Kotitaloustyön poliittinen talous ja moninaisen eriarvoisuuden muodot
DOI:
https://doi.org/10.51810/pt.112485Avainsanat:
kotitaloustyö, eriarvoisuus, maahanmuutto, työmarkkinat, työolotAbstrakti
Tämä artikkeli analysoi kotitaloustyötä ja siihen kytkeytyvää eriarvoisuutta Suomessa. Kansainvälisesti tarkasteltuna kotitaloustyö eli kodeissa tapahtuva palkattu siivous- ja hoivatyö on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, joka työllistää miljoonia ihmisiä Euroopassa. Silti työ jää usein näkymättömäksi. Uusliberaalin talouskurin nimissä julkisen sektorin osuutta ja vastuuta hoivasta on pyritty vähentämään niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässä, minkä johdosta hoiva siirtyy instituutioista enenevässä määrin koteihin. Hoivan ja siivoustyön siirtyminen koteihin synnyttää globaaleja liikkuvuuksia kotitaloustyön perässä. Artikkeli tarkastelee kotitaloustyötä tekevien työntekijöiden asemaa Suomessa. Se tutkii, minkälaisena kotitaloustyö näyttäytyy Suomessa kansainvälisesti verrattuna ja millaisia moninaisen eriarvoisuuden muotoja kotitaloustyöhön liittyy. Artikkeli taustoittaa kotitaloustyön ilmiötä kansallisilla tilastoilla kotitaloustyötä tekevistä henkilöistä ja heitä palkkaavista kotitalouksista. Empiirinen aineisto koostuu kotitaloustyötä palkkaavien työnantajien ja kotitaloustyötä tekevien ulkomaalaisten työntekijöiden haastatteluista. Artikkeli osoittaa, että kotitaloustyöhön liittyvä eriarvoisuus juontuu työntekijöiden oikeudellisesta asemasta, kotitaloustyön statuksesta ja luonteesta sekä työsuhteen muodosta.
Lähdeviitteet
Alastalo, Marja, Homanen, Riikka Mari Petronella, Kynsilehto, Anitta ja Rantanen, Pekka. 2016. Maistraatin tiskiltä tilastoksi. Ulkomaalaisten rekisteröinnin ja tilastoinnin käytännöt Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
Anderson, Bridget. 2000. Doing the dirty work? The global politics of domestic labour. Lontoo: Zed Books.
Anving, Terese ja Eldén, Sara. 2016. Precarious care labor: contradictory work regulations and practices for au pairs in Sweden. Nordic Journal of Working Life Studies, 6:4, 29–48. https://doi.org/10.19154/njwls.v6i4.5611
Bakker, Isabella ja Gill, Stephen (toim.). 2003. Power, production and social reproduction. Human in/security in the global political economy. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Bettio, Francesca, Simonazzi, Annamaria ja Villa, Paola. 2006. Change in care regimes and female migration: the “care drain” in the Mediterranean. Journal of European Social Policy, 16:3, 271–285. https://doi.org/10.1177/0958928706065598
Bhattacharyya, Gargi. 2018. Rethinking racial capitalism: Questions of reproduction and survival. Lontoo: Rowman & Littlefield.
Boris, Eileen ja Fish, Jennifer. 2014. "Slaves no more": making global labor standards for domestic workers. Feminist Studies, 40:2, 411–443.
Cancedda, Alessandra. 2001. Employment in household services. Dublin: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions.
Carbonnier, Clément ja Morel, Nathalie (toim.). 2015. The political economy of household services. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Cox, Rosie. 2015. Conclusion: When is a worker not a worker? Tackling the contradictions of au pairing. Teoksessa Rosie Cox (toim.), Au pairs' lives in global context: Sisters or servants? Lontoo: Palgrave Macmillan, 235–249.
Cox, Rosie ja Busch, Nicky. 2018. As an equal? Au pairing in the 21st century. Lontoo: Zed Books.
