Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus simultaaniselkotulkkauksella

Kirjoittajat

• Gun-Viol Vik
• Anu Viljanmaa Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.61200/mikael.164075

Avainsanat:

selkokieli, selkomukauttaminen, selkoistaminen, selkotulkkaus, simultaaniselkotulkkaus

Abstrakti

This article reflects on the use of language simplification and Easy Language interpreting, especially in the simultaneous mode, as a form of promoting linguistic accessibility. First, we present the core concepts of Easy Language and simplification and examine their role in translation and interpreting. Then the concepts of consecutive and simultaneous interlingual and intralingual Easy Language interpreting are described, after which we reflect on interpreter ethics and the role of the interpreter in Easy Language interpreting. We review the development of simultaneous Easy Language interpreting and interpreter training in two pioneering countries, Germany and Israel and consider future possibilities for the use of and training in simultaneous Easy Language interpreting in Finland. This kind of interpreting service could provide linguistic and cognitive accessibility to a broader range of audiences in different settings.

Lähdeviitteet

ADÜ Nord, Assoziierte Dolmetscher und Übersetzer in Norddeutschland e.V 2024. Ausbildungsstätten für die Fachrichtung Übersetzen und Dolmetschen in Deutschland. Saatavissa: https://adue-nord.de/wp-content/uploads/21_Nov_2024_Ausbildungsstaetten.pdf [viitattu 27.8.2025].

ADÜ Nord, Assoziierte Dolmetscher und Übersetzer in Norddeutschland e.V. i.a. Leichte Sprache. Ausbildung zum Übersetzen und Dolmetschen in Leichte Sprache. Saatavissa: https://adue-nord.de/leichte-sprache/ [viitattu 27.8.2025].

BDÜ, Bundesverband der Dolmetscher und Übersetzer i.a. Dolmetschen in Leichte Sprache: Online-Seminar 2021. Saatavissa: https://seminare.bdue.de/4849 [viitattu 27.8.2025].

Bredel, Ursula & Christiane Maaß 2016. Leichte Sprache. Theoretische Grundlagen. Orientierung für die Praxis. Berlin: Dudenverlag.

Costiander, Maarit & Pauliina Lybeck 2022. Tulkkaus puhevammaisen henkilön osallisuuden edistämiseksi. Teoksessa: Lena Segler-Heikkilä & Gun-Viol Vik (toim.) Kun puhe tuottaa vaikeuksia. Tulkkausalan ammattilaisten ja asiakaslähtöiset apuvälineet puhevammaisen henkilön tukena. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 48–57. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-416-9

Cromnow, Maria, Christina Samuelsson, Henrik Danielsson & Charlotta Plejert 2024. Understanding Facilitator Interventions in the Swedish Service "Taltjänst". Social Interaction. Video-Based Studies of Human Sociality 7 (3). https://doi.org/10.7146/si.v7i3.146572

Eichmeier, Daniela 2018. Interpreting into Plain Language: Accessibility of On-site Courses for People with Cognitive Impairments. Teoksessa: Pierrette Bouillon, Silvia Rodríguez & Irene Strasly (toim.) Proceedings of the 2nd Swiss Conference on Barrier-free Communication: Accessibility in educational settings (BFC 2018). Saatavissa: https://archive-ouverte.unige.ch/unige:123512 [viitattu 27.8.2025].

Hartama-Heinonen, Ritva, Juha Leskinen & Mari Pakkala-Weckström 2023. Syysseminaarin satoa. Näkökulmia saavutettavuuteen ja sen opettamiseen. Teoksessa: Laura Ivaska, Marja Kivilehto, Maarit Koponen & Simo Määttä (toim.) MikaEL: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 16, 107–20. https://doi.org/10.61200/mikael.129203

Helovuo, Marika 2025. Hei ChatGPT! Osaatko selkomukauttaa? Tekoäly apuna vaikean viran-omaiskielen selkeyttämisessä ja selkomukaut-tamisessa. Käännöstieteen maisterintutkielma, Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202510084270

Helsingin yliopisto i.a. Klaara-verkosto. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/klaara-network/tausta-ja-tavoite [viitattu 27.8.2025].

Hirvonen, Maija & Tuija Kinnunen 2020 (toim.) Saavutettava viestintä: yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus.

