Jatkuvasatoisen mansikan kasvinsuojelu tunneliviljelyssä
Avainsanat:
mansikka, jatkuvasatoiset lajikkeet, kasvinsuojelu, biologinen torjunta, tuhoeläimet, kasvitauditAbstrakti
Hankkeessamme (2007-2010) tutkitaan jatkuvasatoisen mansikan lajikkeita ja viljelytekniikkaa. Kasvinsuojeluosion tavoitteena on selvittää mansikan kasvintuhoojien merkitystä ja esiintymistä avomaa- ja tunneliviljelyssä kolmella jatkuvasatoisella lajikkeella sekä tutkia ja soveltaa biologisen torjunnan menetelmiä tärkeimpien kasvintuhoojien torjuntaan. Tutkimukseen ja kirjallisuuteen perustuen laaditaan jatkuvasatoisen mansikan kasvinsuojeluohjeisto.
Avomaan ja tunneliviljelyn koealueille Jokioisilla istutettiin keväällä 2008 lajikkeet Malling Opal, Rita ja Rondo. Alueilla seurattiin tuholaisten ja hyödyllisten hyönteisten ja punkkien esiintymistä näytteiden avulla. Tautien torjuntaruiskutuksia ei tehty ja tuholaisten torjuntaan käytettiin petopunkkeja ja petoluteita. Sato lajiteltiin marjakoon, tuholais- ja tautivioitusten ja muiden vioitusten mukaan ja punnittiin. Tuloksia esitetään lähinnä vuoden 2008 havaintojen pohjalta.
Vihannespunkki ja ripsiäiset olivat yleisimmät tuholaislajit. Ansaripetopunkki oli tehokkain vihannespunkin torjuntaeliö kausihuoneessa. Ripsiäisiä esiintyi eniten Rita-lajikkeella ja niitä torjuttiin ripsiäispetopunkkien ja kesärikkaluteiden avulla. Vattukärsäkästä ja sen vioituksia esiintyi melko vähän eikä torjuntaan ryhdytty. Myös peltoluteiden vioitukset olivat vähäisiä. Rapsikuoriaisia esiintyi kukissa runsaasti loppukesällä 2009, mutta ne eivät aiheuttaneet mainittavia vioituksia. Valkovyölehtiäisen toukat vioittivat lähinnä lehtiä, yökköstoukat, kääriäistoukat, maakiitäjäiset ja etanat vioittivat myös kypsyviä marjoja. Lehtikirvoja esiintyi ajoittain, mutta niiden määrä pysyi vähäisenä. Räkättirastas ja peltomyyrä olivat tärkeitä tuholaisia, jotka on torjuttava ennakolta. Harmaahomeen vioittamia marjoja oli avomaalla moninkertaisesti tunneliin verrattuna. Mansikan härmää ei esiintynyt marjoissa lainkaan. Muita kuin tautien tai tuholaisten aiheuttamia vioituksia esiintyi eniten avomaalla lähinnä säätekijöistä johtuen. Kauppakelpoinen sato oli tunneliviljelyssä 71-72% kokonaissadosta, avomaalla vain 43% (Malling Opal), 41% (Rita) ja 59% (Rondo).
Jatkuvasatoisella mansikalla tunneliviljely on välttämätöntä etenkin harmaahomeen aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Tutkimuksessamme mansikan härmästä ei ollut haittaa, mutta käytännössä härmän torjunta on olennainen osa tunneliviljelyä. Vihannespunkin torjunta onnistuu tunnelissa ansaripetopunkkien avulla hyvin. Petopunkkilevityksiä on tarvittaessa tehtävä useaan kertaan. Ripsiäisten ja kirvojen torjunta petopunkkien tai petoluteiden avulla onnistunee paremmin tunnelissa kuin avomaalla. Muiden tuholaisten torjuntaan on käytettävä kasvinsuojeluaineita.
