Spatiaalinen vaihtelu ja kasvin kasvun mallinnus
Avainsanat:
savimaa, tilavaihtelu, kevätvilja, mallinnusAbstrakti
Täsmäviljelyn perustana on viljellä peltoa paikkakohtaisesti viljelykasvin tarpeiden mukaisesti. Vesi on yksi tärkeimmistä kasvin kasvua määrittävistä tekijöistä lämmön, auringon säteilyn ja ravinteiden ohella. Kasville käytettävissä olevan veden määrä määräytyy sateiden ja maan hydrologisten ominaisuuksien perusteella. Tästä syystä paikkakohtainen tieto maaperän ominaisuuksista on olennaista täsmäviljelyssä.
Suomessa kasvuolot vaihtelevat paljon kasvukausien välillä, mikä heijastuu myös viljelykasvin kasvuun. Tämä puolestaan vaikeuttaa viljelypanosten määrän mitoittamista kuluvan kasvukauden oloja vastaavaksi. Tämä muodostuu ongelmaksi erityisesti lannoituksessa, joka on kevätviljoilla perinteisesti tehty kylvön yhteydessä, jolloin on mahdotonta ennustaa luotettavasti tulevan kasvukauden olosuhteita. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla lannoitteen jakaminen kahdessa tai useammassa eri erässä. Tällöin myöhemmillä lannoituskerroilla pystyttäisiin ottamaan huomioon kasvukauden siihen astiset kasvuolot sekä myös säätämään lannoitteen määrää paikkakohtaisesti kasvien tarpeen mukaan. Säädön myötä tarvittavan lannoitteen määrä ei välttämättä kaikissa tapauksissa pienene, mutta se pystytään kohdentamaan niihin pellon osiin, joissa viljelykasvi kykenee sen parhaiten hyödyntämään. Jotta tällainen säätö olisi mahdollista, tarvitaan malli, jolla voidaan verrata havaittua kasvua maksimaaliseen kasvuun sekä estimoida kasvin tulevaa kasvua ja tarvetta kasvuresursseille.
Maataloustieteiden laitoksella TOOLMOD projektissa yksi tutimuksen kohden on ollut täsmäviljelyn työkaluksi tarkoitettu kasvimalli, jota käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Malli on rakenteeltaan mekanistinen ja sillä pystytään kuvaamaan C3-kasvien biomassan kertymistä. Malli on tarkoitettu työkaluksi, jolla pystytään mitoittamaan paikkakohtaista lisälannoituksen määrää kasvukauden aikana. Tarvittavan lisälannoituksen määrä määräytyisi mallin antaman kasvun sekä pellolla kasvustosta mitatun säteilyn käytön perusteella. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kasvimallin toimivuutta paikkakohtaisesti MaSa-projektissa kerätyn aineiston avulla. Tutkimuksessa käytettiin kolmen eri savipellon havaintoja kolmelta peräkkäiseltä vuodelta. Aineiston avulla selvitetttiin kuinka suuri osuus pelloilta havaituista satovaihtelusta voidaan selittää maaperästä mitatuilla suureilla kyseisen mallin avulla.