Hirvonen, Maija, Tuija Kinnunen & Liisa Tiittula 2020. Viestinnän saavutettavuuden lähtökohtia. Teoksessa: Maija Hirvonen, ja Tuija Kinnunen (toim.): Saavutettava viestintä: yhteiskunnallis–ta yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus, 13–31.

Hirvonen, Maija & Anu Viljanmaa 2024. Interaction, Ad Hoc Renderings, and Shared MeaningMaking: Spontaneous and Live Audio Description as Forms of Interpreting. Teoksessa: Cheng Zhan & Riccardo Moratto (toim.): Audio Description and Interpreting Studies. Interdisciplinary Crossroads. Lontoo: Routledge, 3–27.

Hokkanen, Sari 2016. To serve and to experience: An autoethnographic study of simultaneous church interpreting. Tampere: Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0232-0

Hokkanen, Sari 2022. Simultaneous Interpreting in a Pentecostal Church: Encountering the Sacred. Teoksessa: Israel Hephzibah (toim.) The Routledge Handbook of Translation and Religion. Lontoo: Routledge, 437–450.

Inclusion asbl 2021. FALC.be. Facile à Lire et à Comprendre. Saatavissa: https://www.falc.be/wp-content/uploads/2021/11/projetfinal.pdf [viitattu 27.8.2025].

Jakobson, Roman 1959. On Linguistic Aspects of Translation. Teoksessa: Reuben Arthur Brower (toim.) On Translation. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 232–239.

Joutsia, Karoliina & Henna Sillanpää 2020. Asiakkaana puhevammainen henkilö. Teoksessa: Annaliisa Karjalainen & Kristiina Wallenius-Penttilä (toim.) Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 99–113. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Kielitoimisto i.a. Selkokieltä vai selkeää kieltä? Saatavissa: https://kielitoimistonohjepankki.fi/vk/2-kielellinen-saavutettavuus-ja-selkokieli/selkokielta-vai-selkeaa-kielta/ [viitattu 27.8.2025].

Komppa, Johanna & Leealaura Leskelä 2025. Selkokieli ja maahanmuuttajataustaisille suunnattu viranomaisviestintä. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.) Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus, 123–129.

Kontturi, Tarja 2022. Kohti selkeämpää viittomista. Miten viittomista muutetaan, kun keskustelukumppanina on vain vähän tai jollakin tapaa rajatusti suomalaista viittomakieltä osaava viittomakielinen henkilö? Maisterintutkielma, Suomalainen viittomakieli, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206013025

Koskinen, Kaisa 2025. Käyttäjäkeskeisen kääntämisen periaatteet selkokielimukauttajan tukena. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.) Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus, 172–186.

Kuusi, Päivi, Kaarina Pitkänen-Heikkilä, Ritva Hartama-Heinonen, Leealaura Leskelä, Päivi Pasanen & Juha Eskelinen 2023. Selkomukauttaminen käännösstrategioiden valossa. Havaintoja kääntäjänkoulutuksesta. Virittäjä 127:1, 90–113. https://doi.org/10.23982/vir.111955

Leskelä, Leealaura 2012. Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet. Liite. Teoksessa: Leealaura Leskelä & Camilla Lindholm. Haavoittuva keskustelu: keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, 279–298.

Leskelä, Leealaura 2019a. Selkokieli: saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.

Leskelä, Leealaura 2019b. Helppoa vai vaativampaa selkokieltä – Selkokielen mittaaminen ja vaikeustasot. Puhe ja kieli 39:4, 367–393. https://doi.org/10.23997/pk.75679

Leskelä, Leealaura 2022. SELKOPUHETTA! Puhuttu selkokieli kehitysvammaisten henki-löiden ja ammattilaisten vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8764-2

Leskelä, Leealaura 2025. Selkokieltä tarvitsevat ihmiset. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.) Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus, 83–105.

Leskelä, Leealaura & Päivi Kuusi 2025. Käännetään rautalangasta -podcast, jakso 21: Selkokieli ja kääntäjät. Toimittaja Juha Roiha. Helsinki: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Saatavissa: https://soundcloud.com/sktlry/kaannetaan-rautalangasta-podcast-21-jakso [viitattu 11.10.2025].

Leskelä, Leealaura & Camilla Lindholm 2025a. Selkokielen tutkimus yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.) Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus, 17–40.

Leskelä, Leealaura & Camilla Lindholm 2025b. Selkokieli puheessa ja vuorovaikutuksessa. Teoksessa: Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.) Tutkimusretkellä selkokieleen. Helsinki: Gaudeamus, 141–163.

