Jatkuvasatoisilla lajikkeilla mansikkaa kesästä syksyyn
Avainsanat:
lajikkeet, mansikat, taimikasvatusAbstrakti
Jatkuvasatoiset mansikat muodostavat kukka-aikeita joko pitkänpäivän olosuhteissa tai päivänpituudesta riippumatta, ja molemmat kukintatyypit soveltuvat mansikansatokauden pidentämiseen Suomen olosuhteissa. MTT puutarhatuotannossa Piikkiössä on vuosina 2008−2009 testattu ulkomaisia jatkuvasatoisia mansikkalajikkeita osana tutkimushanketta MANSIKKAREMONTTI – Mansikantuotannon kannattavuuden lisääminen jatkuvasatoisten lajikkeiden avulla.
Kokeet perustettiin muovikatteiseen kausihuoneeseen, jonne koekasvit istutettiin tippukastelulaittein varustettuihin viljelysäkkeihin toukokuun lopulla. Vuonna 2008 testattiin 13 lajiketta: hollantilaiset siemenlisättävät ’Durban’, ’Elan’ ja ’Milan’, ruotsalainen ’Elin’, englantilaiset ’Flamenco’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’ ja ’Tango’, australialaiset ’Kalinda’ ja ’Lowanna’, norjalaiset ’Rita’ ja ’Rondo’ sekä kalifornialainen ’Selva’. Lisäksi testattiin neljä nimeämätöntä jalostetta: englantilainen 354/G1, sekä kanadalaiset FIN0016-115, FIN008-124 ja FIN132-11. Satokausi alkoi kokeessa heinäkuun alussa, mutta sadon kertyi kunnolla vasta elokuun puolivälistä alkaen. Marjaa tuottaneiden koelajikkeiden kokonaissadot vaihtelivat 150 grammasta lähes 1000 grammaan kasvia kohden. Satoisimmat lajikkeet olivat ’Durban’, ’Elan’, ’Rondo’, ’Flamenco’ ja ’Malling Opal’. ’Selva’ ja’ Tango’ eivät kukkineet kokeen aikana. Härmää esiintyi tunneliviljelyssä paljon, eikä yksikään lajikkeista ollut täysin härmänkestävä. Vähiten härmäisiä marjoja esiintyi Flamenco-lajikkeessa. Eri lajikkeiden härmänkestävyyserot olivat suuret.
Lajikekoe jatkui vuonna 2009 yhdeksällä edellisvuoden kokeesta valitulla koejäsenellä: ’Durban’, ’Elan’, FIN132-11, ’Flamenco’, ’Lowanna’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Rondo’ ja ’Selva’. Uusina koejäseninä lajikevertailuun liitettiin ’Tribute’, ’Premier’, ’Promise’ ja ’Valor’. Lannoitustaso oli edellistä vuotta alhaisempi ja sadot kasvia kohden vaihtelivat alle 400 grammasta lähes 850 grammaan. Parhaiten satoa tuottivat ’Durban’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Tribute’, ’Lowanna’, ’Elan’ ja ’Promise’. ’Selva’ ei kukkinut eikä tuottanut satoa. Härmäisten marjojen osuus oli pienin Malling Opal - ja Malling Pearl -lajikkeiden sadoissa.
Lajikkeiden välillä oli suuria eroja marjan laadun, esimerkiksi kiinteyden ja maun suhteen. Penetrometrillä mitattuna kiinteimpiä koejäseniä olivat ’Flamenco’ ja FIN132-11. Makuarviot vaihtelivat, mutta miellyttävän makuisiksi arvosteltiin ’Elan’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Rita’ ja ’Rondo’.
Ensimmäisen lajikekokeen yhteydessä toteutettiin taimikoe, jossa verrattiin siemenestä lisättyjen lajikkeiden eripituisten taimikasvatusaikojen vaikutusta sadontuottokykyyn. Kahden taimierän kylvöt tehtiin istutusta edeltävän vuoden touko- ja heinäkuussa ja esikasvatetut taimet frigovarastoitiin talven yli. Esikasvatettuja taimia verrattiin taimiin, jotka oli kylvetty istutusvuoden helmikuussa. Pitkä taimikasvatus aikaistutti sadon alkamista ja lisäsi kokonaissatoa Durban- ja Milan-lajikkeilla.
Vuonna 2009 tehtiin myös taimikoe, jossa keväällä taimikasvatettujen kasvien sadontuottopotentiaalia verrattiin vuotta vanhempien kasvien sadontuottoon. Vertailu osoitti, että vuoden vanhat kasvit tuottivat aikaisemman ja joillakin lajikkeilla jopa kaksi kertaa suuremman kokonaissadon kuin keväällä kasvatetut taimet.
