Kuinka paljon viherkesanto- ja hoidettu viljelemätön pelto -lohkoilla olisi satoa biokaasun tuotantoon?

Kirjoittajat

  • Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotanto , MTT Planta, 31600 Jokioinen
  • Elina Virkkunen MTT Kotieläintutkimus, Alueet, Kipinäntie 16, 88600 Sotkamo
  • Lauri Jauhiainen MTT Kasvintuotanto , MTT Planta, 31600 Jokioinen
  • Timo Lötjönen MTT Kasvintuotanto , MTT Planta, 31600 Jokioinen

Avainsanat:

bioenergia, biokaasu, biomassa, fosfori, lohkokoko, luonnonhoitonurmi, suojavyöhyke, typpi, viherkesanto.

Abstrakti

Suomessa on sellaisia ”Hoidettu viljelemätön pelto” (HVP) ja viherkesantopeltoja lähes 190000 ha, joilta kasvimassa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi biokaasuntuotantoon. HVP -lohkojen viljelytoimissa mm. lannoittamisessa on rajoituksia. Pääasiassa kasvustot ovat monivuotisia nurmia. HVP- peltojen ala on suuri suhteessa ruokohelpin viljelyalaan bioenergian tuotannossa (16 620 ha). Hoidetun viljelemättömän pellon ja suojavyöhykenurmen käytöllä on vesistöjen suojeluun ja viljelyn monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Olisiko ohjelmien eri tavoitteet mahdollista saavuttaa vaikka sato hyödynnettäisiin esim. biokaasun tuotannossa?
Olisiko HVP peltojen sadon määrä riittävä ja sen laatu sovelias biokaasulaitosten syötteeksi? ”Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi” -hankkeessa kartoitetaan viljelijöiden pelloilta kerättyjen näytteiden avulla biomassan määrä ja sen laatu. Hankkeessa tehdään arvioita myös biomassan korjuu- ja varastointikustannuksista. Tässä esityksessä raportoidaan vuosina 2010 ja 2011 maatiloilta haettujen näytteiden perusteella biomassan määrää ja laatua viherkesannoilla, luonnonhoitonurmilla ja suojavyöhykkeillä. Näytteitä haettiin Etelä-Suomessa Jokioisista käsin ja Pohjois-Suomessa Sotkamosta käsin. Biomassasadon määrä vaihteli suuresti lohkojen välillä. Vuoden 2010 tulosten mukaan eteläisen otanta-alueen luonnonhoitonurmien lohkojen sato (n=27) oli keskimäärin 5540 kg kuiva-ainetta/ha (vaihteluväli 1330–10300 kg ka/ha. Pohjoisen otanta-alueen (n=16) sato oli keskimäärin 4280 kg ka/ha (vaihteluväli 2170-8530 kg ka/ha). Viherkesantopeltojen vastaavat arvot olivat eteläisellä otanta-alueella 4100 kg ka/ha (vaihteluväli 1720-7760 kg ka/ha; n=18) ja pohjoisella otanta-alueella 4050 kg ka/ha (vaihteluväli 2450-6120 kg ka/ha; n=9).
Vuoden 2010 näytteiden analyysitulosten perusteella laskettuna olisi pelloilta poistunut 7–10 kg fosforia hehtaaria kohti jos sato olisi korjattu. Sadon mukana poistunut typpimäärä olisi ollut 40–70 kg N/ha. Noin kaksi kolmasosaa tuoresadon määrästä oli heinäkasveja. Vuoden 2011 tuloksista on käytettävissä kuiva-ainesadot ja botaaninen koostumus. Vuonna 2011 eteläisen otanta-alueen luonnonhoitonurmien lohkojen sato (n=40) oli keskimäärin 5430 kg ka/ha (vaihteluväli 3000-10260 kg ka/ha. Pohjoisen otanta-alueen (n=20) sato oli keskimäärin 4690 kg ka/ha (vaihteluväli 2140-7130 kg ka/ha). Viherkesantopeltojen vastaavat arvot olivat eteläisellä otanta-alueella 5120 kg ka/ha (vaihteluväli 1850-8780 kg ka/ha; n=23) ja pohjoisella otanta-alueella 4330 kg ka/ha (vaihteluväli 2270-6260 kg ka/ha; n=15).
HPV-peltojen lohkokoko on sangen pieni. Valtaosa HVP-lohkojen kokonaispinta-alasta kuitenkin muodostuu lohkojen koon perusteella luokiteltuna suurimman neljänneksen lohkojen pinta-alasta. Maatalousviraston vuoden 2010 lohkotietoaineiston perusteella 60,4 prosenttia eli 78111 ha luonnonhoitonurmen kokonaisalasta 129370 ha muodostui lohkoista joiden koko oli vähintään 1,45 ha. Viherkesantoalasta 62,4 prosenttia eli 27 441 ha muodostui lohkoilta joiden pinta-ala on vähintään 1,61 ha.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2012-01-31