Creţan, Remus ja Light, Duncan. 2020. COVID-19 in Romania: transnational labour, geopolitics, and the Roma ‘outsiders’. Eurasian Geography and Economics, 61:4–5, 559–572. https://doi.org/10.1080/15387216.2020.1780929
Elomäki, Anna ja Ylöstalo, Hanna. 2021. Feministisempää poliittisen talouden tutkimusta. Poliittinen talous, 8:1, 87–99. https://doi.org/10.51810/pt.101636
Estévez-Abe, Margarita ja Hobson, Barbara. 2015. Outsourcing domestic (care) work: the politics, policies, and political economy. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society, 22:2, 133–146. https://doi.org/10.1093/sp/jxv011
Eurofound. 2013. More and better jobs in home-care services. Luxembourg: Publications Office of the European Union.
European Commission. 1999. Reconciliation of work and family life for men and women and the quality of care services. Report on existing research in the European Union. Luxemburg: Office for Official Publications of the European Communities.
Farvaque, Nicolas. 2015. Thematic review on personal household services. European Commission. ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=14435&langId=en [Luettu 20.5.2022]
Finch, Janet. 1989. Family obligations and social change. Cambridge: Polity Press.
Glenn, Evelyn Nakano. 1992. From servitude to service work: Historical continuities in the racial division of paid reproductive labor. Signs: Journal of Women in Culture and Society, 18:1, 1–43. https://doi.org/10.1086/494777
Gullikstad, Berit, Kristensen, Guro Korsnes ja Ringrose, Priscilla (toim.). 2016. Paid migrant domestic labour in a changing Europe. Questions of gender equality and citizenship. Lontoo: Palgrave Macmillan.
Hautala, Matti. 2020. Ulkomaalaisten alipalkkaus harmaan talouden ilmiönä Suomessa - oikeustapausanalyysi. Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö. https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2020_05-ulkomaalaisten-alipalkkaus-harmaan-talouden-ilmi%C3%B6n%C3%A4.pdf [Luettu 21.10.2021]
Hellgren Zenia. 2015. Markets, regimes, and the role of stakeholders: explaining precariousness of migrant domestic/care workers in different institutional frameworks. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society, 22:2, 220–41. https://doi.org/10.1093/sp/jxv010
Himanen, Markus ja Könönen, Jukka. 2010. Pako ja pakko – turvapaikanhakijoiden kokemuksia prekaarista työstä. Teoksessa Sirpa Wrede ja Camilla Nordberg (toim.), Vieraita työssä. Helsinki: Gaudeamus, 45–71.
Hobden, Claire. 2015. Domestic workers organize – but can they bargain? Mapping collective bargaining and other forms of negotiation in the domestic work sector. International Labour Organization. https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_protect/@protrav/@travail/documents/publication/wcms_345704.pdf [Luettu 18.11.2021]
Hondagneu-Sotelo, Pierrette. 2007. Domestica. Immigrant workers cleaning and caring in the shadows of affluence. Berkeley: University of California Press.
Hoppania, Hanna-Kaisa, Karsio, Olli, Näre, Lena, Olakivi, Antero, Sointu, Liina, Vaittinen, Tiina ja Zechner, Minna. 2016. Hoivan arvoiset — Vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.
ILO (International Labour Organization). 2013. Domestic workers across the world: Global and regional statistics and the extent of legal protection. Geneve: International Labour Office. https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_173363.pdf [Luettu 20.5.2022]
ILO. 2015. ILO global estimates of migrant workers and migrant domestic workers: results and methodology. Geneve: International Labour Office. https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---dgreports/---dcomm/documents/publication/wcms_436343.pdf [Luettu 20.5.2022]
INE (Instituto Nacional de Estadística). 2022. Employed persons by sex and branch of activity. Absolute values and percentages with respect to the total of each sex. https://www.ine.es/dyngs/INEbase/en/operacion.htm?c=Estadistica_C&cid=1254736176918&menu=ultiDatos&idp=1254735976595 [Luettu 29.3.2022]
INPS (Istituto Nazionale Previdenza Sociale). 2021. Statistiche in breve. https://www.inps.it/osservatoristatistici/api/getAllegato/?idAllegato=1013 [Luettu 5.11.2021]
Isaksen, Lise Widding (toim.). 2010. Global care work: gender and migration in Nordic societies. Lund: Nordic Academic Press.