Leskelä, Leealaura, Tiina Onikki-Rantajääskö & Johanna von Rutenberg 2025. Neljäs Klaara-konferenssi Riiassa suuntasi selkokielen tutkimusta eteenpäin. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/klaara-network/2025/10/07/leskela-onikki-rantajaasko-von-rutenberg-neljas-klaara-konferenssi-riiassa-suuntasi-selkokielen-tutkimusta-eteenpain/ [viitattu 15.10.2025]

Leskelä, Leealaura, Arto Mustajoki, & Aino Piehl 2022. Easy and Plain Languages as Special Cases of Linguistic Tailoring and Standard Language Varieties. Nordic Journal of Linguistics 45:2, 194–213. https://doi.org/10.1017/S0332586522000142

Leskelä, Leealaura & Eliisa Uotila 2020. Selkokieli saavutettavan viestinnän välineenä. Teoksessa: Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.) Saavutettava viestintä. Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus, 227–248.

Maaß, Christiane. 2024. Hi ChatGPT, Translate This Text into Easy Language: Is the New Easy Language Translator a Machine? VAKKI Publications 16, 9–29. https://doi.org/10.70484/vakki.145621

Määtta, Simo 2017. English as a Lingua Franca in telephone interpreting: representations and linguistic justice. The Interpreters’ Newsletter 22, 39–56. https://doi.org/10.13137/2421-714X/20737

Määttä, Simo 2020. Kielinäkemykset saavu-tettavuuden esteenä puhuttujen kielten oikeus- ja asioimistulkkauksessa. Teoksessa: Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.) Saavutettava viestintä: yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä. Helsinki: Gaudeamus, 249–269.

Otero Moreno, Conchita 2019. Community Interpreting zur Überwindung von Kommunikationsbarrieren für Personen mit Deutsch als Zweitsprache: Einsatzbereiche, Anforderungen, Professionalisierung. Teoksessa: Christiane Maaß & Isabel Rink (toim.) Handbuch Barrierefreie Kommunikation. Berliini: Frank & Timme, 403–434.

Pillière, Linda & Özlem Berk Albachten (toim.) 2024. The Routledge handbook of intralingual translation. Lontoo: Routledge.

Pöchhacker, Franz 2004. Introducing Interpreting Studies. Lontoo: Routledge.

Rubanovsky-Paz, Judith, Hilla Karas & Shira Yalon-Chamovitz 2024. Simultaneous Easy Language interpreting as a new form of simultaneous interpreting. Teoksessa: Linda Pillière & Özlem Berk Albachten (toim.) The Routledge handbook of intralingual translation. Lontoo: Routledge, 395–410.

Schulz, Rebecka, Julia Denhardt & Kirsten Czerner-Nicolas 2020. Easy Language Interpreting. Teoksessa: Silvia Hansen-Schirra & Christiane Maaß (toim.) Easy Language Research: Text and User Perspectives. Berliini: Frank & Timme, 395–410.

Seifert, Sabine 2016. Humor funktioniert ganz anders. Saatavissa: https://taz.de/Dolmetscherin-fuer-Leichte-Sprache/!5355791/ [viitattu 27.8.2025].

Seleskovitch, Danica 1978. Interpreting for International Conferences. Ranskasta kääntäneet Stephanie Dailey ja E. Norman McMillan. Washington: Pen and Booth.

Selkokeskus 2021a. Selkokielen määritelmä. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/ [viitattu 27.8.2025].

Selkokeskus 2021b. Selkokielen tarve. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-tarve/ [viitattu 27.8.2025].

Selkokeskus 2024a. Näin puhut selkokieltä. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-puhut-selkokielta/ [viitattu 27.8.2025].

Selkokeskus 2024b. Tekstien mukauttaminen selkokielelle. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/koulutukset-ja-tekstipalvelut/tekstien-mukauttaminen-selkokielelle/ [viitattu 27.8.2025].

Selkokeskus 2024c. Kannanotot. Tekoälyä ei voi käyttää selkotekstin mukauttamisessa ilman selkokielen asiantuntijaa (9.12.2024). Saatavissa: https://selkokeskus.fi/tietoa-meista/kannanotot/ [viitattu 27.8.2025].

