin Suomessa ja/tai Pohjolassa
• Mielen militarisaatio
• Historialliset ja vertailevat näkökulmat Pohjolan militarisaatioon
• Militarisaation vaikutukset ekosysteemeihin, ilmastoon ja ympäristöön
• Posthumanismi ja militarisaatio
• Militarisaatioon liittyvät teoreettiset, menetelmälliset ja empiiriset kysymykset
• Militarisaation purkamisen mahdollisuudet

Teemanumeroon kirjoittamisesta kiinnostuneita pyydetään lähettämään enintään 250 sanan mittainen abstrakti viimeistään 15.1.2024 Kosmopolis-lehden vastaavalle päätoimittajalle Leena Vastapuulle (leena.vastapuu@fhs.se), joka toimittaa teemanumeron yhteistyössä Noora Kotilaisen kanssa. Saatekirjeessä tulee ilmoittaa kirjoittajan/kirjoittajien yhteystiedot sekä tieto, onko kyseessä vertaisarvioitavaksi tarkoitettu artikkeli (enintään 55000 merkkiä välilyönteineen ml. abstrakti, avainsanat ja lähdeluettelo), lyhyempi katsausartikkeli (enintään 35000 merkkiä), keskustelua-teksti (enintään 20000 merkkiä) vai kirja-arvio (enintään 12000 merkkiä). Teemanumeron toimittajat läpikäyvät ehdotukset yhdessä Eeva Puumalan ja Anitta Kynsilehdon kanssa, jotka toimivat Kosmopoliksen päätoimittajina yhdessä Vastapuun kanssa.

Valitut artikkelikäsikirjoitukset sekä katsaukset käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin (referee-menettely), ja teemanumeron toimittajat arvioivat ja kommentoivat puheenvuorot ja kirja-arvostelut. Vastaava päätoimittaja lähettää kirjoittajille palautteen abstraktin sopivuudesta teemanumeroon viimeistään 31.1.2024.

Kosmopolis -lehden kirjoittajaohjeiden (https://rauhantutkimus.fi/kosmopolis/ohjeita-kirjoittajille/) mukaisesti laaditut teemanumeroon valitut valmiit käsikirjoitukset pyydetään jättämään journal.fi-järjestelmään (https://journal.fi/kosmopolis/about/submissions) viimeistään 30.4.2024.

Lisätietoja antavat teemanumeron toimittajat Leena Vastapuu (leena.vastapuu@fhs.se) ja Noora Kotilainen (noora.kotilainen@helsinki.fi). Voit tutustua lehteen tarkemmin osoitteessa: https://journal.fi/kosmopolis/index

Kosmopolis on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, vertaisarvioitu, monitieteinen tiedejulkaisu, jota Suomen rauhantutkimusyhdistys on julkaissut vuodesta 1993 lähtien. Lehteä voidaan kuitenkin pitää Rauhaan tutkien -tiedotteen (1971–1984) sekä Rauhantutkimus-lehden (1985–1993) perillisenä. Kosmopoliksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita ja akateemisia tai yhteiskunnallisia puheenvuoroja eri tieteenaloilta, jotka käsittelevät rauhan, konfliktin ja maailmanpolitiikan tutkimusta laajasti ymmärrettynä. Lehti on luokiteltu julkaisufoorumin tasoluokituksessa tasolle 1. Julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Tiedejulkaisu on avoimesti saatavilla vuosikerrasta 2022 alkaen sähköisenä open access -julkaisuna journal.fi-palvelussa.

 

Lähteet

Enloe, Cynthia (2000): Maneuvers: The international politics of militarizing women's lives. Berkeley: University of California Press.

Kotilainen, Noora & Susanna Hast (2022): ”Suomi ja kriittisen militarismitutkimuksen tarve”. Kosmopolis, 51(4), 27–45.

Shepherd, Laura (2018): ”Militarisation”. Teoksessa: R. Bleiker (toim.) Visual global politics. New York: Routledge, 232–237.

Åhäll, Linda (2016): ”The dance of militarisation: A feminist security studies take on ‘the political’”. Critical Studies on Security, 4(2), 154–168.

Vastapuu, Leena, Saara Särmä, Noora Kotilainen & Susanna Hast (ilmestyy): ”Kuinka militarisoitunut Suomi on? Militarisaation tarkistuslista”. Teoksessa: S. Hast & N. Kotilainen (toim.) Sodan pauloissa. Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.