Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittajan on huolellisesti noudatettava tässä annettuja ohjeita tekstin viimeistelyvaiheessa. Jos toimitus havaitsee puutteita käsikirjoituksen kielellisessä, tyylillisessä tai teknisessä viimeistelyssä, se voi lähettää tekstin takaisin kirjoittajalle korjauksia varten.

Käsikirjoituksen lähettäminen

Sananjalkaan tarjottavat kirjoitukset lähetetään toimitukselle OJS-järjestelmässä, johon on rekisteröidyttävä kirjoittajaksi ennen tekstin lähettämistä.

Sananjalassa julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan vuosikirjan ja tekijän välinen kustannussopimus, joka pohjautuu Tiedekustantajien liiton sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen painettuna sekä verkossa julkaistavana. Verkkojulkaisu on avoimesti saatavana vuosi ilmestymisensä jälkeen. Sananjalka sallii vertaisarvioidun käsikirjoituksen rinnakkaistallentamisen.

Tekstitiedostot on lähetettävä doc-, docx- tai rtf-tiedostoina. Artikkelin pituus on 30 000–60 000 merkkiä välilyönteineen. Katsausten ja arvostelujen pituus on 10 000–30 000 merkkiä välilyönteineen. Enimmäispituuksia ei saa ylittää.

Vertaisarvioitava artikkelikäsikirjoitus on anonymisoitava, ja kirjoittaja vastaa anonymisoinnista itse. Jos artikkelissa viitataan kirjoittajan omiin tutkimuksiin, lähdeviittausten kohdalle voi kirjoittaa esimerkiksi N.N. Lähdeluettelosta poistetaan teoksen tai artikkelin tiedot.

Artikkeliin liitetään 1–2 liuskan mittainen suomenkielinen tiivistelmä. Jos artikkeli hyväksytään julkaistavaksi, on toimitettava myös 1–2 liuskan mittainen englannin-, saksan- tai ranskankielinen tiivistelmä, jonka kieliasun toimitus tarkistuttaa. Artikkelin mukana on lähetetään myös 3–5 asiasanaa sähköistä asiahakemistoa varten.

Päätoimittaja ratkaisee, otetaanko käsikirjoitus arvioitavaksi. Arviointiprosessiin edennyt käsikirjoitus annetaan kahden nimettömänä pysyvän asiantuntijan arvioitavaksi. Arvioiden perusteella päätoimittaja päättää artikkelin julkaisemisesta, sen hylkäämisestä tai muokatun käsikirjoituksen uuden arvioinnin tarpeesta. Hyväksytty artikkeli voidaan myös siirtää odottamaan julkaisemista seuraavan vuoden numerossa.

Kirja-arviot ja katsaukset voidaan käsitellä toimituksessa ja julkaista ilman erillistä vertaisarviointia. Päätoimittaja ratkaisee, missä tapauksissa vertaisarviointi on tarpeen. Katsauksena voidaan julkaista ajankohtaisia, Suomen Kielen Seuran tieteenaloihin liittyviä kirjoituksia sekä lyhyitä tieteellisiä havaintokirjoituksia.

Jotta kirjoituksella olisi mahdollisuus tulla julkaistavaksi Sananjalan seuraavassa numerossa, on artikkelikäsikirjoitus lähetettävä toimitukseen viimeistään 31.3. Seuraavaan numeroon tarjottavien katsausten ja kirja-arvioiden viimeinen jättöpäivä on 15.6.

Teksti

Kaikissa käsikirjoituksissa on oltava otsikko. Artikkeleissa tulee käyttää myös väliotsikoita, jotka numeroidaan. Kirjallisuuteen viitataan tekstiviittein, joihin merkitään sulkeisiin lähteenä käytetyn teoksen kirjoittaja, ilmestymisvuosi ja sivunumero(t), esim. (Hakulinen 1979, 456). Jos teoksella on kaksi tekijää, mainitaan viitteessä kummankin sukunimi, esim. (Hakulinen–Karlsson 1995 [1979], 393). Jos kirjoittajia on kolme tai useampia, käytetään ensimmäisen kirjoittajan sukunimeä ja lyhennettä ym., mutta ensimmäisen kerran mainittaessa kirjoitetaan viitteeseen kaikkien tekijöiden sukunimi. Kun lähdeteos mainitaan leipätekstissä ensimmäisen kerran, tulee kirjoittaa tekijän nimi kokonaan (etu- ja sukunimi). 

Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ja 2,5 cm marginaalein. Muotoilut on tehtävä tekstiin manuaalisesti, eikä tekstinkäsittelyohjelman automaattisia muotoiluja (tavutusta, kappaletyylejä, esimerkkien automaattista numerointia) saa käyttää. Kielenainekset kursivoidaan ja merkitysten selitykset sijoitetaan puolilainausmerkkeihin. Jos esimerkkejä on runsaasti, tulee ne erottaa muusta tekstistä ja numeroida manuaalisesti. Esimerkkeihin tulee viitata tekstissä ao. numerolla. Sitaatit merkitään tekstissä lainausmerkein. Pitkähköt lainaukset erotetaan muusta tekstistä käyttämällä sisennystä ja tiheämpää rivinväliä (1,0), mutta ei lainausmerkkejä. Lihavointi sallitaan harkitusti korostuskeinona. Älä käytä alleviivausta. Otsikot numeroidaan niin, ettei niihin tule loppupistettä, esim.

1 Johdanto

1.1 Tutkimuksen taustaa

Taulukot, kuviot, kartat, kuvat

Kuvien ja karttojen on oltava tiff-, jpeg- tai png-muodossa ja mieluiten 300 ppi -kokoisia. Taulukot, kuviot, kuvat ja kartat on hyvä lähettää omina tiedostoinaan. Taulukot, kuviot, kartat ja kuvat otsikoidaan ja numeroidaan, ja niiden toivottu paikka osoitetaan tekstissä.

Lähdeluettelo

Artikkelin lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Niistä lähteistä, joihin tekstissä on viitattu, mainitaan kirjoittajan nimi, teoksen tai artikkelin ilmestymisvuosi ja nimi sekä kustantaja ja kustantajan toimipaikka (tai painopaikka). Myös henkilökohtaiset tiedonannot on merkittävä lähdeluetteloon. Artikkelien sivunumerot on mainittava. Teosten, kokoomateosten ja sarjojen yms. nimet kursivoidaan. Englanninkielisten teosten ja artikkelien otsikoissa isot alkukirjaimet korvataan pienillä muissa kuin erisnimissä. Kokoomateoksen toimittajat mainitaan ennen kokomaateoksen nimeä. Kirjoittajan on tarkistettava, onko hänen käyttämillään lähteillä DOI-tunnusta. Jos lähteellä on DOI-tunnus, on se annettava lähteen yhteydessä kokonaisena URL-linkkinä ilman muita merkintöjä. Internet-julkaisussa on mainittava osoite, jossa julkaisu on saatavissa ja päivämäärä, jolloin kyseiseen julkaisuun on viitattu. DOI- ja URL-osoitteisiin ei tarvitse laittaa viittauspäivää.

Esimerkkejä:

Monografiat

Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred 1995 [1979]: Nykysuomen lauseoppia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 350. 3. painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Artikkelit kokoomateoksissa

Aikio, Ante 2012: An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. Riho Grünthal ja Petri Kallio (toim.): A linguistic map of prehistoric northern Europe, 63–118. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266. Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.

Artikkelit aikakausjulkaisuissa

Koivisto, Aino 2017: Uutta tietoa vai oivallus? Eräiden dialogipartikkeleiden tehtävistä. Virittäjä 121 (4), 473–499. Kotikielen Seura, Helsinki. https://doi.org/10.23982/vir.59297

Internet-julkaisu

Hyllested, Adam 2017: A Stratigraphy of Finnish and Saami loanwords in Germanic. Esitelmä konferenssissa Contextualizing historical lexicology, Helsinki 15–17, 2017. Saatavilla https://blogs.helsinki.fi/hist-lexicology/program/  [viitattu 3.12.2019].

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.