Tiedätkö – kysymyksestä kiteymäksi

Kirjoittajat

• Karita Suomalainen Turun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.91103

Avainsanat:

arkikeskustelu, partikkelistuminen, yksikön 2. persoona, vuorovaikutuslingvistiikka

Abstrakti

Artikkelissa tutkin tiedätkö-ilmauksiksi nimittämieni tietää-verbin yksikön 2. persoonan preesensin interrogatiivimuotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Huomion kohteena on, millaisten keskustelun toimintojen osana ja millaisissa vuorovaikutuksellisissa funktioissa tiedätkö-ilmaukset arkivuorovaikutuksessa esiintyvät. Artikkelissa kuvataan ilmausten käytön variaatiota ja tarkastellaan, onko tiedätkö-ilmauksen käyttö tietyissä yhteyksissä muuttumassa verbimuodosta partikkelistuneeksi ilmaukseksi. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesta tietokannasta Arkisynista, joka sisältää yhteensä noin 30 tuntia kahden tai monenkeskisiä kasvokkais- ja puhelinkeskusteluja. Tutkimus edustaa vuorovaikutuslingvististä tutkimussuuntausta ja hyödyntää keskustelunanalyyttistä metodia.

Artikkelissa osoitan, että arkikeskustelun kontekstissa tiedätkö-ilmausta voidaan käyttää aitona kysymyksenä, esi-ilmoituksena, liitekysymyksenä ja kiteymänä. Aidon kysymyksen esittävät tiedätkö-ilmaukset esiintyvät osana kysymys–vastaus-vierusparia, ja niiden pääasiallinen tehtävä on saada vastaanottaja tuottamaan kysyjälle jokin puuttuva tieto tai varmistus tämän olettamaan asiaintilaan. Esi-ilmoituksena käytetty tiedätkö-ilmaus valmistelee vastaanottajaa tulevan vuoron sisältöön, ja sen projisoima jälkijäsen on kuulolle asettumista osoittava partikkeli. Liitekysymyksenä tiedätkö-ilmauksen tehtävä taas on johtaa vuoronvaihtoon ja kirvoittaa vastaanottajassa sopiva jälkijäsenen siihen toimintoon, johon tiedätkö-ilmaus on liittynyt. Sekä esi-ilmoituksena että liitekysymyksenä käytetyt tiedätkö-ilmaukset ovat tiettyihin konteksteihin kuuluvia rutiinistuneita ilmauksia, joita käytetään jonkin muun vuorovaikutuksellisen toiminnon osana. Kiteytyneet tiedätkö-ilmaukset puolestaan esiintyvät aineistossani osanottajien välistä yhteisymmärrystä säätelevinä ilmauksina, jotka voivat esiintyä vuoron alussa, keskellä tai lopussa siinä esitetyn lauseen rakenteen kannalta syntaktisesti valinnaisina elementteinä.

Artikkelissa esitän, että tiedätkö-ilmauksen käytön variaatiota tarkastellessa on havaittavissa tiettyä partikkelistumiskehitystä, jossa tiedätkö-ilmausten käyttö on laajentunut aidosta kysymyksestä tietyissä tilanteissa käytettäväksi rutiininomaisiksi ilmauksiksi ja lopulta kiteymiksi, jotka muistuttavat syntaktisten ja pragmaattisten ominaisuuksiensa puolesta monilta osin partikkeleita: niitä käytetään lauseen kannalta valinnaisina, parenteettisina elementteinä, ne eivät saa täydennyksiä tai määritteitä eikä niitä käytetä niiden kirjaimellisessa merkityksessä esittämään aitoa kysymystä. Aineistossani tiedätkö-ilmauksen partikkelistumiskehitys tulee kuitenkin ymmärtää meneillään olevana jatkumona, jossa erityyppiset käytöt elävät rinnakkain.