Velkakriisi kouraisee myös EU:n maataloutta
Avainsanat:
velkakriisi, rahoitus, pääomahuoltoAbstrakti
Rajalliset resurssit kuten peltomaa ja investointien rahoituslähteet ratkaisevat maatilan ja koko maataloustoimialan kehitysmahdollisuudet. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien ylärajan muodostavat tilan aikaansaaman vuosituoton lisäksi maatilan velkaantuneisuus sekä rahoittajien esittämät vakuusvaatimukset. Erityisesti perheviljelmät kokevat nämä rahoituksen rajoitteet ulkoapäin annetuiksi, sillä ne eivät voi kerätä markkinoilta rahoitusta osakeyhtiöiden tapaan. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien yläraja riippuu olennaisesti paikallisten rahamarkkinoiden kyvystä arvioida maatalousvarallisuuden arvo ja investointien rahoitukseen liittyvät riskit oikein.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisten maatilojen pääomia, velkaantuneisuutta sekä vieraasta pääomasta maksettuja korvauksia. Aineistona käytettiin laajaa ja EU:n laajuisesti yhtenäisin perustein kerättyä FADN–aineistoa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoja. Eri maiden välillä havaitut erot maatalousvarallisuuden arvioinnissa joko rajaavat tai mahdollistavat maatilojen aggressiivisia investointisuunnitelmia. Erot rahoituslaitosten antamissa mahdollisuuksissa ovat maiden välillä yllättävän suuria. Tulokset osoittavat, että maatalouden investointeja ja kehittämistä koskevat strategiat ovat olleet eri maissa erilaiset ja maatalouden rahoitusmarkkinat ovat erittäin segmentoituneet eri maiden välillä.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin 7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa ja kreikkalaisen viljelijän maksama korko oli kivunnut yli 10 prosenttiin. Kreikkalaisten viljelijöiden kaikista varoista vieraan pääoman osuus oli vuonna 2008 vain 0,6 prosenttia. Pienestä velkamäärästä johtuen korkojen nousu ei yksin aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa Kreikan maataloudelle.
Pohjois-Euroopan maiden maataloussektorit ovat keskimääräistä velkaantuneempia. Suomi ja Ruotsi sijoittuvat 28 prosentin velkaisuusasteillaan EU:n kahdeksan velkaantuneimman maan joukkoon.
