Elopaino, kuntoluokka ja maidon pitoisuudet lehmän energiataseen kuvaajana

  • Päivi Mäntysaari Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 31600 Jokioinen
  • Tuomo Kokkonen Maataloustieteiden laitos, PL 28, 00014 Helsingin yliopisto
  • Martin Lidauer Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 31600 Jokioinen
  • Esa Mäntysaari Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, 31600 Jokioinen
Avainsanat: lypsylehmä, energiatase

Abstrakti

Lehmän energiataseen määrittäminen yksilötasolla on lypsykauden alussa tärkeää paitsi managementin niin myös jalostuksen kannalta. Lehmän energiatasetta voidaan arvioida laskemalla lehmälle laskennallinen energiatase (EBin-out) lehmän energian syönnin ja energian kulutuksen perusteella. Vaihtoehtoisesti energiatasetta voidaan arvioida indikaattoreiden kuten elopainon (EP), kuntoluokan (KL) ja näiden muutosten (ΔEP; ΔKL) sekä maidon rasva-valkuaissuhteen (FP) perusteella. Indikaattoreihin perustuneiden EBin-out ennusteiden tarkkuus on jäänyt kuitenkin yleensä alhaisiksi. Syy alhaiseen ennustevarmuuteen voi olla itse EBin-out arviossa, sillä laskelmissa käytetään kaikille lehmille samoja keskimääräisiä energiatarpeita. Tässä selvityksessä käytettiin plasman vapaiden rasvahappojen (NEFA) pitoisuutta biomarkkerina lehmän energian mobilisoinnille ja energiataseelle sekä kartoitettiin plasman NEFA-pitoisuuden ja energiataseindikaattoreiden välisiä yhteyksiä. Data käsitti 10 032 EP, syönti ja maito, 279 KL ja 261 NEFA-mittausta 56 Ayrshire ensikolta. Verinäytteet NEFA-analyyseihin otettiin kahdesti laktaatioviikoilla 2 ja 3 ja kerran viikolla 20. Maitonäytteet kerättiin samoina päivinä sekä lisäksi tuotosseurantapäivinä. Päivittäisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi EP-mittaukset tasoitettiin käyttäen satunnaisregressiomallia, jossa oli sekä kiinteä että lehmäkohtainen laktaatiopäivän vaikutus. Plasman NEFA-pitoisuuden laktaatioviikolla 20 katsottiin olevan eläimen perustaso ja poikkeamaa perustasosta (dNEFA) käytettiin laskelmissa. Aineiston lehmillä EKM (kg/d), maidon rasva ja valkuainen (%), EP (kg) ja KL (asteikko 1-5) olivat keskimäärin (±sd) 30,3 (±4,60), 4,43 (±0,51), 3,59 (±0,32), 574 (±53), and 3,19 (±0,38). NEFA-pitoisuus laktaatioviikolla kaksi oli keskimäärin (±sd) 0,704 (±0,363), viikolla kolme 0,526 (±0,275) ja laktaatioviikolla 20 0,123 (±0,035) mmol/l. Tutkituista energiataseindikaattoreista voimakkaimmin dNEFA-pitoisuuden kanssa korreloivat ΔEP (-0,57) ja maidon FP (0,53). Korrelaatio dNEFAn sekä ΔKL välillä oli 0,20. Kehitimme tilastollisen monitekijäisen mallin dNEFAn ennustamiseen. Paras ennuste saatiin yhtälöllä, joka sisälsi ΔEP, FP, KL, ΔKL ja KL *ΔKL sekä laktaatiopäivien määrän. Korrelaatio ennustetun ja mitatun dNEFAn välillä oli 0,77, mikä oli korkeampi kuin dNEFAn ja EBin-out välinen korrelaatio (0,69). Tämä viittaa siihen, että indikaattoreihin perustuva ennuste kuvasi paremmin lehmän todellista energiatasetta kuin laskennallinen energiatase EBin-out.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
tammi 31, 2016