Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta

  • Terhi Thuneberg Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala
  • Sirpa Pussinen Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialantie 105, 31310 Mustiala
  • Minna Mäenpää Suomen Hippos ry., Tulkinkuja 3, 02650 Espoo
  • Suvi Louhelainen Suomen Hippos ry., Tulkinkuja 3, 02650 Espoo
Avainsanat: hevonen, hevostalous, yrittäjyys, hevoskasvatus, jalostus

Abstrakti

Elinvoimaisen ja kilpailukykyisen hevostalouden perusta on vahva kotimainen hevoskasvatus. Kasvatuksella tuotetaan käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia, niin ratsuja, ravihevosia kuin poneja, yritystoiminnan, harrastuksen ja urheilun käyttöön. Suomalainen hevostalous on viimeisten 20 vuoden aikana ollut kasvusuunnassa, mutta hevoskasvatuksen tunnusluvut ovat kääntyneet rajuun laskuun. Suomen Hippoksen tilastojen mukaan vuonna 2014 varsoja syntyi noin 30 % vähemmän kuin vuonna 2010. Erityisenä huolenaiheena on alkuperäisrotumme suomenhevonen, jota ei kasvateta missään muualla maailmassa. Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtiin Suomen Hippoksen toimeksiannosta opinnäytetöinä kaksi kyselytutkimusta. Tavoitteena oli selvittää niin ratsu ja ratsuponikasvattajien kuin ravihevoskasvattajien profiileja. Lisäksi haluttiin kartoittaa kasvatustyön motiiveja, jalostusvalinnan perusteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin ratsu- ja ratsuponikasvattajien kyselyyn 109 ja ravihevoskasvattajien kyselyyn 369. Kummassakin aineistossa enemmistö vastaajista oli 40-59-vuotiaita. Ratsu- ja ratsuponikasvattajat olivat lähestulkoon kaikki naisia (95%), kun ravihevoskasvattajista 36 % miehiä. Suurin osa astutti vuosittain 1-2 tammaa, enimmillään astutettiin 15 vuosittain. Tulokset osoittavat, että tulevaisuuden suunnitelmissa on sekä laajentamis- että lopettamisaikeita. Ratsukasvattajista puolet (53 %) aikoi pitää kasvatustoimintansa ennallaan ja 10 % aikoi lisätä kasvattien määrää. Lopettamisaikeita oli viidesosalla (22 %), ja ravihevoskasvattajista jopa kolmanneksella (31 %). Tyypillisimpiä syitä vähentämis- ja lopettamissuunnitelmille olivat heikko taloudellinen tilanne ja varsojen myynnin vaikeudet. Myönteistä on, että kasvattajat asettavat tavoitteet korkealle. Valtaosalla ratsukasvattajista tavoitteena oli kasvattaa hevosia kansainvälisen tason kilpailuihin tai tasolle 3-5 (entinen kansallinen taso). Ravihevoskasvattajien suurimpana kasvatustyön suurimpina motiiveina oli niin laadukkaiden hevosten tuottaminen kuin kasvattien menestyminen kilparadoilla. Perinteinen sukutietoihin perustuva valinta näyttää pitävän pintansa, mutta oriiden kohdalla arvostettiin myös oritestejä ja kilpailutuloksia, ravihevosilla lisäksi BLUP-indeksejä. Jotta sukupolvien välinen aika lyhenisi ja vaikuttaisi myönteisesti perinnölliseen edistymiseen, kasvattajien tulisi suosia nuoria hevosia niin isinä kuin eminä. Johtopäätöksenä voi todeta, että hevoskasvatuksen nykytilanne on ristiriitainen, sillä ennusmerkit eivät viittaa hevosiin kohdistuvan kiinnostuksen laantumiseen. Laadukkaiden varsojen kasvattamisessa avainsanoina ovat jalostusvalintojen lisäksi ammattitaitoiset hevosten koulutus- ja valmennuspalvelut sekä kasvattajien hevostaidot. Taloudellisia tukia on kohdennettava erityisesti hevosaineksen laadun säilyttämiseen ja kehittämiseen. Tarvetta on neuvonnan ja koulutuksen kohdentamisesta uusille, nuorille kasvattajille sekä hevosten myynti- ja markkinointikanavien parantamiselle. Useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena on ajauduttu tilanteeseen, jossa kasvatustoiminta tarvitsee uudistumiskykyä, kannustusta ja innostusta. Suomen Hippos ja HAMK ovat yhteishankkeena hakeneet rahoitusta Uudet hevoskasvattajat koulutushankkeelle, jonka tavoitteena on vaikuttaa hevoskasvatustoiminnan tietojen ja taitojen kehittymiseen ja siirtymiseen kokeneilta kasvattajilta toimintaa aloittaville.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
tammi 31, 2016