Hyviä rypsisatoja pienellä kylvösiemenmäärällä

Kirjoittajat

  • Heikki Harmanen SeAMK, Maa- ja metsätalous, Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki

Avainsanat:

rypsi, kylvötiheys, sato, pahkahome

Abstrakti

Öljykasvien viljelyalan toivotaan lisääntyvän jopa 200 000 hehtaariin, mutta kesäksi 2011 viljelyala puoliintui edellisestä vuodesta ollen 79 000 ha. Rypsin viljely on laajentunut uusille alueille, mutta lupaavan alun jälkeen satotasot ovat viimeisen 15–20 vuoden aikana kuitenkin laskeneet. Kasvien hintavaihteluiden lisäksi viljelyintoa on vähentynyt jopa alle 1 000 kg/ha jääneet sadot. Syyksi on esitetty: mm. Lisääntynyttä tautipainetta, viljelykierron lyhyyttä ja uusien lajikkeiden satoherkkyyttä kukintavaiheen lämpötiloille. Tutkimuksen alkaessa v. 2009 rypsin tavanomainen kylvösuositus oli n. 8–10 kg/ha (300–350 kasvia/m2). Kyseinen siemenmäärä voi heikosti taimettuvilla savimailla olla sopiva. Kyseisellä siemenmäärällä voi muodostua liian tiheä kasvusto hikevillä hietamailla ja multamailla. Tiheässä kasvustossa mikroilmasto on kostea ja tautiriski kasvaa. Johtaako kilpailu honteloihin ja pitkiin yksilöihin? Pohjanmaalla moni viljelijä käyttääkin siementä 6–8 kg/ha ja pienistä, jopa 4 kg/ha kylvömääristä on hyviä kokemuksia.
Ilmajoella koulutilalle vuonna 2009 aloitetussa peltomittakaavassa tehtävässä tutkimuksessa halutaan selvittää, voidaanko helposti taimettuvilla (koululla mHHt) mailla käyttää pienempää kylvösiemenmäärää ja sitä, miten pienempi taimimäärä vaikuttaa kasvuston kehitykseen, rakenteeseen ja satokomponenttien muodostumiseen ja satoon sekä pahkahomeen esiintymiseen ja kasvuston mikroilmastoon (ei esitellä tässä).
Kaikkia tässä tutkimuksessa toteutuneita kasvustotiheyksiä (55–249 kpl/m2) Ilmajoella voidaan pitää suositeltuun tavoitetiheyteen nähden harvana. Koelohkojen keskisadot (9 % kosteus) olivat 1 640–2 690 kg/ha ja ne ovat alueen keskisatoja korkeampia. Harvassa kasvustossa tyvet olivat jopa 3 mm paksumpia kuin tiheimmässä kasvustossa, sivuhaarojen lukumäärä ja niiden litujen lukumäärä kompensoivat yksilömäärää. Vuonna 2009 joka toisesta vantaasta kylvetyllä pienimällä kylvömäärällä roskaisuus oli kaksinkertainen muihin koejäseniin nähden. Puintikosteus ja sadon laatu eivät eronneet toisistaan.
Kasvustojen korkeudet vaihtelivat vuosittain, mutta kasvutiheyksien välillä ei ollut eroja. Tiheässä kasvustossa pääversojen pituuskasvu alkoi aikaisemmin. Harvassa kasvustossa kehitys eteni tiheää hieman hitaammin ja kasvusto tuleentui noin viikkoa myöhemmin. Juurien paino oli harvassa kasvustossa tiheämpää suurempi.
Pahkahomeen pahkoja löytyi vuonna 2010 keskimäärin 6–8 kpl/m2 kun pahkahome oli torjuttu ja torjumattomilta koejäseniltä harvimmasta kasvustosta 15 kpl/m2 ja muista kasvustoista 25–27 kpl/m2. Vuonna 2011 tilanne oli Ilmajoella lakokasvustossa samansuuntainen, Ylistarossa oli lisäkoe multamaalla, siellä koko ala ruiskutettiin ja pahkoja löytyi 29 ja 32 kpl/m2. Kesällä 2011 heinäkuun loppupuolen ja elokuun runsaat sateet pitivät maan kosteana ja kasvusto lakoontui Ilmajoella lähes kauttaaltaan. Kasvusto oli kuitenkin taipuneena ja sen korkeus oli 20–30 cm. Ylistarossa multamaa kasvusto meni lakoon lähes maata myöden, korkeus oli 10–20 cm.
Tutkimuksen aikana viljelyohjeita on päivitetty ja yleissuosituksena siemenmääräksi esitetään 6–10 kg/ha (300 kpl/m2), hyvissä olosuhteissa suositellaan käytettäväksi 4–5 kg/ha ja taulukossa esitetään jopa pienempiäkin kylvömääriä ja kasvustotiheyksiä (Öljykasvinviljelijän opas 2011). Nykyisillä työkoneilla muokkaus- ja kylvötyöt sujuvat tehokkaasti ja siemen saadaan suotuisiin kasvuoloihin. Tutkimuksen perusteella helposti taimettuvilla mailla (olosuhteissa) on syytä rohkeasti kokeilla pienempiä kylvömääriä, niillä voidaan turvallisesti tavoitella taimitiheyttä 150 kpl/m2. Tutkimus jatkuu ja vuoden 2012 kokeessa tarkastellaan kasvuston mikroilmastollisia eroja.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2012-01-31