Työ talouskasvun jälkeen
työn kuvaukset post-growth- ja degrowth-ajattelua hyödyntävissä tutkimuksissa
DOI:
https://doi.org/10.51810/pt.128727Avainsanat:
post-growth, degrowth, työ, työn merkitys, työn tulevaisuus, talouskasvuAbstrakti
Katsausartikkelin aiheena on työ talouskasvua tavoittelemattomassa yhteiskunnassa, ja siinä selvitetään, kuinka työtä kuvataan aiemmissa talouskasvuun kriittisesti suhtautuvissa post-growth- ja degrowth-ajattelua hyödyntävissä tutkimuksissa. Tutkimusmenetelmä on integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu neljästätoista työtä käsittelevästä sekä post-growth- tai degrowth-ajattelua hyödyntävästä vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta, jotka on julkaistu vuosina 2018–2021. Tulosten perusteella aiemmasta tutkimuksesta voidaan hahmottaa kolmenlaisia työn kuvauksia. Kuvaukset keskittyvät työn piirteisiin ja merkityksiin talouskasvua tavoittelemattomassa yhteiskunnassa sekä seikkoihin, joiden tulisi muuttua työelämän rakenteissa ja arvoissa, jotta talouskasvun tavoittelusta luopuminen olisi mahdollista. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että post-growth- ja degrowth-ajattelua hyödyntävissä tutkimuksissa luodaan positiivista kuvaa työelämän kehitysmahdollisuuksista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Talouskasvua tavoittelemattoman yhteiskunnan työtä kuvataan merkitykselliseksi ja hyvinvointia lisääväksi, mutta samanaikaisesti myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Post-growth- ja degrowth-tutkimuksessa ilmeneviä työnkuvauksia voidaan näin ollen pitää eräänlaisina työn utopioina eli kuvauksina paremmasta mahdollisesta työelämästä. Tämä on merkittävää, sillä yhteiskunnallisten utopioiden kuvittelun on esitetty hiipuneen.
Lähdeviitteet
Aho, Simo. 1988. Palkkatyö yhteiskunnallisen järjestyksen perustana. Jyväskylä: Gummerus.
Banerjee, Subhabrata Bobby, Jermier, John M., Peredo, Ana Maria, Perey, Robert ja Reichel, André. 2021. Theoretical perspectives on organizations and organizing in a post-growth era. Organization, 28:3, 337–357. https://doi.org/10.1177/1350508420973629
Cartwright, Susan ja Holmes, Nicola. 2006. The meaning of work: the challenge of regaining employee engagement and reducing cynicism. Human Resource Management Review, 16:2, 199–208. https://doi.org/10.1016/j.hrmr.2006.03.012
Cassiers, Isabelle ja Maréchal, Kevin. 2018. The economy in a post-growth era: What project and what philosophy? Teoksessa Isabelle Cassiers, Kevin Maréchal ja Dominique Méda (toim.), Post-growth economics and society: exploring the paths of a social and ecological transition. New York: Routledge, 1–12.
Eurofound. 2017. In-work poverty in the EU, Publications Office of the European Union, Luxembourg. http://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1725en.pdf [Luettu 31.3.2023]
Fink, Arlene. 2005. Conducting research literature reviews: from the Internet to the paper. Thousand Oaks: Sage Publications.
Graeber, David. 2018. Bullshit jobs. New York: Simon & Schuster.
Harding, Nancy. 2013. On being at work: The social construction of the employee. New York: Routledge.
Hassard, Juliet, Teoh, Kevin R.H., Visockaite, Gintare, Dewe, Philip ja Cox, Tom. 2018. The cost of work-related stress to society: a systematic review. Journal of Occupational Health Psychology, 23:1, 1–17. https://doi.org/10.1037/ocp0000069
Heponiemi, Tarja, Wahlström, Mikael, Elovainio, Marko, Sinervo, Timo, Aalto, Anna-Mari ja Keskimäki, Ilmo. 2008. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, no. 14/2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Jahoda, Marie. 1982. Employment and unemployment: a social-psychological analysis. Cambridge: Cambridge.
