Farmland improvement obligation: solution for land-tenure insecurity?
Avainsanat:
rakennemuutos, pellon vuokraus, peruskunnostus, heterogeenisuusAbstrakti
Vuokrapeltojen tuottavuuden ja sadontuottokyvyn on todettu heikentyneen, koska niiden perusparannuksia laiminlyödään. Tämä on yhteiskunnan kannalta ongelmallista, koska vuokrapeltojen tuottavuuden laskiessa kaikkia panoksia tarvitaan yhä enemmän saman elintarvikemäärän tuottamiseen. Samalla myös maatalouden ympäristöohjelmien tehokkuus alenee, kun vuokramaiden ravinnetalous heikkenee ja suurempi osa kasviravinteista päätyy vesistöihin.
Pellon hallintaoikeuteen liittyvä epävarmuus on kaventanut vuokramiehen taloudellisia kannusteita pellon kasvukuntoa parantaviin toimenpiteisiin. Vuokramarkkinat eivät ole myöskään kyllin tehokkaat, jotta pellonomistajat pystyisivät maan vuokran kautta realisoimaan perusparannusten kustannuksia niitä vastaavaksi tulovirraksi. Pellonvuokramarkkinoiden kummallakaan osapuolella ei näin ole kannusteita pitkävaikutteisten ja maatalouden tuottavuuskehitystä tukevien pellon perusparannusten tekoon. Tämän vuoksi on tarpeellista etsiä uusia ja järeitäkin keinoja perusparannustason ylläpitämiseksi. Yksi kovimmista vaihtoehdoista on perusparannusvelvoite maanomistajille.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin ensin toteutuneisiin pellonvuokrauspäätöksiin ja tuleviin vuokrausaikomuksiin. Tavoitteena oli näin luoda profiili pellonvuokraajista ja saada käsitys pellonvuokrauksen todennäköisyyttä kasvattavista tekijöistä. Toisena keskeisenä tavoitteena oli selvittää pellonomistajiin kohdistuvan pellon kunnostusvelvoitteen vaikutusta pellon käyttöön ja erityisesti pellon pois vuokraamiseen.
Koska kunnostusvelvoite edustaa aivan uutta politiikkakeinoa, jonka vaikutuksia ei voida päätellä tilastojen avulla, käytettiin tutkimuksessa suomalaisiin pellonomistajiin kohdistunutta kyselyaineistoa. Postikyselyssä pellonomistajille luotiin skenaarioita kunnostusvelvoitteesta ja sen kustannusvaikutuksista. Omistajat kertoivat aikomuksensa pellonvuokraukseen olettaen kunnostusvelvoitteen toteutuvan.
Toteutunutta pellonvuokrausta ja pellonvuokrausaikomusta joko ilman kunnostusvelvoitetta tai velvoitettuna kunnostuksiin mallinnettiin logit mallein. Aineiston tarkastelu kolmen vuokrauspäätöksen paneelina mahdollisti pellonomistajien heterogeenisuuden esiintuomisen. Mallinnus voitiin myös kohdistaa pellonkäyttömuotoihin yleisesti, jolloin saatiin selville kunnostusvelvoitteen vaikutus muihin käyttömuotoihin ja valintoihin, kuten pellon myyntiin.
Tulokset osoittivat, että pellon vuokraus lisääntyy lähitulevaisuudessa, sillä nykyisen 56 % sijaan 62 % pellonomistajista aikoi vuokrata peltonsa pois. Vuokraamisen todennäköisyyttä lisäsivät ikä, pieni tilakoko ja käsitykset useiden vuokralle ottajien markkinoista. Kunnostusvelvoitteen euromääräinen kasvattaminen vähensi merkittävästi pellon poisvuokraamisen todennäköisyyttä. Pellonomistajat voitiin jakaa toteutuneen vuokrauksen ja aikomusten perusteella kolmeen ryhmään. ”Vuokraisännistä”, jotka olivat suurin pellonomistajaryhmä, 89 % aikoi vuokrata peltonsa pois. Viljelijäryhmässä (33 % pellonomistajista) vain 10 % harkitsi pellon poisvuokrausta. Pienin pellon poisvuokraushalukkuus (4 %) oli kolmannessa ryhmässä, joka arvosti voimakkaasti pellon omistukseen liittyviä aineettomia arvoja.
Pellonomistajiin kohdistuva kunnostusvelvoite vaikuttaisi merkittävästi nykyisin peltonsa pois vuokranneiden maanomistajien valintoihin. Se lisäisi erityisesti pellon myyntiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että peltomarkkinat reagoivat voimakkaasti pellon kunnostusvelvoitteeseen.
