Työsuojelun vaikuttavuutta estävät ja edistävät tekijät maatiloilla

Kirjoittajat

• Tiina E.A. Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Vakolantie 55 03400 Vihti
• Kim O. Kaustell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Vakolantie 55 03400 Vihti
• Risto H. Rautiainen Department of Environmental, Agricultural, & Occupational Health, College of Public Health, Swanson Hall 3058, 985110 Nebraska Medical Center, Omaha, NE 68198-5110 USA

DOI: https://doi.org/10.33354/smst.75761

Avainsanat:

työsuojelu, interventiot, turvallisuus, tapaturmat, maatalous

Abstrakti

Useiden tutkimusten mukaan maataloustöissä sattuu edelleen paljon tapaturmia. Tapaturmamäärien vähentämiseksi maatalouteen on kohdistettu monia interventioita eli toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yksilöiden ja ryhmien terveydentilaan ja käyttäytymiseen. Tutkimukset, joissa on käyty systemaattisesti läpi interventiotutkimusten tuloksia, ovat todenneet, että interventioiden tehokkuudesta tapaturmien vähentämisessä on varsin vähän näyttöä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka estävät työturvallisuuden kehittymistä ja huomioon ottoa - sekä toisaalta katalysaattoreita, jotka edistävät turvallisten toimintatapojen ja ratkaisujen yleistymistä ja käyttöönottoa maatiloilla. Erityisesti keskityttiin koneiden ja rakennusten huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen. Tutkimuksessa on viitekehykseksi luotu käsitemalli työturvallisuusinterventioiden komponenteista ja maatilakontekstista. Datankeruussa käytettiin luotainmenetelmää ja haastatteluja. Luotain-menetelmä on otettu yleisesti käyttöön käyttäjätutkimuksissa ja se perustuu koehenkilöiden itsedokumentointeihin.
Tulosten mukaan tiloilla on tunnistettavissa runsaasti erilaisia työturvallisuuskehitystä estäviä tai hidastavia tekijöitä sekä jonkin verran myös työturvallisuutta edistäviä tekijöitä. Hidastavat tekijät liittyivät muun muassa suunnittelun tai toteutuksen monimutkaisuuteen, prioriteetteihin, asenteisiin, työtapoihin, ammattitaitovaatimuksiin, kone- ja rakennuskannan hitaaseen uusiutumiseen sekä pysyviksi muodostuneisiin, ”väliaikaisiin” ratkaisuihin. Edistävät tekijät liittyivät muun muassa sopivaan viestintäkanavaan, vahinkotilanteiden tuomaan valppauteen, opiskelussa saatuihin viesteihin, vastuuseen muista työntekijöistä, harrastustoiminnassa opittuihin taitoihin, uusien koneiden ja laitteiden tuomaan inspiraatioon, riittävään työvoimaan tilalla ja henkiseen valmentautumiseen mahdollisten vahinkotilanteiden varalta. Tulokset tulevat tukemaan jatkossa työsuojeluinterventioiden suunnittelua ja muotoilua.