Keltaperuna-ankeroisen (Globodera rostochiensis) taloudelliset torjunta-mahdollisuudet viljelykiertoa hyväksikäytettäessä
Avainsanat:
kasvintuhooja, peruna, viljelykiertoAbstrakti
Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset (Globodera rostochiensis ja Globodera pallida) ovat kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain tarkoittamia vaarallisia, perunan juuristossa eläviä kasvintuhoojia. Pitkään samalla paikalla perunaa viljeltäessä ankeroisten vioittava vaikutus näkyy vuosi vuodelta laajenevina kitukasvuisina laikkuina. Ankeroiset leviävät siemenperunan ja maa-aineksen mukana. Levitessään laajalle alueelle peruna-ankeroinen aiheuttaa satotappioita ja heikentää perunantuotannon kannattavuutta. Peruna-ankeroisia voidaan torjua saastuneen pellon viljelykierrolla. Jos alueella esiintyy ankeroisia, perunaa voidaan viljellä enintään joka kolmas vuosi samalla peltolohkolla käyttäen vuoroin ankeroisen kestävää ja ankeroiselle altista lajiketta.
Tutkimuksessa rakennettiin perunantuotannon malli, jonka avulla simuloidaan viljelykasvien satoja, kasvinviljelytuottoja, kustannuksia ja katetuottoja erilaisilla perunan ja viljan (ohra) viljelykierroilla tilanteessa, jossa pelto on jo saastunut ankeroisilla. Mallissa muuttujina ovat perunan sato ja sadon aleneminen ankeroisten vaikutuksesta eri viljelykierroissa, perunan hinta, perunantuotannon kustannukset, ohran sato, ohran hinta ja ohrantuotannon kustannukset. Tarkastelussa on mukana perunan monokulttuuri sekä viljelykierrot, joissa perunaa viljellään joka viides, neljäs, kolmas tai joka toinen vuosi. Välivuosina viljellään ohraa. Mallissa peruna-ankeroisen saastunta-astetta simuloidaan perunasadon vähentymisen kautta erilaisissa viljelykierroissa. Huomioon otetaan perunanviljelijän suunnitteluhorisontti (1–35 vuotta), koska oletettavasti eri tilanpidon vaiheessa olevat viljelijät suunnittelevat toimintaansa erilaisella aikajänteellä. Tuotot ja kustannukset diskontataan nykyhetkeen (korko 3%). Mallin tulosten perusteella arvioidaan erilaisten viljelykiertojen taloudellista realiteettia ja viljelijän kannustimia panostaa kasvintuhoojien leviämisen estämiseen erilaisia viljelystrategioita käyttämällä.
Jos perunanviljelijän suunnitteluhorisontti on enintään yhdeksän vuotta, hänen kannattaa viljellä pelkästään perunaa kaikilla lohkoilla (esimerkiksi viljeltäessä perunaa vuokralohkoilla). Suunnitteluhorisontin tulee olla ainakin kymmenen vuotta 3%:n diskonttokorkokannalla laskettuna, että perunantuottajan kannattaa siirtyä kasvinvuorotukseen, vaikka peltolohko olisi saastunut ankeroisilla. Jotta vaikeaan ankeroistilanteeseen ei ajauduttaisi, pitäisi ankeroisten havainnointia tehostaa ja varsinkin havaittujen ankeroistapausten saneeraukseen ryhtyä välittömästi. Ankeroishavainnot tulisi lain mukaan ilmoittaa viranomaisille, mutta yksittäisellä viljelijällä ei välttämättä ole ilmoittamismotivaatiota, koska siitä aiheutuisi hänelle vain kustannuksia viljelykiertorajoitteiden takia, mutta ei välittömiä hyötyjä. Hyödyt tulevat yhteiskunnalle ja muille perunanviljelijöille pitkällä ajanjaksolla. Siksi yhteiskunnan olisikin tarpeen kehittää kannustinmekanismeja ankeroisesiintymien nykyistä tehokkaampaan ilmoittamiseen.
