TOIMITUSPROSESSI JA VERTAISARVIOINTI

Lehdessä julkaistavat alkuperäisartikkelit arvioidaan anonyymisti vähintään kahden ulkopuolisen arvioijan toimesta. Arviointiin lähettämisen edellytyksenä on, että artikkeli soveltuu lehden tarkoitukseen ja että artikkeli täyttää käsikirjoituksen tekniset vaatimukset. Yksityiskohtaisen kirjallisen palautteen lisäksi arvioitsijat määrittelevät käsikirjoituksen julkaisuvalmiuden neliportaisella asteikolla. Päätoimittajat tekevät artikkelikäsikirjoituksista julkaisupäätöksen asiantuntijalausuntojen perusteella. Mikäli käsikirjoitukseen edellytetään merkittäviä muutoksia ennen julkaisua, saatetaan käsikirjoitus lähettää uudelleen asiantuntijoiden arvioitavaksi. 

Päätoimittajat päättävät lehteen lähetettyjen katsausartikkelien, keskustelunavausten, kirja-arvioiden ja lektioiden julkaisemisesta. Päätoimittajat tarkastavat tekstien sopivuuden lehden tarkoitukseen ja teknisten vaatimusten täyttymisen ja tekevät tarvittaessa muutosehdotuksia.

KÄSIKIRJOITUKSEN MUOTOILU

Anynymisointi. Lähetettävät käsikirjoitukset tulee anonymisoida. Kaikki viittaukset, joista kirjoittaja on tunnistettavissa, tulee poistaa sekä tekstistä että tiedoston ominaisuuksista. Lopullinen, ei-anonymisoitu versio toimitetaan lehteen lopullisen julkaisupäätöksen jälkeen.

Abstrakti. Alkuperäisartikkeleihin liitetään käsikirjoituksien lähettämisen yhteydessä enintään 200 sanan pituinen tiivistelmä sekä suomeksi että englanniksi (jälkimmäisen yhteydessä on mainittava myös artikkelin otsikko englanniksi). Katsausartikkeleihin ja keskustelunavauksiin sisällytetään enintään 200 sanan mittainen suomenkielinen tiivistelmä ja haluttaessa lisäksi myös englanninkielinen tiivistelmä.

Kirjoittajatiedot. Kirjoittajatiedot ilmoitetaan OJS-järjestelmään rekisteröityessä mahdollisimman täydelisenä (vähintään nimi, oppiarvo tai tehtävä, toimipaikka sekä sähköpostiosoite). Tiedot annetaan lähetyksen alkuvaiheessa vain OJS-järjestelmässä, eikä niitä tule sisällyttää anonymisoituun käsikirjoitukseen. Lopulliseen, jo julkaistavaksi hyväksyttyyn käsikirjoitukseen sisällytetään otsikon jälkeen kirjoittajatiedot seuraavassa järjestyksessä: kirjoittajan nimi, oppiarvo, tehtävä, toimipaikka ja sähköpostiosoite. 

Muotoilu. Käsikirjoitus tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja. Käsikirjoituksen riviväli tulee olla kauttaaltaan 1,5, fontti Times New Roman 12 pt ja tekstin tasaus molempiin reunoihin. Tekstin kursivointia voi käyttää korostamaan vieraskielisiä sanoja tai muita ilmauksia, mutta niiden käytössä tulee huomioida, etteivät ne tule näkyviin artikkelin html-versiossa (vaan vasta taitetussa pdf-versiossa). Osioiden otsikot tulee lihavoida.

Avainsanat. Käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä määritellään sen 2-5 keskeintä avainsanaa. Avainsanojen määrittelyssä voi käyttää hyväksi YSO-luokituksia.

Lähteet. Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (Eskelinen ja Sorsa 2011, 205–208). Mikäli viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet merkitään aakkosjärjestyksessä ja erotetaan toisistaan puolipisteillä (Kolehmainen ja Mäkinen 2009; Venäläinen 2013). Mikäli lähteenä mainitaan teos, jonka tekijöinä on useampi kuin kaksi henkilöä, merkitään aakkosjärjestyksessä ensimmäisen nimi ja ym. -lisäys (Bruun ym. 2009, 123). Mikäli saman lähteeseen viitataan useamman kerran peräkkäin samassa kappaleessa, käytetään lyhennettä edellä mainitusta tutkimuksesta ja sivunumeroa (emt., 124). Internet-lähteissä ensimmäiseksi mainitaan kirjoittajan nimi ja vuosiluku (Ahokas ja Holappa 2010). Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan sivuston ylläpitäjä ja vuosiluku (Valtiovarainministeriö 2010). Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan dokumentin nimi ja vuosiluku.

