Kananmunan kuoren kestävyyden parantaminen

Kirjoittajat

• M. Tuiskula-Haavisto Animal Genomics, Biotechnology and Food Research, MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• M. Honkatukia Animal Genomics, Biotechnology and Food Research, MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland
• W. Wei Human Genetics Unit, Medical Research Council, Western General Hospital, Crewe Road, Edinburg EH4 2XU, Scotland UK
• I. Dann The Roslin Institute and R(D)SVS, University of Edinburgh Roslin BioCentre, Midlothian EH25 9PS, Scotland UK
• R. Preisinger Lohmann Tierzucht GmbH, P.O.Box 460 D- 27454 Cuxhaven
• J. Vilkki Animal Genomics, Biotechnology and Food Research, MTT Agrifood Research Finland, 31600 Jokioinen, Finland

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75733

Avainsanat:

siipikarja, kananmunan laatu, QTL-kartoitus

Abstrakti

SABRE-hankkeessa tutkimuspopulaatio koostuu Lohmann Tierzucht jalostusyhtiön kahden eri ruskean linjan risteytyksestä. Noin 2000 kanasta koostuva tutkimussukupolvi oli koko tuotantokauden (elinviikot 18 - 60) tuotannontarkkailussa. Munan laatua tutkittiin Canadian Egg Shell Tester laitteella, jolla saadaan selville munankuoren jousto ja kesto. Kuorenpaino mitattiin kerran 42 viikon iässä. Vuoden 2007 loppuun mennessä tehtiin alustava ominaisuuksiin vaikuttavien kromosomialueiden kartoitus tutkimuspopulaation 668 eläimestä.
Kaikista tutkimusukupolven eläimistä ja niiden vanhemmista ja isovanhemmista otettiin verinäyte, josta eristettiin DNA. DNA- merkkeinä käytettiin selkeästi tunnistettavia DNA-jaksoja, joiden paikka kromosomissa on tarkalleen jo määritetty. Näillä merkeillä ei itse ole vaikutusta tutkittavaan ominaisuuteen. Mitä lähempänä tiettyä geenimerkkiä ominaisuuteen vaikuttava geeni sijaitsee, sitä useammin geenimerkki ja geeni periytyvät yhdessä. Tätä tietoa käytetään hyväksi kun tilastotieteen menetelmillä analysoidaan minkä geenimerkin läheisyydessä tutkittavaan ominaisuuteen vaikuttava geeni sijaitsee.
Tutkimus käsitti 160 DNA-merkkiä 26 kromosomissa. Tutkimuksessa testattiin erilaisia tilastollisia analyysimalleja sekä geenien yhdysvaikutuksia kuoren laatuominaisuuksiin yhteistyössä Roslin Instituutin kanssa. Kanan genomista löytyi useita kuoren laatuun vaikuttavia kromosomialueita, joista lupaavimmat valittiin jatkotutkimuksiin. Kuoren kestävyyteen ja joustoon sekä alku- että loppumunintakaudella vaikuttavia alueita löytyi kromosomeista 2, 3, 6, 14, ja Z. Jatkokartoituksessa keskitytään näiden alueiden tarkempaan analysointiin koko 2000 eläimen populaatiossa käyttäen lähekkäin sijaitsevia DNA-merkkejä. MTT:ssä keskitytään kromosomeissa 14 ja Z oleviin alueisiin.