Broilerien hyvinvoinnin mittaaminen tilalla
Avainsanat:
broileri, hyvinvoinnin mittaaminen, welfare qualityAbstrakti
Tuotantoeläinten hyvinvointia on perinteisesti määritelty mittaamalla tuotantoa, mutta nykyään hyvinvoinnin mittaamisessa keskitytään tiloilla elävästä eläimestä tehtyjen havaintojen tekemiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida Welfare Quality®- mittausjärjestelmän tilalla tehtävien mittausmenetelmien soveltuvuutta suomalaiseen tuotantoon ja saada tietoa broileriparvien hyvinvoinnista.
Tilakäynneillä arvioitiin yhteensä 45 broileriparvea koko Suomen alueelta 1.1-28.3.2013 välisenä aikana. Arvioinnit tehtiin teurastusta edeltävällä viikolla broilereiden ollessa 23-35 vrk:n ikäisiä. Mittauksien tulokset yhdistettiin teurastamoilta saatuihin parven teurastustietoihin ja tästä aineistosta pyrittiin löytämään mahdollisia yhdysvaikutuksia terveyden, hyvinvoinnin, kasvatuksen ja teurastuksen välillä.
Welfare Quality- mittausjärjestelmä soveltui osittain myös suomalaiseen tuotantoon. Tilakäynnit onnistuivat suunnitelmien mukaisesti ja lintujen hyvinvoinnin taso tiloilla oli normaali. Tilakäynneillä työläimpiä menetelmiä olivat kävelytesti ja lintujen kiinniottamista ja nostelua vaatineet puhtauden, jalkapohjien ja kintereiden arvioinnit. Käyttäytymistestiä ja pölyn mittausmenetelmää muokkaamalla, niiden luotettavuus ja käyttökelpoisuus paranevat. Käyttäytymistestissä käytettävät adjektiivit tulisi valita paremmin linnun käyttäytymistä kuvaileviksi ja pölyn mittaus pitäisi suorittaa useammin ja eri paikoista. Ainoastaan sopivan lämpötilan määrittämisessä käytettävä testin ja lähestymistestin arvioitiin olevan epäluotettavia ja tarkoitukseen hieman sopimattomia. Tutkimuksessa havaittiin, että jo pelkästään pehkun laatua ja lintujen kinnerten kuntoa arvioimalla saadaan luotettavaa tietoa parven hyvinvoinnista. Pehkun laatu vaikutti tilastollisesti merkitsevästi lintujen puhtauteen, jalkapohjien ja kinnernivelten kuntoon (P<0,005). Kostealla pehkulla linnut elopainoltaan suuret ja huonommin liikkuvat linnut makasivat enemmän ja linnut olivat likaisempia ja jalkapohja- sekä kinnerniveltentulehduksia oli enemmän. Kinnertulehdusten määrän huomattiin lisäksi korreloivan tilastollisesti merkitsevästi lintujen kävelyn ja puhtauden kanssa (P<0,005), niin että linnut, joilla oli kinnertulehduksia, olivat likaisempia ja liikkuivat huonommin. Lisäksi lievien jalkapohjatulehdusten määrä nousi linnuilla, joilla oli myös lieviä kinnertulehduksia (P<0,0001). Teurastamolla määritettyjen jalkapohjapisteiden tulokset huomattiin myös olevan suoraan verrannollisia tilakäynneillä tehtyjen jalkapohjaarviointien kanssa (P<0,0001), joten jalkapohjien tarkkailu on tehokkainta tehdä teurastamolla.
Mittausten ongelmana oli ainoastaan se, että kasvattajalla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointiin mittauksen jälkeen, koska mittaukset tehdään niin lähellä teurastusta. Kuitenkin jo pelkästään pehkun laatua seuraamalla voidaan lintujen terveyttä ja hyvinvointia seurata koko kasvatusaikana melko kattavasti.