Isaksen, Lise Widding ja Näre, Lena. 2019. Local loops and micro-mobilities of care: Rethinking care in egalitarian contexts. Journal of European Social Policy, 29:5, 593–599. https://doi.org/10.1177%2F0958928719879669
JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto). 2021. Yksityisten alojen työehtosopimukset. https://www.jhl.fi/tyoelama/tyoehtosopimukset/yksityisten-alojen-sopimukset/ [Luettu 26.11.2021]
Jokela, Merita. 2017. The role of domestic employment policies in shaping precarious work. Social Policy & Administration, 51:2, 286–307. https://doi.org/10.1111/spol.12288
Jokela, Merita. 2019. Patterns of precarious employment in a female-dominated sector in five welfare states—the case of paid domestic labor sector. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society, 26:1, 30–58. https://doi.org/10.1093/sp/jxy016
Julkunen, Raija. 2006. Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu. Helsinki: Stakes. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901232764 [Luettu 20.5.2022]
Karsio, Olli, Näre, Lena, Olakivi, Antero, Sointu, Liina ja Zechner, Minna. 2020. Vanhuus, vaiva ja tasa-arvo. Teoksessa Johanna Kantola, Hanna Ylöstalo ja Paula Koskinen Sandberg (toim.), Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutos. Helsinki: Gaudeamus, 227–242.
Kehusmaa, Sari, Alastalo, Hanna, Hammar, Teija, Luoma, Minna-Liisa. 2018. Kolmasosa vanhuspalvelujen henkilöstöstä työskentelee kotihoidossa – asiakkaista kotihoidossa on yli puolet. Tutkimuksesta tiiviisti 39. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kela. 2021. Ulkomailta Suomeen. https://www.kela.fi/sosiaaliturvaan-kuuluminen-ulkomailta-suomeen [Luettu 26.11.2021]
Kofman, Eleonore ja Raghuram, Parvati. 2015. Gendered migrations and global social reproduction. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Kotitaloustyöntekijöitä koskeva yleissopimus 22/2015. 2011. Kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskeva yleissopimus. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2015/20150022/20150022_2 [Luettu 20.5.2022]
Krivonos, Daria. 2015. (Im)mobile lives. Young Russian women’s narratives of work and citizenship insecurities in Finland. Sosiologia, 52:4, 350–363. http://hdl.handle.net/10138/299889
Könönen, Jukka. 2015. Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Könönen, Jukka. 2019. Becoming a ‘labour migrant’: immigration regulations as a frame of reference for migrant employment. Work, Employment and Society, 33:5, 777–793. https://doi.org/10.1177%2F0950017019835133
Könönen, Jukka ja Himanen, Markus. 2019. Maahanmuuton sääntelyn ja etnisen syrjinnän yhteydet maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö, 54–65.
Leavy, Patricia ja Harris, Anne. 2019. Contemporary feminist research from theory to practice. New York: Guilford Publications.
LeBaron, Genevieve. 2010. The political economy of the household: neoliberal restructuring, enclosures, and daily life. Review of international political economy, 17:5, 889–912. https://doi.org/10.1080/09692290903573914
Lister, Ruth, Williams, Fiona, Anttonen, Anneli, Bussemaker, Jet, Gerhard, Ute, Heinen, Jacqueline, Johansson, Stina, Leira, Arnlaug, Siim, Birte, Tobío, Constanza ja Gavanas, Anna
(toim.). 2007. Gendering citizenship in Western Europe: New challenges for citizenship
research in a cross-national context. Bristol: Policy Press.
Lith, Pekka. 2020. Kotiin vietävien palvelujen markkinat. Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith. https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2020/03/kotiin-vietavat-palvelut_2020.pdf [Luettu 1.4.2022]
Lutz, Helma (toim.). 2008. Migration and domestic work: a European perspective on a global theme. Lontoo: Routledge.
Lutz, Helma. 2011. The new maids: Transnational women and the care economy. Lontoo: Zed Books.
Mankki, Laura. 2012. Kotitalousvähennyksen sukupuolivaikutukset. Teoksessa Hannele Harjunen ja Tuija Saresma (toim.), Sukupuoli Nyt! Purkamisia ja neuvotteluja. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 68–88.
