Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

  • Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät, 21500 Piikkiö
  • Oiva Niemeläinen Luke, Luonnonvarat, 31600 Jokioinen
Avainsanat: nurmi, ammoniumsulfaatti, lanta

Abstrakti

Lannan järkevä käyttö on haaste nautakarjatilojen viljelykierrossa, koska valtaosa viljelypinta-alasta on tarkoituksenmukaista pitää monivuotisena nurmena. Lanta sopisi nurmea paremmin 1-vuotisille kasveille. Nurmilla on vaikea saada lannan liukoiselle typelle mineraalilannoitteen typpeä vastaavaa satovastetta. Niinpä nautakarjatiloilla lannankäyttö kannattaakin keskittää nurmien perustamisen yhteyteen, joka on rinnastettavissa 1-vuotisten kasvien viljelyyn. Se ei kuitenkaan riitä lannanlevitysalaksi, vaan lantaa on käytettävä myös nurmien satovuosina. Paras ajankohta levitykselle on 1. niiton jälkeen. Jotta lannan typpi tulisi hyödynnettyä, on levityksen jälkeen korjattava vähintään 2 satoa samana kasvukau-tena. Lannan fosforin huuhtoutumisen ja typen haihtumisen minimoimiseksi, se on sijoitettava.
Nurmien satovuosina voidaan käyttää lietelantaa. Lannan vuotuista käyttömäärää rajoittaa ns. nitraatti-asetuksen kokonaistyppiraja 170 kg ha-1 kalenterivuodessa. Lannasta saa silloin noin 100 kg ha-1 liukoista typpeä, joka riittää vain yhden sadon tuottamiseen. Tarvitaan siis muuta liukoista typpeä yli 100 kg ha-1 kahden muun sadon tuottamiseen. Lannanlevitys vaatii runsaasti aikaa, ja lannanlevitysurakoitsijaa saattaa joutua odottamaan. Silloin nurmen jälkikasvun käynnistyminen viivästyy ja kasvukautta menetetään. Lisäksi lannan typpi tulee nurmen käyttöön hitaasti.
Yksi mahdollisuus 1. niiton jälkeisen jälkikasvun nopeaan käynnistämiseen on mineraalilannoitteen käyttäminen 3. sadon tarvitsemaa määrää vastaavasti välittömästi jo 1. niiton jälkeen. Tämä antaisi lan-nanlevitykselle lisäaikaa, ja lannoitusta 3, sadolle ei tarvittaisi. Toinen sato saa typen osin mineraalilan-noitteesta, osin lannasta. 3. sato kasvaa pääosin lannan voimin.
Nestemäiset kierrätyslannoitteet ovat yksi vaihtoehto 1. niiton jälkeen käytettäviksi mineraalityppilannoitteiksi. Nesteravinne-hankkeessa tutkitaan 2017–2019 AMS:in käyttöä kasvinsuojeluruiskulla levitettynä välittömästi 1. niiton jälkeen ennen viivästynyttä lietelannan sijoittamista. Käyttömääriä ovat 0, 15, 30 ja 45 kg N ha-1 vastaava määrät. 1. sato korjattiin Jokioisissa 19.6.2017, ja AMS-nestelannoitukset tehtiin 22.6.2017. Liete sijoitettiin vasta 13. –14.7.2017. 2. sato korjattiin 15.8.2017. Satoa verrattiin ammoniumnitraattia sisältäneen 22.6.2017 levitetyn rakeisen NPKS-lannoitteen tuottamaan vastaavalla N-tasolla. Lisäksi verrattiin samaan aikaan levitettyjen kiteisen AMS:in ja letkulevitetyn typpiveden tuottamaa satoa rakeisen ammoniumnitraattilannoitteen tuottamaan typpitasolla 100 kg N ha-1.
Paras 2. niiton ka-sato (9690 kg ha-1) saatiin tasolla 125 kg N ha-1. Lietelantaa saaneiden käsittelyiden ka-sadot jäivät varsin vaatimattomiksi (4332–5999 kg ha-1). AMS lisäsi satoa typpimääränsä vastaavasti lietelannan kanssa tai ilman, mutta typpivesi vain noin 40 kg N ha-1 vastaavasti. Lannan typen odotetaan näkyvän 3. sadossa, jota ei erikseen lannoitettu.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
heinä 18, 2018