Selkokeskus 2025a. Selkokielen tarvearvio 2025. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-tarve/ [viitattu 18.8.2025].

Selkokeskus 2025b. Selkokieli. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/ [viitattu 19.8.2025].

Selkokeskus 2025c. Selkojulkaisut. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/ [viitattu 22.8.2025].

SELSI 2024. Guidelines for Spoken Easy Language. Saatavissa: https://selsi.eu/wp-content/uploads/2024/12/SELSI-guidelines_EN.pdf [viitattu 18.8.2025].

Siltaloppi, Satu & Camilla Lindholm 2022. Suomenruotsalaiset viittomakieliset selkokielen kohderyhmänä. Teoksessa: Heli Katajamäki, Mon Enell-Nilsson, Hannele Kauppinen-Räisänen & Hanna Limatius (toim.). Responsible Communication. VAKKI Publications 14. 158–175. Saatavissa: https://vakki.net/index.php/2022/12/15/responsible-communication/ [viitattu 27.8.2025].

Șimon, Simona, Daniel Dejica, Marcela Alina Fărcașiu & Annamaria Kilyeni 2022. New trends in translation and interpreting studies: Linguistic accessibility in Romania. Open Linguistics, 8:1, 459–474. https://doi.org/10.1515/opli-2022-0217

Skaaden, Hanne 2017. Den tvåpartiska tolken. Norjasta kääntänyt Ingrid Almqvist. Nacka: Sköna konster.

SKTL 2021. Asioimistulkin ammattisäännöstö. Saatavissa: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tyokalupakki-ammattilaiselle-ja-/asioimistulkinammattisaannosto21/ [viitattu 27.8.2025].

Tieteen termipankki i.a. Saatavissa: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:teksti [viitattu 27.8.2025].

Ulmanen, Pinja & Marja Järvikangas 2021. Viittomakielen tulkkien kokemuksia maahanmuuttajille tulkkaamisesta. Opinnäytetyö, ylempi ammattikorkea-koulututkinto. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181399

Uotila, Eliisa 2020. Selko Suomessa – selkokielen kehitys ja sovelluksia. Puhe ja kieli, 39:4, 307–324. https://doi.org/10.23997/pk.74581

Uusikartano, Pinja 2024. Tekoäly selkokielen kääntäjänä: Tarkastelussa ChatGPT ja viranomaistekstit. Pro gradu -tutkielma, Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma, Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202411019789

Vik, Gun-Viol 2023. Kielellinen saavutettavuus asioimis- ja oikeustulkkauksessa. Esitelmä. XX Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Turku 13.–15.4.2023.

Vik-Tuovinen, Gun-Viol 2006. Tolkning på olika nivåer av professionalitet. Acta Wasaensia, Nr 153. Väitöskirja. Vaasa: Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:952-476-123-8

Viljanmaa, Anu 2020. Professionelle Zuhörkompetenz und Zuhörfilter beim Dialogdolmetschen. Berliini: Frank & Timme.

Viljanmaa, Anu 2021. Visuelle Vermittlung von akustischen Elementen: Das Dolmetschen von Liedern in die finnische Gebärdensprache. Teoksessa: Johan Franzon, Annjo K. Greenall, Sigmund Kvam & Anastasia Parianou (toim.): Song Translation: Lyrics in Context. Berlin: Frank & Timme, 367–396.

Viljanmaa, Anu 2024a. Asiakastyötä asioimis-tulkin välityksellä: Näkökulmia läsnäolo-tulkkauksen ja etätulkkauksen käytöstä sosiaalityössä. Tutkiva sosiaalityö 2024, 28–45. Saatavissa: http://talentia.lukusali.fi [viitattu 27.8.2025]

Viljanmaa, Anu 2024b. Wenn der Kontext selbst erarbeitet werden muss: Kontextualisierung und Monitoring beim On-Demand-Telefon-dolmetschen. Teoksessa: Sigmund Kvam, Anastasia Parianou, Jürgen F. Schopp, Kåre Solfjeld & Anu Viljanmaa (toim.) Translation im Kontext. Berlin: Frank & Timme, 341–374.

Wadensjö, Cecilia. 1998. Interpreting as interaction. Lontoo & New York: Longman.

Yle 2019. “Nyheter på lätt svenska är public service i allra högsta grad”, 2.12.2019. Saatavissa: https://svenska.yle.fi/a/7-1429863 [viitattu 20.8.2025].