Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole aikaisemmin julkaistu, eikä se ole samaan aikana toisessa tieteellisessä lehdessä arvioitavana (poikkeustapauksessa tilannetta voi selvittää tarkemmin toimituskunnalle lähetetyssä saatekirjeessä).
  • Käsikirjoituksen tiedostomuoto on OpenOffice, Microsoft Word, RTF tai WordPerfect.
  • Internet-lähteissä on asianmukaiset linkit.
  • Tekstissä käytetään annettuja ohjeita käsikirjoituksen laatimiseen ja tekstin muotoiluun.
  • Jos käsikirjoitus lähetetään lehden vertaisarvioituihin osioihin, on noudatettava anonymisointiohjetta.
  • Ilmoita käsikirjoitusta lähettäessäsi, minkä tyyppisenä tekstinä tarjoat tekstiä julkaistavaksi.

Kirjoittajan ohjeet

Artikkelikäsikirjoitukset

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaan voi tarjota julkaistavaksi tieteellisiä artikkeleita, suppeampia katsausartikkeleita, kolumneja, kirja-arvioita, lektioita tai muita aihepiiriin liittyviä tekstejä. Vuosikirja voi järjestää myös kirjoituskutsuja esimerkiksi Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivien yhteydessä. Voit lähettää käsikirjoituksen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Käsikirjoitusten lähettäminen toimitukseen

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaan lähetettävät käsikirjoitukset jätetään sähköisen Journal.fi-julkaisujärjestelmän kautta. Voit lähettää artikkelin täältä. Järjestelmään jätetään seuraavat dokumentit:

  • Varsinainen artikkelikäsikirjoitus word-dokumenttina. Sisältää artikkelin sekä abstraktit ja asiasanat suomeksi ja englanniksi. Vertaisarviointiin menevä artikkelikäsikirjoitus on tärkeä anonymisoida huolellisesti (ks. lisää alla).
  • Mahdolliset taulukot ja kuviot sekä muut liitteet erillisinä word-dokumentteina. Myös nämä dokumentit tulee anonymisoida huolellisesti.
  • Kirjoittajan/kirjoittajien ja rahoittajan tiedot sisältävä dokumentti. Kirjoittajan/kirjoittajien tiedot palautetaan alla olevaa mallia noudattaen: nimi, oppiarvo ja tehtävä, toimipaikka (esim. tiedekunta/laitos ja yliopisto tai muu toimipaikka) ja sähköposti. Samaan tiedostoon merkitään myös mahdollinen tutkimuksen rahoittaja, joka lisätään kirjoituksen loppuun julkaisuvaiheessa. 

Vertaisarvioidut artikkelit

Vertaisarvioitujen artikkeleiden enimmäispituus on 8000 sanaa. Pituuteen lasketaan mukaan lähdeviitteet (ml. loppuviitteet), mutta ei abstraktia, kirjoittajatietoja, taulukoita, kuvioita tai lähdeluetteloa.

Toimituksen luettua ja hyväksyttyä saapuneen artikkelin se siirtyy kahdelle vertaisarvioijalle. Arviointiprosessi on anonymisoitu sekä artikkelin laatijan että vertaisarvioijien osalta. Arvioinnin jälkeen artikkelitekstit palautetaan tekijöiden korjattaviksi ja uudelleen vuosikirjaan lähetettäviksi.

Käsikirjoitus tulee anonymisoida poistamalla sekä tekstistä että käsikirjoitustiedoston ominaisuuksista (ns. metatiedot) kirjoittajan nimi sekä muut kirjoittajaan viittaavat tunnisteet kuten viittaukset kirjoittajan omiin teksteihin. Viitteet omiin töihin voi merkitä esimerkiksi "(kirjoittaja <vuosiluku>)" tai "(viite poistettu)".

Muut tekstit (ei vertaisarviointia)

Kolumnien ja kirja-arvioiden ohjepituus on 2000 sanaa, lektioiden 4000 sanaa. Toimitus voi arvioida tekstien pituutta tapauskohtaisesti.

Katsausartikkelin enimmäispituus on 4 000 sanaa. Pituuteen lasketaan mukaan lähdeviitteet (ml. loppuviitteet), mutta ei abstraktia, kirjoittajatietoja, taulukoita, kuvioita tai lähdeluetteloa.

Katsausartikkeli on tutkimusartikkelia lyhyempi teksti, jossa käsitellään jotain kulttuuripolitiikan tutkimuksen olennaista teemaa aikaisempaan tutkimukseen tukeutuen. Katsauksen lähestymistapa voi olla myös metodologinen, teoreettinen tai aineistoa esittelevä. Katsausartikkeli voi käsitellä esimerkiksi kulttuuripolitiikan tutkimuksen teoreettista tai metodologista kehitystä, alan tutkijan tuotantoa, tai jostakin rajatusta aihepiiristä käytävän kulttuuripoliittisen tieteellisen keskustelun tilaa. Katsausartikkelissa voidaan myös esittää ehdotuksia uusiksi näkökulmiksi tai tutkimustavoiksi kulttuuripolitiikkaan (ns. tieteellinen avaus). Katsausartikkelit eivät käy läpi tieteellistä vertaisarviointia, vaan ne arvioidaan lehden toimituksessa päätoimittajien ja toimituskunnan kesken. 

