Ukrainan sota
Dialogi historian kontrafaktuaaleista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista
Abstract
Olisiko Ukrainan sota ollut vältettävissä? Arvioimme vuoropuheluna keskeisiä historian solmukohtia kontrafaktuaalien ja kontrastiivisen selittämisen näkökulmasta. Aloitamme 1990-luvusta, jolloin monet sotaan johtaneet tekijät saivat alkunsa koskien esimerkiksi Venäjän talouskehitystä ja Euroopan turvallisuusjärjestelyjä. 2000-luvun kehityksessä tarkastelemme etenkin Irakin sotaa, värivallankumouksia ja Naton vuoden 2008 julistusta siitä, että Georgia ja Ukraina tulevat vielä liittymään Natoon. 2010-luvun osalta keskitymme vuosien 2013–2014 Ukrainan kriisin, Krimin valtaukseen ja tuolloin alkaneeseen Itä-Ukrainan sotaan todeten, että nykyinen sota on jatkumoa tälle kriisille – lopuksi pohdimme vielä tulevaisuuden vaihtoehtoja. Olemme aika lailla yhtä mieltä siitä, että Naton julistus vuonna 2008 Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydestä oli turha provokaatio ja että Minskin sopimuksen toimeenpano olisi estänyt nykyisen kaltaisen sodan, mutta muuten näkemyksemme toisin toimimisen mahdollisuuksista etenkin lännen politiikan osalta eroavat: Tuomas Forsberg (jatkossa TF) pitää mahdollisuuksia pienempinä ja Heikki Patomäki (HP) suurempina. Dialogissa esiin nousevat erot eivät riipu vain evidenssistä vaan erilaisista tavoista asettaa kysymyksille kontrasteja sekä toisistaan poikkeavista teoreettisista sitoumuksista, jotka koskevat esimerkiksi valtioiden luonnetta tai poliittista taloutta.
##submission.downloads##
Publicerad
Nummer
Sektion
Licens
Copyright (c) 2022 Kosmopolis. Rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti
Det här verket är licensierat under en Creative Commons Erkännande 4.0 Internationell-licens.
Kosmopolis on avoin julkaisu, eli kaikki sisältö on saatavilla vapaasti ja maksutta.
Käyttäjät saavat lukea, ladata, kopioida, jakaa, tulostaa, hakea tai linkittää artikkelien kokotekstejä tai käyttää niitä mihin tahansa lailliseen käyttötarkoitukseen ilman kustantajan tai tekijän lupaa. Lehdessä julkaistavien artikkeleiden ja muiden kirjoitusten tekijänoikeudet noudattavat Creative Commons Attribution 4.0 International -lisenssiä (CC BY 4.0). Lisenssistä löytyy lisätietoa osoitteesta https://creativecommons.org/licenses/by/4.0.