Lähdeluettelo sekä liitetään käsikirjoituksen loppuun otsikolla LÄHTEET että listataan erikseen lähetysjärjestelmässä. Luettelo laaditaan tekijän (myös teoksen toimittaja) sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Mikäli lähdeluettelossa on useampia saman kirjoittajan/julkaisijan samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, merkitään julkaisuvuoden perään julkaisuja erottamaan kirjain (1990a, 1990b). Lähdeluettelossa ei käytetä erillisiä muotoiluasetuksia vaan lähteet kirjoitetaan sellaisinaan luetteloksi, jossa jokaisen lähteen välissä on yksi tyhjä rivi. Englanninkielisissä lähteissä otsikot kirjoitetaan ensimmäistä kirjainta lukuun ottamatta pienellä (pl. erisnimet).

Painetuista lähteistä ilmoitetaan (tässä järjestyksessä) kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi, otsikko kokonaisuudessaan, kustantajan sijaintipaikkakunta ja kustantaja. Artikkeleista ja laitossarjojen julkaisuista merkitään edellisen lisäksi otsikon jälkeen lehden tai laitossarjan nimi ja numero, lehden vuosikerta ja numero sekä sivunumerot. Mikäli lähde on saatavilla sähköisesti internetissä, merkitään lähteeseen myös lähteen osoite. Lähteet merkitään lähdeluetteloon oheisten esimerkkien mukaisesti:

Eskelinen, Teppo ja Sorsa, Ville-Pekka. 2011. Hyvä talous. Helsinki: Like.

 

Bruun, Otto, Eskelinen, Teppo, Kauppinen, Ilkka ja Kuusela, Hanna. 2009. Immateriaalitalous: kapitalismin uusin muoto. Helsinki: Gaudeamus.

Eskelinen, Teppo ja Heikkilä, Suvi (toim.). 2013. Talous ja arvo. Helsinki: SoPhi.

Venäläinen, Juhana. 2013. Maanisesti lamaantuen: Georg Simmel ja affektiivinen kapitalismi. Teoksessa Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä (toim.), Talous ja arvo. Helsinki: SoPhi, 92-114.

Kolehmainen, Marjo ja Mäkinen, Katariina. 2009. Tyylihomot ja talous: seksuaalisuus, kuluttaminen ja luokka tositelevisiossa. Kulttuurintutkimus, 26:2–3, 47–60.

Internet-lähteistä ilmoitetaan vähintään (a) kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä. Kirjoittajan nimen puuttuessa mainitaan (b) sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä. Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, mainitaan ainoastaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite sekä vierailupäivämäärä.

Ahokas, Jussi ja Holappa, Lauri. 2010. Keskuspankkirahoitus ja inflaatio. http://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/23/keskuspankkirahoitus-ja-inflaatio/ [Luettu 11.8.2013]

Valtiovarainministeriö. 2010. Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle -raportti: Kestävyysvajeesta eroon etupainotteisesti. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20101210Julkis/name.jsp [Luettu 14.11.2013]

 

Loppuviitteet. Lehti kehottaa välttämään viitteitä. Mikäli viitteiden käyttö on välttämätöntä, tulee viitteet pitää määrältään mahdollisimman vähäisinä. Lehdessä käytetään loppuviitteitä. Alaviitteet eivät ole sallittuja. Loppuviite merkitään tekstiin hakasulkeilla ja numerolla [1]. Loppuviitteet numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstin loppuun ennen lähdeluetteloa ilman tekstinkäsittelyohjelman muotoiluja. Ennen viitteitä tulee otsikko VIITTEET ja viitteet merkitään hakasulkeissa numeroituina.

 

[1] Esimerkki loppuviitteen merkintätavasta.

 

Kuviot ja taulukot tulee sisällyttää käsikirjoitukseen mutta toimittaa myös erillisinä tiedostoina OJS-järjestelmän kautta. Otsikot sijoitetaan kuvioissa niiden alapuolelle sekä taulukoissa niiden ylä- tai alapuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä kuviot ja taulukot sisällytetään käsikirjoitustiedostoon oikeille paikoilleen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, osoitetaan käsikirjoituksessa mahdollisimman selkeästi kunkin kuvion ja taulukon paikka (esim. ”TAULUKKO 1 TÄHÄN” keskitettynä, kaksi tyhjää riviä ennen ko. tekstiä ja sen jälkeen).

Korjaukset. Toimitus palauttaa korjattavaksi käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu edellä esitettyjä ohjeita. Poliittinen talous -lehti ei vastaa pyytämättä lähetettyjen käsikirjoitusten, kuvien tai muun materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Päätoimittajat antavat tarvittaessa lisätietoa aiheesta.