Hevosyrittäjänä vuonna 2014
Avainsanat:
maaseutuyrittäjyys, hevostalousAbstrakti
Hevostalous on kasvanut 1990- ja 2000-luvuilla. Harrastajien, yrittäjien ja hevosten määrä on yhä kasvussa. Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti keväällä 2009 hevosalan yrittäjille kyselyn, jolla kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä lähitulevaisuuden kysyntätilanteesta ja kannattavuudesta. Hevosyrittäjyyskyselyn toteutti puhelinhaastatteluna Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, ja se tavoitti valtakunnallisesti 295 hevosyrittäjää.
”Keskimääräinen” hevosyrittäjä harjoitti tallitoimintaa yritystoimintana kuudentoista vuoden kokemuksella ja oli iältään 49-vuotias. Yrittäjistä enemmistöllä hevostoiminta oli maatilatalouden tuloverolain mukaista toimintaa ja yritystoiminta tapahtui maatilan yhteydessä. Yli puolella (63%:lla) yrittäjistä oli yli 10 hevos- tai ponipaikkaa keskiarvon ollessa 18. Suurin osa hevosista oli omia hevosia - vieraita hoitohevosia oli keskimäärin viisi. Hevos- ja ponipaikkojen määrä tullee viiden vuoden aikajänteellä pysymään suurin piirtein samana.
Pääasiallisista toimintamuodoista viisi yleisintä olivat hevoskasvatus (omaan käyttöön ja/tai myyntiin) (35%), ratsastustuntitoiminta (21%), omien hevosten ravivalmennus (13%), karsinapaikkojen vuokraus (9%) sekä oriasematoiminta (7%). Pääasiallisen toiminnan ohessa harjoitettiin yleisimmin hevoskasvatusta ja karsinapaikkojen vuokrausta.
Vaikka kysely suoritettiin taloustaantuman aikana, hevosyrittäjät näkivät tulevaisuuden pääosin myönteisenä. Positiivisuus näkyi niin laajentamisaikeiden kuin kysyntätilanteen arvioinnissa. Lähes 75% vastasi toiminnan laajenevan tai pysyvän ennallaan. Useimmiten toiminnan laajentamisen taustalla oli yrityksen strateginen valinta. Kannattavuusnäkymiä pidettiin melko hyvinä: vastaushetkellä 58% yrittäjistä koki kannattavuuden olevan vähintään tyydyttävällä tasolla, ja viiden vuoden päästä jopa 70% näki kannattavuuden olevan vähintään tyydyttävällä tasolla. Vastaajat uskoivat enemmän kysynnän parantumiseen kuin heikentymiseen. Kysynnän paranemiseen uskottiin etenkin ratsastustuntitoiminnassa sekä ratsuhevosten koulutuksessa ja ratsastusvalmennuksessa.
Laajentamissuunnitelmien vastapainona näkyi erityisesti hevoskasvatuksessa toimintaa vähentävien, lopettavien tai harrastukseen siirtyvien melko suuri osuus (34%). Kasvatustoiminnan haasteena on yritystoimintaa harjoittavien korkea keski-ikä, 52 vuotta. Vähentämisen syitä olivat sukupolvenvaihdokset ja eläkkeelle siirtyminen, mutta myös työn raskaus ja terveyssyyt. Työn organisointiin, tekniikan hyödyntämiseen, lomituspalveluihin ja muihin jaksamista parantaviin toimenpiteisiin tulisikin hevosalalla panostaa.
Kyselyn tulokset osoittivat hevosalan positiivisen hengen ja vankan uskon tulevaisuuteen. Hevosalan kasvu ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys; toimenpiteitä vakaan tilanteen ylläpitämiseksi tarvitaan. Toimialan seuranta on tärkeää. Tietoa tarvitaan hevosalaa koskevien päätösten ja rahoitusten tueksi, jotta ala kehittyy ja säilyy yhtenä maaseudun kasvavana alana.