Käsikirjoitusten laatiminen

Ohjeita tekstin muotoiluun

  • Laadi tekstisi käyttäen yleistä, selkeää fonttia, kuten Times New Roman, Cambria tai Calibri.
  • Käytä fontin pistekokona leipätekstissä 12 pt ja riviväliä 1.
  • Käytä otsikoinnissa artikkelin pääotsikon lisäksi mieluiten korkeintaan kahta otsikkotasoa.
  • Älä tavuta tekstiä, vältä ylimääräisiä kappalemuotoiluja.
  • Käytä alaviitteiden sijaan loppuviitteitä.
  • Kokoa lähteet tekstin loppuun lähdeluetteloksi.
  • Merkitse leipätekstistä visuaalisesti erotettavat aineistolainaukset/muut sitaatit selkeästi lainausmerkeillä tai tekstinkäsittelyohjelman valmiilla tyylillä. Merkitse yli kolme virkettä pidemmät suorat lainaukset omana kappaleenaan. Merkitse lainauksen loppuun viite.
  • Tee korostukset kursiivilla alleviivauksen sijaan, linkit alleviivataan.
  • Tee verkko-osoitteista klikattavia hyperlinkkejä. Pidä hyperlinkit mahdollisimman lyhyinä ja tarkista niiden toimivuus.
  • Raja-arvoja ilmaistaessa (esim. 1995–2002) numerot erotellaan toisistaan ajatusviivalla (en dash), ei tavuviivalla tai miinusmerkillä.
  • Laadi artikkelin alkuun lyhyt, maksimissaan 150 sanan tiivistelmä, joka sisältää artikkelin otsikon ja kattaa artikkelin tavoitteet, metodologiset lähtökohdat, aineiston ja tulokset. Kirjoita suomen- tai ruotsinkielisiin artikkeleihin myös englanninkielinen tiivistelmä. Kirjoita mukaan neljästä kuuteen avainsanaa (keywords).

Kuvat, kuviot ja taulukot 

  • Lähetä taulukot ja kuviot erillisinä liitteinä (esim. kuvat .jpg, .tiff tai .eps, .svg tai .pdf -muodossa). Suositeltavaa on merkitä kuvioiden paikat tekstiin hakasulkein. Kuvien kohdalla huomioi riittävä resoluutio mahdollista painoa varten (200–300 pikseliä/tuuma).
  • Kuvien ja kuvioiden olennaisin sisältö olisi tärkeää tuoda esiin myös artikkelin leipätekstissä, koska kaikki eivät näe kuvia.
  • Kirjoita kuviin ja kuviohin alt-teksti (tekstivastine, vaihtoehtoinen teksti), joka kertoo lyhyesti kuvan olennaisen sisällön. Alt-teksti on lyhyt, mieluiten alle 120 merkkiä. Toimita alt-tekstit toimitukselle erillisellä liitteellä (esim. docx). Miten alt-teksti kirjoitetaan? Saavutettavasti-sivuston ohje vaihtoehtoiseen tekstiin
  • Älä jätä taulukoihin tyhjiä soluja.
  • Merkitse nollaa pienemmät numerot esimerkiksi 0.837, ei .837. Muuten ruudunlukuohjelma lukee luvun 837.

Viittausohjeet

Julkaisussa sovelletaan APA-viittaustyyliä.

Leipätekstin sisällä käytetään tekstinsisäistä viittaustyyliä (esim. Quine, 2009, s. 255–257). Kun viittaat e-lehtien artikkeleihin, käytä mahdollisuuksien mukaan DOI-merkintää URL-osoitteen sijaan. Esimerkkejä vuosikirjassa käytettävästä viittaustyylistä löydät vuosikirjan sivuilta. Lisäohjeita löydät esimerkiksi Jyväskylän yliopiston "Näin viittaat!" -sivustolta (ks. esimerkkejä APA-tyylin käytöstä esim. lähdeviitteissä ja lähdeluettelossa). APA-tyylin osalta on pyrittävä noudattamaan tyylin viimeisintä versiota (tällä hetkellä APA 7th).

Esimerkkejä

Lähdeviitteet:

Inha, J. (2004). Elämä ja oikeus – K. J. Ståhlberg oikeusajattelijana. K. J. Ståhlbergin oikeusajattelun pääpiirteet. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja N:o 247. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys.

Quine, M. (2009). How Many People go to the Theatre? A Challenge of evidence-based Policy-making. Teoksessa M. Pyykkönen, N. Simanainen & S. Sokka (toim.), What about Cultural Policy? Interdisciplinary Perspectives on Culture and Politics (s. 251–269). Helsinki: Minerva Kustannus.

Laukkanen, A. & Rantala P. (2013). Kulttuuri, hyvinvointi ja sisäistetty raha. Kulttuurintutkimus, 30(3), 29–32.

Elektronisiin lähteisiin viittaaminen:

Kun viittaat e-lehtien artikkeleihin, käytä mahdollisuuksien mukaan DOI-merkintää URL-osoitteen sijaan. Pyri tarkkuuteen viitatessasi verkkosivustoihin; merkitse tekijä ja vuosi. Jos kirjoittajan nimeä ei ole kerrottu, merkitse sivun otsikko. Jos vuotta tai päivämäärää ei ole kerrottu, merkitse s.d. (sine dato).

Givskov, C. (2014). Institutionalization through Europenization: the Danish film policy reforms of the 1980s and 1990s. International Journal of Cultural Policy, 20 (3), 281–295. DOI: 10.1080/10286632.2013.786058 (Haettu 11. 6. 2014)

Kulttuurin hallinto ja toimijat (s.d.). Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivusto. URL: www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/kulttuurin_hallinto_ja_toimijat (Haettu 11. 6. 2014)

Sjöholm, C. (2013). Jakten på regional tillväxt. Nordisk kulturpolitisk tidskrift, 16 (2). URL: http://www.idunn.no/ts/nkt/2013/02/jakten_paa_regional_tillvxt (Haettu 11. 6. 2014)

Tietosuojaseloste

Vuosikirjan OJS-alustalle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita (tai muita henkilötietoja) käytetään vain vuosikirjan tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.