Hiehokasvattamoiden rakennusratkaisut
Avainsanat:
nuorkarjan kasvatus, ulkoistaminen, hiehohotelli, nuorkarjapihattoAbstrakti
Nuorkarjan kasvatus tapahtuu perinteisesti kiinteänä osana lypsykarjanavetan toimintaa. Nuorkarjan kasvatus vie osan maidontuottajan resursseista: eläinten hyvinvoinnista pitää huolehtia, niitä pitää ruokkia ja ne tarvitsevat navetasta omat ryhmäkarsinansa, partensa ja lantakäytävänsä. Tie vasikasta tiineeksi hiehoksi kestää noin 2 vuotta, minkä jälkeen eläin vasta alkaa ”maksaa vuokraa” kasvatusajastaan.
Maidontuotantoketjun tehostamiseen ollut tullut uusi toimintamalli, jossa nuorkarjan kasvatus voidaan ulkoistaa kolmannelle osapuolelle, joka tekee sitä ammattimaisesti keskittyen pelkästään hiehojen kasvatukseen. Ulkopuolista kasvattamoa voidaan tällöin kutsua hiehohotelliksi, koska kasvattajalla voi olla asiakkaina useampia lypsylehmätiloja. Toiminnan taloudellisuus perustuu siihen, että maidontuottaja voi keskittyä lypsäviin lehmiin ja hotellin pitäjä hyvien hiehojen kasvattamiseen. Maidontuottaja voi muuttaa nuorkarjapaikat lypsylehmille tai uudisrakentamisen tapauksessa suunnitella koko pihatto pelkästään lypsylehmille. Neliöt tulevat tällöin tuottavampaan käyttöön. Nuorkarjakasvattaja voi laskea kasvatuksen tarkan kulurakenteen ja asettaan kasvatuspäivän hinnan sellaiseksi, että maidontuottajan kannattaa se maksaa. Tavoitteena on win-win tilanne, josta molemmat osapuolet hyötyvät kohtuullisesti.
Nuorkarjan kasvatuksen ulkoistaminen sopii pienille maitotiloille, jotka miettivät tuotannon lopettamista. Ulkoistamistilanteessa uusia lehmäpaikkoja syntyy helposti ilman suuria investontikuluja. jolloin tuotannon laajentaminen on houkuttelevaa. Kasvatustiloiksi soveltuvia vanhoja navetoita löytyy, koska maidontuotannon lopettajia on runsaasti. Hotellitoiminta voisi olla maidontuotannon lopettamista harkitseville eräänlainen jäähdyttelyvaihe. Nuorkarjan kasvatus vanhoissa navettatiloissa ei juuri aiheuta lisäinvestointeja rakennukseen tai rakenteisiin.
Hiehohotelli –hanke on vuosina 2009 – 2011 tutkinut ja kehittänyt pohjaratkaisumalleja ammattimaiseen suuren mittakaavan nuorkarjakasvatukseen. Kokoluokkana on pidetty 180-paikkaista hotellia, joka voisi ottaa kasvatukseen kolmen robottitilan vasikat. Rakennusratkaisussa korostuu eri tiloilta tulevien vasikoiden tautipaineen torjunta. Tulokasryhmät sijoitetaan erilliseen tilaan, jotta bakteerien leviäminen isompaan kasvatushalliin estetään. 180-paikkaisesta hotellista on myös tuplausmalli 360-paikkaiseksi kasvattamoksi. Edellisten lisäksi on suunniteltu kasvattamomalli, jossa sonnivasikat voidaan kasvattaa yhdessä hiehojen kanssa 6 kk ikään asti, jonka jälkeen ne oletetaan siirrettäväksi varsinaiseen pihvikasvattamoon. Sekakasvattamon oletetaan soveltuvan sellaisille tiloille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa myös lihatuotannon puolelle.
