Vierastyövoiman työturvallisuuteen ja -terveyteen vaikuttavat tekijät

Kirjoittajat

• Kim O. Kaustell MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
• Tiina E.A. Mattila MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
• Anne Marie Heiberg Landbrukets HMS-tjeneste, Storgata 4, N-3616 Kongsberg, Norja
• Risto H. Rautiainen University of Nebraska, 984388 Nebraska Medical Center, Omaha, NE 68198-4388 USA

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75498

Avainsanat:

vierastyövoima, työturvallisuus, työterveys, työhyvinvointi, maatalous, puutarhatalous

Abstrakti

Suomalaiset puutarha- ja maatilayrittäjät palkkaavat vuosittain noin 15 000 ulkomaista työntekijää, pääasiassa kausityövoimaksi. Norjassa vastaava luku on 27000 (tiedot vuodelta 2007). Maatalous on yksi vaarallisimpia elinkeinoja, ja ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on useiden tutkimusten mukaan kotimaista työvoimaa suurempi tapaturmariski. Ulkomaisen työntekijän tapaturmariskiä kasvattaa se, että hän on monessa riskiryhmässä samanaikaisesti.
Tässä Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa olivat mukana Norja, Ruotsi ja Suomi. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa työturvallisuuteen ja –terveyteen vaikuttavia tekijöitä mm. haastattelujen ja työntekijöiden itsedokumentoinnin (n=14) keinoin. Hankkeessa käytettiin hyväksi myös aiemmin vierastyövoimalle tehtyjä haastatteluja (n=40).
Saadut tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Erityisiä kompastuskiviä työnteon turvallisuudelle ja terveellisyydelle olivat kielieroista johtuvat kommunikaatiovaikeudet, erot turvallisuusasenteissa, -tiedoissa ja –kulttuurissa, puutteellinen työkokemus sekä työntekijöiden pidättyvyys epäkohtien raportoinnissa työnantajalleen. Myös pitkät työpäivät sesongin aikana sekä urakkapalkkaus saattavat suoraan tai välillisesti nostaa tapaturmariskiä. Vakituisesti ulkomailla asuvien työntekijöiden koti-ikävä näyttää heikentävän työhyvinvointia.
Jatkohankkeessa v. 2012–2013 tuloksista jalostetaan työkaluja, joita voidaan käyttää vierastyövoimaa palkkaavilla tiloilla mm. monipuolistamaan turvallisuuteen liittyvää kommunikaatiota ja koulutusta. Tutkimuskokonaisuutta rahoittavat Pohjoismainen ministerineuvosto, Työsuojelurahasto sekä Stiftelsen KSL Matmerk (Norja).