Mankki, Laura ja Sippola, Markku. 2021. Rivijäsenestä ammattiliittoaktiiviksi: Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden osallisuus ammattiliitoissa. Teoksessa Pauli Kettunen (toim.), Työntekijän osallisuus: mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan. Helsinki: Gaudeamus, 74–98.
Marchetti, Sabrina, Cherubini, Daniela ja Garofalo Geymonat, Giulia. 2021. Global domestic workers: intersectional inequalities and struggles for rights. Bristol: Bristol University Press.
Marchetti, Sabrina ja Mesiäislehto, Merita. Tulossa. The COVID-19 crisis and migrants in the domestic and care sector in Europe: the institutional response. Teoksessa Mignon Duffy, Amy Armenia ja Kim Price-Glynn (toim.), From crisis to catastrophe: Care, COVID-19, and pathways to change. New Brunswick, NJ: Rutgers University Press.
Maury, Olivia. 2020. Punctuated temporalities: Temporal borders in student-migrants’ everyday lives. Current Sociology, 70:1, 100–117. https://doi.org/10.1177%2F0011392120936315
McDowell, Linda. 2009. Old and new European economic migrants: Whiteness and managed migration policies. Journal of Ethnic and Migration Studies, 35:1, 19–36. https://doi.org/10.1080/13691830802488988
Migri. 2021a. Maahanmuuttoviraston tilastopalvelu. tilastot.migri.fi [Luettu 26.11.2021]
Migri. 2021b. Toimeentuloedellytys työn perusteella lupaa hakeville. https://migri.fi/toimeentuloedellytys [Luettu 12.11.2021]
Migri. 2021c. Au pairin oleskelulupahakemus. https://migri.fi/au-pair/fi [Luettu 21.6.2022]
Milkman, Ruth, Reese, Ellen ja Roth, Benita. 1998. The macrosociology of paid domestic labor. Work and Occupations, 25:4, 483–510. https://doi.org/10.1177/0730888498025004004
Näre, Lena. 2009. Managing households, making homes – a moral economy of migrant domestic and care work in Naples. University of Sussex.
Näre, Lena. 2012. Hoivatyön glokaaleilla markkinoilla: Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen jälkikolonialistisena käytäntönä. Sosiologia, 49:3, 206–221.
Näre, Lena. 2013. Ideal workers and suspects: Employers’ politics of difference in the migrant division of care labour in Finland. Nordic Journal of Migration Research, 3:2, 72–81. http://doi.org/10.2478/v10202-012-0017-5
Näre, Lena. 2016. Neoliberal citizenship and domestic service in Finland: A return to a servant society? Teoksessa Berit Gullikstad, Guro Korsnes Kristensen ja Priscilla Ringrose. Paid domestic labour in a changing Europe: Questions of gender equality and citizenship. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 31–55.
Näre, Lena ja Wide, Elisabeth. 2019. Local loops of care in the metropolitan region of Helsinki: A time-economy perspective. Journal of European Social Policy, 29:5, 600–613. https://doi.org/10.1177%2F0958928719867788
Näre, Lena ja Wide, Elisabeth. 2020. Vulnerable workers made more vulnerable. Migrant domestic and care workers in pandemic times. Friedrich-Eberhard-Stiftung. https://www.fes.de/themenportal-gender-jugend-senioren/gender-matters/gender-blog/beitrag-lesen/vulnerable-workers-made-more-vulnerable [Luettu 20.5.2022]
Näre, Lena ja Wide, Elisabeth. 2022. Social reproductive struggles of Filipino migrants in Finland. Teoksessa Lena Näre ja Lise Widding Isaksen (toim.), Care loops and mobilities in Nordic, Central, and Eastern European welfare states. Cham: Palgrave Macmillan, 175–198.
Parreñas Salazar, Rhacel. 2000. Migrant Filipina domestic workers and the international division of reproductive labor. Gender and Society, 14:4, 560–80. https://doi.org/10.1177/089124300014004005
Pellander, Saara. 2016. Gatekeepers of the family: Regulating family migration to Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Prügl 2011, Elisabeth. 2011. Feminist international relations. Politics & Gender, 7:1, 111–117. https://doi.org/10.1017/S1743923X10000619
Ray, Raka, ja Qayum, Seemin. 2009. Cultures of servitude: Modernity, domesticity, and class in India. Stanford, CA: Stanford University Press.
