Ilmastonmuutos lämmittää Suomen kasvukausia

  • Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, PL 503, 00101 Helsinki
  • Jouni Räisänen Helsingin yliopiston Fysiikan laitos
  • Ari Venäläinen Ilmatieteen laitos, PL 503, 00101 Helsinki
  • Matti Kämäräinen Ilmatieteen laitos, PL 503, 00101 Helsinki
Avainsanat: terminen kasvukausi, lämpösumma, tulevaisuuden ilmasto, RCP-skenaariot, ilmas-tonmuutosmallit

Abstrakti

Ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi maapallon ilmasto on lämpenemässä. Lämpiäminen pidentää kasvukausia ja suurentaa kasvukauden aikana kertyvää lämpösummaa. Tässä Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteiseen Ilmapuskuri-hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa on arvioitu, millaisiksi Suomen kasvukaudet muotoutuvat tulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjana on käytetty noin 20 ilmastonmuutosmallin antamia arvioita odotettavissa olevasta lämpötilan noususta. Ilmaston tulevat muutokset riippuvat luonnollisesti kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä. Sen tähden laskelmat tehtiin erikseen kahdelle erilaiselle tulevaisuuden skenaariolle. RCP8.5-skenaarion mukaan kasvihuonekaasujen päästöjen annetaan jatkaa hallitsematonta kasvuaan, jolloin lämpötila kohoaa todella voimakkaasti. RCP4.5-skenaariota luotaessa taas on oletettu, että päästöjen rajoittamisessa onnistutaan edes tyydyttävästi. Terminen kasvukausi käsittää sen osan vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin 5 astetta. Kasvukauden lämpösumma lasketaan vähentämällä jokaisesta kasvukauden päivän vuorokausikeskilämpötilasta viisi astetta ja ynnäämällä näin saadut lämpötilajäännökset. Jos suurten kasvihuonekaasupäästöjen RCP8.5-skenaario toteutuisi, kasvukausi venähtäisi sadassa vuodessa noin kahdella kuukaudella. Kasvukauden lämpösumma vastaavasti suurentuisi 800-1000 astepäivällä. Etelä-Suomessa koettava kasvukausi olisi tuolloin yhtä lämmin kuin tätä nykyä Ranskassa ja Ukrainassa. Joissakin malleissa muutos toki jää pienemmäksi mutta toisissa on vielä näitäkin lukemia suurempi. Vaikka päästöjä rajoitettaisiinkin (RCP4.5-skenaario), astepäivät lisääntyisivät noin 500:lla. Tämä toisi Etelä-Suomeen nykyistä Keski-Euroopan pohjoisosaa (Puola, Itä-Saksa) vastaavat lämpöolot. Jo lähitulevaisuudessa suuri osa kasvukausista on olemassa olevaan kokemustietoon suhteutettuna varsin lämpimiä. Esimerkiksi 2020-luvulla enää alle 10 % kasvukausista jää lämpösummaltaan jakson 1971–2000 keskiarvon alapuolelle. Vastaavasti hyvin lämpimien kasvukausien, jollaisia esiintyi 1900-luvun lopulla vain kerran 20 vuodessa, todennäköisyys olisi 2020-luvulla jo yli puolet. Viljelijät voivat hyödyntää muuttuvia olosuhteita ottamalla käyttöön entistä pidempää kasvukautta ja runsaampaa lämpöä vaativia lajikkeita. Joka vuosi ei kuitenkaan ole lämmintä, joten jonkinmoinen varovaisuus on paikallaan  ei kaikkia munia samaan koriin. Ilmastonmuutosarvioihin liittyy kyllä vielä monia epävarmuustekijöitä. Tulokset vaihtelevat mallista toiseen, ja kuten edellä todettiin, muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasujen tulevista päästöistä.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
tammi 31, 2016