Jakonen, Mikko. 2018. Työn muutoksen suuret linjat. Teoksessa Jouko Kajanoja (toim.), Työllisyyskysymys. Helsinki: Into Kustannus, 345–384.
Jakonen, Mikko. 2021. Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä. Kalevi Sorsa -säätiö. https://sorsafoundation.fi/tyoelaman-prekarisaatio-tuo-mukanaan-lisaa-tyossakayvien-koyhyytta/ [Luettu 26.4.2023]
Julkunen, Raija. 2008. Uuden työn paradoksit: keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Tampere: Vastapaino.
Johnsen, Christian, Nelund, Mette, Olaison, Lena ja Meier Sørensen, Bent. 2017. Organizing for the post-growth economy. Ephemera: theory and politics in organization, 17:1, 1–21.
Johnson, Monica Kirkpatrick, Sage, Rayna ja Mortimer, Jeylan. 2012. Work values, early career difficulties, and the U.S. economic recession. Social Psychology Quarterly, 75:3, 242–267. https://doi.org/10.1177/0190272512451754
Kaaronen, Roope ja Pulkka, Anna. 2022. Ilmastolakoista ilmastovaaleihin – ympäristökansalaisuuden uudet muodot. Teoksessa Senja Laakso ja Riikka Aro (toim.), Planeetan kokoinen arki – Askelia kestävämpään politiikkaan. Helsinki: Gaudeamus, 195–214.
Karvonen, Sakari. 2008. Hyvinvointi työikäisten kokemana. Teoksessa Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura ja Matti Heikkilä (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Stakes, 96–114.
Kinnunen, Ulla. 2019. Työstressi ja siitä palautuminen – Katsaus alan tutkimuksen kehitykseen. Teoksessa Tuula Heiskanen, Sirpa Syvänen ja Tapio Rissanen (toim.), Mihin työelämä on menossa? Tampere: Tampere University Press, 217–244.
Koistinen, Pertti. 1999. Työpolitiikan perusteet. Porvoo: WSOY.
Kossek, Ellen Ernst ja Kyung-Hee, Lee. 2017. Work-family conflict and work-life conflict. Oxford Research Encyclopedia of Business and Management. https://doi.org/10.1093/acrefore/9780190224851.013.52
Latouche, Serge. 2010. Degrowth. Journal of cleaner production, 18:6, 519–522. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2010.02.003
Levitas, Ruth. 2010. The concept of Utopia. Oxford: Peter Lang.
Morse, Nancy C. ja Weiss, Robert S. 1955. The function and meaning of work and the job. American Sociological Review, 20:2, 191–198. https://doi.org/10.2307/2088325
Mänttäri-van der Kuip, Maija. 2016. Moral distress among social workers – the role of insufficient resources. International Journal of Social Welfare, 25:1, 86–97. https://doi.org/10.1111/ijsw.12163
Pyöriä, Pasi. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
Rauhala, Pirkko-Liisa. 2019. Marie Jahoda modernin sosiaalitutkimuksen uranuurtajana. Janus, 27:1, 102–104.
Rintamäki, Katri. 2016. Työ arjessa: työn kokemus suomalaisten arkielämässä. Turku: Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6572-4
Salminen, Ari. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf [Luettu 29.10.2021]
Smith, Thomas S.J., Baranowski, Maurius ja Schmid, Benedikt. 2021. Intentional degrowth and its unintended consequences: Uneven journeys towards post-growth transformations. Ecological Economics, 190: 107215. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2021.107215
Tammelin, Mia ja Mustosmäki, Armi. 2017. Työn ja perheen yhteensovittaminen. Teoksessa Pasi Pyöriä (toim.), Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus, 113–129.
Tilastokeskus. 2021. Työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni marraskuussa. https://www.stat.fi/til/tyti/2021/11/tyti_2021_11_2021-12-21_tie_001_fi.html [Luettu 16.12. 2021]
Wainwright, David ja Calnan, Michael. 2002. Work stress: the making of a modern epidemic. Maidenhead: Open University Press.
Lisätiedostot
Julkaistu
Viittaaminen
Numero
Osasto
Lisenssi
Copyright (c) 2023 Maiju Laine, Henna Isoniemi, Mia Tammelin
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.