Kalkkunoiden hyvinvointi kuljetuksen aikana

Kirjoittajat

  • Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, 00014 Helsingin Yliopisto
  • Anette Wichman SLU, Box 7084, 750 07 Uppsala, Ruotsi
  • Marianna Norring Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, 00014 Helsingin Yliopisto
  • Matti Pastell Agroteknologian laitos, 00014 Helsingin Yliopisto
  • Anna Valros Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, 00014 Helsingin Yliopisto

Avainsanat:

kalkkuna, hyvinvointi, kuljetus

Abstrakti

Kalkkunoiden kuljetusolosuhteiden vaikutuksia lintujen kokemuksiin on tutkittu tieteellisesti vähän. Nykyiset määräykset kalkkunoiden kuljetusolosuhteille perustuvat pitkälti kokemusperäiseen tietoon. Kuljetuslaatikon kokonaistilan rajoittaminen saattaa aiheuttaa epämukavuutta ja stressiä, mutta toisaalta rajoitettu tila kuljetuslaatikossa saattaa estää toisten kalkkunoiden nokkimista ja selkään nousemista.
Kahdessa osakokeessa selvitettiin kalkkunoiden käyttäytymistä eri häkkikorkeuksissa. Laboratorio-oloissa tutkittiin, miten häkkikorkeus (kaupalliset häkit 40 cm, 55 cm ja vapaa korkeus 90 cm) ja linnun paino (16 kg ja 17 kg) vaikuttivat 36 kalkkunakukon käyttäytymiseen testihäkissä kuuden tunnin kokeen aikana. Lintujen makuu- ja seisomisasennot ja kehonhoito rekisteröitiin jatkuvana havainnointina. Kaupallisessa kuljetuksessa selvitettiin lisäksi, miten kuljetuslaatikon korkeus (40 cm ja 55 cm) vaikutti kalkkunoiden käyttäytymiseen (mm. lepoasentoihin, aktiivisuuteen ja läähätykseen, toisten päällä istumiseen) teurastamon odotustilassa sekä ruholöydöksiin ja lihan laatuun. Neljältä kalkkunatilalta kuljetettiin kalkkunakukkoja (900/tila) noin tunnin ajan teurastamoon siten, että osa linnuista oli lastattu 40 cm korkeisiin häkkeihin ja osa 55 cm korkeisiin häkkeihin, neljä lintua kuhunkin. Lintujen käyttäytymistä havainnoitiin teurastamon odotustilassa oloaikana (1-3 tuntia) laskien joka 20. minuutti kuinka monta lintua häkissä oli eri asennoissa. Aineistosta laskettiin tuntikohtainen keskimääräinen prosenttiosuus kunkin häkin linnuista eri asennoissa. Teurastuksen jälkeen laskettiin linjalla siipivaurioiden ja selkänaarmujen määrä. Lisäksi lihanlaatua mitattiin teurastuksen jälkeen jokaisesta kuljetuksesta kuudelta linnulta kummastakin häkkikoosta. Häkkikoon vaikutus käyttäytymiseen ja teuraslöydöksiin testattiin lineaarisilla sekamalleilla ottaen toistuvat mittaukset huomioon.
Linnut eivät kykene seisomaan jalat ojennettuna 40 cm korkeissa kuljetushäkeissä (0 % ajasta vrt. 55 cm 35,4 ± 4,3 % ja 90 cm 42,2 ± 5,8 % ajasta, p = 0,0001 molemmille) eivätkä kääntymään ympäri (2 ± 0,4 vrt. 55cm 32 ± 12 ja 90 cm 60 ± 21 kertaa, p=0,01 molemmille). Kuuden tunnin testihäkissä oloajan aikana n. 17 kg painavat linnut keinahtelivat enemmän puolelta toiselle maatessaan kuin n. 16 kg painavat linnut (20 ± 2 vrt. 26 ± 3 kertaa; p = 0,03). Linnut läähättävät nokka auki teurastamon odotustilassa enemmän 40 cm kuin 55 cm häkeissä (26,1 ± 2,4 % vrt. 15,9 ± 1,7 % havain-noista, p < 0,001). Toisaalta, 55cm korkeissa kuljetushäkeissä on enemmän selkänaarmuja (20 ± 2,7 % vrt. 5,8 ± 1,0 % ruhoista, p < 0,05). Lintujen ei havaittu hyppivän toistensa selkään teurastamon odotustilassa.
Matalat kuljetushäkit estävät lintuja liikkumasta ja seisomasta jalat suorana. Lisäksi linnut läähättävät niissä enemmän teurastamon odotustilassa todennäköisesti kuumuuden ja/tai stressin vuoksi. Korkeammassa kuljetushäkissä linnuilla useimmin esiintyvät selkänaarmut ovat todennäköisesti syntyneet lastauksen tai kuljetuksen aikana. Eri häkkikokojen välillä ei ollut eroja lihanlaadussa. Tulosten perusteella mikään tutkittavista kaupallisessa käytössä olevista kuljetushäkeistä ei osoittautunut olevan optimaalinen lintujen hyvinvointia ajatellen.

Lataukset

Lataustietoja ei ole vielä saatavilla.
Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2010-01-31