Rigo, Enrica. 2007/2009. Rajojen Eurooppa. Kääntänyt Antti Paakari, Taina Rajanti, Miika Saukkonen ja Eetu Viren. Helsinki: Like.
Ruxandra, Paul. 2020. Europe’s essential workers: Migration and pandemic politics in Central and Eastern Europe during COVID‐19. European Policy Analysis, 6: 2, 238–263. https://doi.org/10.1002%2Fepa2.1105
Shire, Karen. 2015. Family supports and insecure work: The politics of household service employment in conservative welfare regimes. Social Politics: International Studies in Gender, State & Society, 22: 2, 193–219. https://doi.org/10.1093/sp/jxv005
Shutes, Isabel ja Chiatti, Carlos. 2012. Migrant labour and the marketisation of care for older people: The employment of migrant care workers by families and service providers. Journal of
European Social Policy, 22:4, 392–405. https://doi.org/10.1177/0958928712449773
Stubberud, Elisabeth. 2015. ‘It’s not much’: Affective (boundary) work in the au pair scheme. Teoksessa Rosie Cox (toim.), Au pairs' lives in global context: Sisters or servants? Lontoo: Palgrave Macmillan, 121–135.
Terho, Hanna. 2015. Työntekijä vai perheenjäsen? Tutkimus au paireista Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506261889 [Luettu 29.3.2022]
Tilastokeskus. 2019. Työssäkäyntitilasto. Tilastopyyntö 20.5.2022.
Tilastokeskus. 2022. Toimipaikkalaskuri. Kunnittainen toimipaikkalaskuri. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Toimipaikkalaskuri/Toimipaikkalaskuri__Toimipaikkalaskuri/tmp_lkm_kunta.px/table/tableViewLayout1/ [Luettu 26.11.2021]
T-Media. 2017. Työtutkimus 2017. https://t-media.fi/wp-content/uploads/2017/04/Ty%C3%B6tutkimus_2017_suuri_yleis%C3%B6_raportti.pdf [Luettu 28.6.2022]
Tronto, Joan. 1998. An ethic of care. Generations: Journal of the American Society on Aging, 22:3, 15–20.
Tronto, Joan. 2017. There is an alternative: homines curans and the limits of neoliberalism. International Journal of Care and Caring, 1:1, 27–43. https://doi.org/10.1332/239788217X14866281687583
Työsuojeluhallinto. 2022. Kodeissa työskentelevien ulkomaalaisten työaika-asioissa vakavia puutteita. Tiedote, 7.3.2022. https://www.tyosuojelu.fi/-/kodeissa-tyoskentelevien-ulkomaalaisten-tyoaika-asioissa-vakavia-puutteita [Luettu 20.5.2022]
Vaittinen, Tiina ja Näre, Lena. 2014. Ihmisoikeusnäkökulma työperusteiseen muuttoon: Filippiiniläiset hoitajat ja siivoojat Suomessa. Teoksessa Eija Niskanen (toim.), Ihmisoikeudet Aasiassa. Helsinki: Into Kustannus, 120–144.
Verohallinto. 2021. Ulkomailta Suomeen tulevan au pair-työntekijän kotitaloudelta saama taskuraha on veronalaista tuloa. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ulkomailta_suomeen/ulkomailta_suomeen_tuleva_au_pai/ [Luettu 26.11.2021]
Verohallinto. 2022. Kotitalousvähennys. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/ [Luettu 20.5.2022]
Wide, Elisabeth. Tulossa. Classed migrant care and domestic work in the interconnected regimes of employment and migration. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Williams, Fiona. 2012. Converging variations in migrant care work in Europe. Journal of European Social Policy, 22:4, 363–376. https://doi.org/10.1177/0958928712449771
Williams, Fiona, ja Gavanas, Anna. 2008. The intersection of childcare regimes and migration regimes: A three-country study. Teoksessa Helma Lutz (toim.) Migration and domestic work: A European perspective on a global theme. Surrey: Ashgate, 13–28.
Zechner, Minna. 2007. Care of older persons in transnational settings. Journal of Aging Studies, 22:1, 32–44. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2007.02.002
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2022 Merita Mesiäislehto, Lena Näre, Elisabeth Wide
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.